Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT selvittää mahdollisuutta yhdistää itärajan tutkavalvontaa tuulivoimarakentamiseen.
LUT-yliopiston suunnitelmassa valvontajärjestelmiä sijoitettaisiin tuulivoimaloiden torneihin.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan tämä mahdollistaisi tuulivoimaloiden laajemman rakentamisen myös Itä-Suomeen.
Nykyään puolustusvoimat on estänyt tuulivoimarakentamisen monille alueille itärajan lähelle ja erityisesti Kaakkois-Suomeen, koska tuulivoimaloiden pyörivät lavat aiheuttavat häiriöitä Puolustusvoimien tutkille.
Uusiutuvan sähkön tuotanto on yhä tärkeämpi alueellinen kehitystekijä, koska se vetää mukanaan investointeja paljon sähköä kuluttavaan vetyteollisuuteen. Nykyään tuulivoimalat ovat keskittyneet Länsi- ja Luoteis-Suomeen.
Tuulipuistot maanpuolustuksen tukikohdiksi
LUT-yliopiston suunnitelmassa Itärajalle rakennettaisiin kymmenen tuulipuiston ketju, joka valjastettaisiin Puolustusvoimien valvonta- ja tutkajärjestelmien lisäksi myös muuten maanpuolustuksen käyttöön.
– Tuulipuistojen rakentamiseen tarvitaan paljon kalliomursketta, jota voitaisiin saada rakentamalla erilaisia kallioluolia ja suojia, joita puolustusvoimat voisi käyttää. Alueille tulisi myös raskaita ajoneuvoja kestävä tiestö, Laaksonen huomauttaa.
Jokaisessa tuulipuistossa olisi sata tuulivoimalaa. Kaikkiaan itärajalle rakennettaisiin siis tuhat tuulivoimalaa.
Laaksosen mukaan Itä-Suomi ja erityisesti Kaakkois-Suomi tarvitsevat huomattavasti lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa biopohjaisen hiilidioksidin jalostamiseen, jota alueella syntyy eniten koko Suomessa.
Biopohjaista hiilidioksidia saadaan esimerkiksi selluteollisuuden savukaasuista. Siitä voidaan jalostaa synteettisiä polttoaineita yhdistämällä sitä tuulivoimalla tuotetun vedyn kanssa. Kaakkoon on vaikea saada siirrettyä muualta Suomesta tarpeeksi sähköä tarvittavaan vedyntuotantoon.
Täydentävä järjestelmä
Tutkimusjohtaja Laaksosen mukaan tuulivoimaloihin sijoitettavassa valvontajärjestelmässä olisi kyse Puolustusvoimien nykyistä tutkajärjestelmää tukevasta järjestelmästä, joka käyttäisi passiivista tutkateknologiaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että tuulivoimaloihin sijoitetut sensorit eivät itse lähetä radioaaltoja vaan ainoastaan havainnoivat ja ottavat vastaan ympäristöstään tulevia radiosignaaleja.
– Niitä olisi vaikea paikallistaa, koska ne eivät itse lähetä mitään. Niiden vastaanottaman tiedon perusteella voitaisiin kuitenkin luoda tilannekuvaa, joka täydentäisi Puolustusvoimien tutkilla saatavaa tilannekuvaa, Laaksonen sanoo.
Suomessa esimerkiksi puolustusteknologiayhtiö SAAB kehittää passiivista tutkateknologiaa Tampereella.
Kokeilu jo käynnissä
LUT-yliopisto selvittää idean käyttökelpoisuutta suomalaisen Exilion-tuulivoimayhtiön avustuksella. Yrityksellä on tuulivoimaloita muun muassa Lappeenrannan Muukossa.
Tarkoituksena on tarjota tiedustelu- ja valvontalaitteita valmistaville yhtiöille mahdollisuus kokeilla laitteiden toimivuutta tuulivoimalan tornissa. Tutkimusyhteistyössä Lutin kanssa ovat mukana myös Tampereen ja Oulun yliopistot.
– Tarkoitus on ensin selvittää, minkälainen ympäristö tuulivoimalan konehuone on tutkateknologialle ja minkälaisia häiriöitä sinne tulee. Sen jälkeen tarjoamme tätä alustaa laitetoimittajille, jotka voivat tulla testaamaan omia laitteitaan siellä, Laaksonen kertoo.
Alla olevassa animaatiossa kuvaillaan miten tuulivoimalat häiritsevät tutkavalvontaa.
Tutkimusjohtaja Laaksosen mukaan tutka- ja valvontalaitteita valmistavat yritykset ovat olleet kiinnostuneita kokeilusta.
– Kiinnostuneita on ollut, mutta en voi kertoa, mistä yrityksistä on kysymys, Laaksonen sanoo.
Puolustusvoimat: kokeiltu on, eikä onnistu
Puolustusvoimissa suhtaudutaan epäillen valvontalaitteiden sijoittamiseen tuulivoimaloiden torneihin.
– Puolustusvoimien tutkimuslaitos on tehnyt asiasta tutkimuksen, jota olen itse ollut mukana tekemässä. Siinä todettiin, että tuulivoimalat eivät sovellu kyseiseen tehtävään, Puolustusvoimien tuulivoimalausuntoja pitkään valmistellut tarkastaja Jussi Karhila kertoo.
Karhilan mukaan Puolustusvoimien tutkimuksessa havaittiin kolme ongelmaa, jotka haittaavat valvontalaitteiden sijoittamista tuulivoimaloiden torneihin.
– Tuulivoimalat heiluvat yllättävän paljon. Jos yritetään saada tarkkaan selville joku kohde, ja valvontalaite heiluu, niin paikantaminen ei ole tarkkaa. Toinen ongelma on tuulivoimalan sähköinen ympäristö, joka aiheuttaa häiriöitä, Karhila sanoo.
Kolmas ongelma on Karhilan mukaan se, että siviiliyhtiön tuulivoimalassa ulkopuolisilla työntekijöillä olisi mahdollisuus päästä käsiksi Puolustusvoimien laitteistoihin.
Korjaus 15.04.2025 kello 08.55: Petteri Laaksosen titteliksi korjattu tutkimusjohtaja aikaisemman tutkimuspäällikkö sijaan.
