Moni kokenut poliitikko putosi valtuustosta Lahdessa – katso tästä vaalitulokset Päijät-Hämeessä

Lahdessa moni istuva valtuutettu putosi pois valtuustosta

Avaa kuvien katselu

Lahden kokoomuksen pitkäaikainen valtuutettu Merja Vahter putosi varavaltuutetuksi.

Vahter on istunut yhtäjaksoisesti valtuustossa 6 kautta eli 24 vuotta.

Muita kokoomuksen putoajia olivat Raimo Kiljunen, Ida Rantanen, Juha Viljamaa, Miina Harmaala ja Anita Närhi. Kolme viimeksi mainittua loikkasi kokoomukseen viime valtuustokaudella.

Myös perussuomalaisten kaksi valtuutettua putosi. Maarit Tuomi ja Hannu Kaasinen jäivät varavaltuutetuiksi.

Monessa päijäthämäläisessä kunnassa saadaan jännittää tarkastuslaskentaa

Monessa päijäthämäläisessä kunnassa lopullinen äänestystulos varmistuu vasta tarkastuslaskelman valmistuttua.

Esimerkiksi Asikkalassa alustavassa laskennassa viimeinen valtuustopaikka meni kokoomuksen Roni-Eemil Norrbackalle, mutta varasijalle jäänyt saman puolueen ehdokas Juha Hyttinen sai henkilökohtaisia ääniä vain yhden vähemmän.

Paikasta valtuustoon kilvoittelee Asikkalassa myös kaksi SDP:n ehdokasta, joilla on sama määrä henkilökohtaisia ääniä. Alustavassa laskennassa heistä toinen on merkitty valtuustoon ja toinen varalle.

Myös Hollolassa, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä tarkastuslaskenta voi tuoda muutoksia valtuustojen kokoonpanoihin, kun valittujen ja varalle jääneiden henkilökohtaiset äänimäärät ovat hyvin lähellä toisiaan.

Keskusvaalilautakunnat vahvistavat kuntavaalien tulokset huomenillalla.

Virolainen: Uusilla valtuutetuilla on iso vastuu hyvinvointialueiden tulevaisuudesta

Avaa kuvien katselu

Uusilla aluevaltuutetuilla on ratkaiseva asema hyvinvointialueiden tulevaisuuden kehityksessä, arvioi Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.

Virolaisen mukaan tärkeimmät päätettävät asiat uusille aluevaltuutetuille ovat, missä ja minkä verran palveluja tarjotaan sekä minkä verran niissä hyödynnetään teknologiaa.

Hän ennustaa, että valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä tulevat olemaan hyvinvointialueiden määrä ja rahoitusjärjestelyt.

– Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että kukaan ei ole oikein tyytyväinen rahoitusjärjestelyyn, joka meillä on nyt.

Virolainen uskoo, että yhteistyön järjestäminen eri alueiden kesken ja palveluiden keskittäminen tai hajauttaminen nousevat suuriksi kysymyksiksi.

Vaikka aluevaltuutetut päättävätkin vain oman alueensa asioista, Virolainen katsoo, että heillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa myös seuraavan eduskunnan päätöksiin, jotka ohjaavat hyvinvointialueiden tulevaisuutta. Hyvä yhteisymmärrys valtuustossa jatkunee Vaalien jälkeen aluevaltuuston voimasuhteet muuttuvat, mutta hyvinvointialuejohtaja uskoo puolueiden yhteistyön jatkuvan pitkälti samanlaisena kuin aiemmin.

– Yleisellä tasolla olemme pystyneet viemään asioita eteenpäin aika laajassa poliittisessakin yhteisymmärryksessä, Virolainen sanoo.

Ääniä hylättiin runsaasti myös Päijät-Hämeessä

Avaa kuvien katselu

Ääniä on jouduttu hylkäämään tuplavaaleissa tavallista enemmän.

Lahdessa hylättyjä ääniä oli varsin paljon verrattuna vuoden 2021 kuntavaaleihin. Tällä kertaa ääniä hylättiin 975, lähes 800 enemmän kuin viime vaaleissa.

Päijät-Hämeen aluevaaleissa kertyi hylättyjä ääniä 4 093. Niitä oli 277 enemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa.

Aluevaalien äänikuningattarella reilusti kaulaa muihin ehdokkaisiin

Avaa kuvien katselu

Päijät-Hämeen aluevaaleissa suurimman äänisaaliin, 2 694 ääntä, keräsi iittiläinen Hanna Nohynek (kesk.).

Nohynekin kannoilla kärkeen nousivat Harri Pikkarainen (vas.) 1 896 äänellä ja Minerva Kastehelmi (vihr.) 1 697:llä äänellä.

Nykyinen aluehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö (kok.) sai viidenneksi eniten ääniä, 1 563.

Päijäthämäläiset äänestivät aluevaaleissa muiden suomalaisten tavoin – sysmäläiset innokkaimpia

Avaa kuvien katselu

Aluevaaleissa äänensä antoi 50,1 prosenttia Päijät-Hämeen äänioikeutetuista. Koko maan äänestysaste oli 51,7 prosenttia.

Alueen aktiivisimmat äänestäjät olivat Sysmässä, jossa äänestysprosentti kohosi 59,1:een.

Lahtelaisista äänioikeutetuista äänesti aluevaaleissa vain 48,3 prosenttia.

Vuoden 2022 aluevaaleissa Päijät-Hämeen äänestysaste oli 45,6 prosenttia.

SDP vei vaalivoiton Päijät-Hämeen aluevaaleissa

SDP saa Päijät-Hämeen aluevaltuustosta yhden paikan enemmän kuin viime vaaleissa. Toiseksi suurin puolue kokoomus sen sijaan menetti yhden paikan.

Paikkoja aluevaltuustosta saivat lisää myös keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät.

Äänet on nyt laskettu Lahdessa – Demarit vei ykköspaikan Lahden valtuustossa

Lahden valtuuston suurin puolue on demarit, joka lisäsi paikkojaan neljällä. Kakkosena tulee kokoomus, joka niin ikään onnistui lisäämään paikkamääräänsä. Kolmannesta sijasta käytiin tiukkaa taistoa, ja tilanne ratkesi vasta äänestyksen viime metreillä: Kolmannen sijan vei Pro Lahti viidellä paikallaan.

Perussuomalaiset koki suuret tappiot myös Päijät-Hämeessä. Perussuomalaisten valtuustopaikat vähenivät Lahdessa kymmenestä neljään.

Venla Kalmi (kok.): ”demareilla menee hyvin, mikä ei ole hyvä uutinen meille”

Venla Kalmi kertoo olevansa tyytyväinen tulokseen. Heinolassa kokoomus pitäisi laskettujen äänten mukaan kymmenen paikkaa. Demarit kasvattaisivat paikkamääräänsä neljällä ja olisi siten suurin puolue.