Kun suomalainen räjähdevalmistaja Forcit ilmoitti alkuvuodesta rakentavansa TNT-räjähdetehtaan Poriin, alkoi heti arvailu.
Mihin yli 200 miljoonan euron arvoinen tehdas rakennetaan?
Riittävän suuren maa-alueen pitää täyttää tehdastontille ja suojavyöhykkeelle asetetut kriteerit. Sellainen löytyi Noormarkun keskustasta hieman Poosjärven suuntaan.
Esimerkiksi Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna on tiedotustilaisuuksissa arvioinut, että TNT-tehtaan rakentamispaikka noormarkkulaisessa metsässä on tyhjä eikä siellä ole asutusta.
– Itse asiassa metsä ei ole koskaan tyhjä ja asumaton. Siellä asuu suuri joukko eliölajeja sysikäävistä töyhtötiaisiin. Asukkaat eivät vain satu olemaan ihmisiä, tutkija Ari-Pekka Auvinen sanoo.
Auvinen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa, jossa hänen työnään on muun muassa seurata maamme luonnon monimuotoisuutta ja tehdä siitä kokonaisarvioita.
Porin uuden tehtaan vaikutusta hän arvioi yleisellä tasolla.
Rakentaminen peittää Auvisen mukaan aina ekosysteemejä ja niiden monipuolista eliöstöä. Se muuttaa tilannetta.
– Luonnossa on harvoin tyhjiä ekolokeroita, että muutapa tuonne, hän hymähtää.
Suomessa ei vielä ole velvoittavaa lainsäädäntöä, joka pakottaa yrityksen kompensoimaan toiminnan aiheuttamia vahinkoja.
– Kompensaatio on vielä vapaaehtoista ja perustuu hyvään tahtoon. Yhteiskunta on kuitenkin menossa siihen suuntaan, että yritykset suunnittelevat myös haittojen korvausta, Auvinen sanoo.
Arvio luontoarvojen heikentymisestä
Myös Forcitin suunnittelulistalla on kompensaation pohdinta. Yritys tekee parhaillaan alueella tarkkoja maaperä- ja luontoselvityksiä.
Yritys jättää ympäristölupahakemuksen arviolta ensi syksynä. Siihen sisällytetään laaja arviointi hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisista ympäristövaikutuksista.
– Selvitysten valmistuttua varmistuu, miten paljon muutamme nykyistä maankäyttöä. Samalla teemme arvion luontoarvojen heikentymisestä. Vapaaehtoisten luonto- ja hiilikompensaatioiden tarvetta arvioidaan tässä vaiheessa, kertoo Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlund sähköpostitse.
Forcitin mukaan laitoskokonaisuus muodostuu useammasta rakennuksesta, mutta kyse on silti kooltaan pienestä tai maksimissaan keskisuuresta kemianteollisuuden laitoksesta.
Jatkossa Forcit kertoo edistävänsä luonnon monimuotoisuutta alueilla, joille ei rakenneta. Niitä ovat esimerkiksi suoja-alueet rakennusten välillä.
Rakentamisen tapa vaikuttaa
TNT-tehtaan, tai oikeastaan minkä tahansa kohteen, rakentamiseen Ari-Pekka Auvisella on toive.
– Hankkeesta voi saada luonnon kannalta nettopositiivisen.
Nettopositiivisuus tarkoittaa, että rakennushanke saa aikaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä ympäristövaikutuksia. Silloin luonnolle aiheutuva haitta korvataan reilusti.
Miten luonto pitäisi ottaa huomioon rakentamisessa?
Arvokkaat kohteet rajataan rakentamisen ulkopuolelle. Liito-oravametsään ei rakenneta. Sen jälkeen on tärkeää, että haittoja syntyy mahdollisimman vähän. Hankkeisiin kuuluu yleensä muun muassa kiinteistöjen rakentamista, teitä ja voimajohtoja.
– Rakentamisen tyylillä pystyy vaikuttamaan paljon. Voisiko kemiantehtaassa olla viherkatto tai jotain muuta, jossa monet eliöt pystyisivät jopa elämään, Auvinen miettii.
Lähellä kohteita korvausta varten
Porin tehtaan sijainnissa on myönteistä, että aivan lähellä on alueita, joissa on mahdollista tehdä kompensaatiota luonnon hyväksi eli parantaa luonnon tilaa ennallistamalla ja suojelemalla elinympäristöjä.
– Vieressä on todella hyviä kohteita. Poosjärven ympärillä on paljon suojelualueita valmiiksi ja mahdollisuuksia niiden laajentamiseen, Ari-Pekka Auvinen sanoo.
Varsinais-Suomen ely-keskus päätti, että Porin TNT-tehdashankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Se ei tarkoita, että ympäristöasiat eivät olisi tarkkailussa. Arviointimenettelyn tarkoitus on osallistaa yhteiskunnan toimijoita ja tavallisia kansalaisia.
– Siinä jokaisella on mahdollisuus saada tietoa hankkeesta ja vaikuttaa. On ymmärrettävää, että sotateollisuuteen liittyvälle tehtaalle ei tehdä tällaista.
