Pääsiäinen on juhlapyhistä leppoisin, koska siihen ei liity kasapäin velvollisuuksia tai perinteitä. Silloin on aikaa lukea.
Ylen kirjallisuustoimittajat valitsivat tämän kevään ja viime syksyn kirjasadosta pääsiäiseen sopivia kirjoja. Pääsiäiseen liitetään usein hiljentyminen, kuolema, uuden alku ja luonnon herääminen. Kaunokirjallisuudessa näitä teemoja käsitellään hyvin monessa kirjassa.
Anna Tuluston vinkit:
Oi rakkautta!
Petri Tammisen pienoisromaani Sinua sinua (Otava, 2025) on arkisen toteava ja filosofinen.
Kirja kuvaa Prahassa leimahtanutta nuoruuden rakkautta, mutta ennen kaikkea se kertoo muistamisesta ja siitä, miten nuoruuden tunne voi vaikuttaa myöhempään elämään. Elämää ajatellessa kirjailija käy läpi myös suhdettaan äitiin.
Tammisen kirja on erityinen myös kuvituksen takia. Kirjailijan nuorena ottamat valokuvat lisäävät muistojen todistusvoimaa.
Taiteen voima
Olivia Laingin esseeteos Yksinäisten kaupunki (Teos, 2024) on syntynyt yksinäisyyden kokemuksesta suurkaupungissa.
Brittiläinen kirjailija ja kriitikko tarkastelee yksinäisyyttä kuvataiteilijoiden elämäntarinoiden ja heidän teostensa kautta. Vaikka Laing kirjoittaa ulkopuolisuudesta, kirja on lohdullinen.
Taide voi syntyä yksinäisyydestä ja kuvata sitä, mutta sen avulla voi myös voittaa yksinäisyyden.
Elämän ja kuoleman rajatilassa
Sanna Karlströmin runoteoksessa Maanpäällinen osa (Otava, 2025) ollaan elämän ja kuoleman rajalla. Tiiviitä, kuulaita runoja lukiessa tuntee hengityksen rytmin.
Karlström kirjoittaa ruumiista, sielusta, puutarhasta ja hautajaisliljoista. Ihmisen ruumis on kuin kasvi: sekin jatkuu syvälle maan sisään.
Miia Gustafssonin vinkit:
Millaista on luopua elämästä – ja koirasta
Ruotsalaisen Lisa Ridzénin esikoisromaani on ollut jättimenestys. Kurjet lentävät etelään (Tammi, 2025) kertoo koskettavasti vanhan miehen yksinäisestä elämästä Pohjois-Ruotsin maaseudulla. Vaimo on hoitokodissa, joten elämää rytmittävät koirasta huolehtiminen ja vaihtuvat kotihoitajat.
Ridzén on sosiologi ja hän sai idean kirjaansa löydettyään isoisänsä luona käyneiden kotihoitajien päiväkirjamerkinnät. Kurjet lentävät etelään kuvaa tunteita, kun sanat katoavat ja ajatukset hapertuvat. Kirjan on suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom.
Kun elämä alkaa voittaa
Ranskalainen Mélissa Da Costa on maansa suosituimpia nykykirjailijoita. Myös Suomessa Da Costa on löytänyt lukijansa. Toivoa versovat päivät (Tammi, 2025) sopii erinomaisesti kevääseen, sillä se kertoo puutarhanhoidon terapeuttisesta voimasta.
Päähenkilö Amanda on surun murtama ja haluaa olla yksin pimeässä talossaan. Ajan kuluessa villiintynyt puutarha saa elämänilon kuitenkin palaamaan. Romaanin on suomentanut Saana Rusi.
Voisiko kuolema tuntua tällaiselta?
Norjalaisen nobelistin Jon Fossen ensimmäinen romaanisuomennos Aamu ja ilta (WSOY) on pieni suuri romaani. 120 sivun aikana käydään läpi päähenkilö Johanneksen elämän olennaisimmat asiat eli syntymä ja kuolema.
Fossen omaperäinen tapa kirjoittaa ilman pisteitä luo tekstiin hypnoottisen rytmin. Suomentaja Katriina Huttunen on tavoittanut hienosti tekstin tunnelman.
Fosse on kirjoittanut teoksen yli 20 vuotta sitten. Hän kertoi viime syksynä Ylen haastattelussa, että halusi kirjoittaa sellaisen kirjan, ”ettei kenenkään tarvitsisi pelätä kuolemaa”.
Pietari Kylmälän vinkit:
Tiiviitä ajatuksia maailmasta ja sen ihmisistä
Janne Tompurin esikoisteos Sivuääniä (ntamo, 2024) ilahduttaa aforismien ystävää. Tompuri kirjoittaa vaivattomasti ja ajattelua herättävästi.
Sodista ja maailman sekavuudesta ahdistunut lukija ei välttämättä löydä teoksesta rauhaa, mutta paljon eväitä rauhan rakentamiseen.
Kalannäköisiä runoja
Anna Aittomäen esikoisrunokokoelma Ruotokuvia (Aviador, 2024) leikittelee luontorunouden muodoilla ja tekee niistä jotain aivan omaansa.
Luontorunoissa ihminen sekoittuu monenlaisiin elämänmuotoihin ja maisemiin. Luonnonläheisyys tekee siitä hyvän kevätkirjan, kuoleman läsnäolo muistuttakoon pääsiäisestä.
Tieteiskirjallisuuden mestari näyttää taitonsa
Scifi- ja fantasiakirjallisuuden mestarin Ursula K. Le Guinin novelleja lukiessa ei voi kuin ihmetellä mielikuvituksen lentoa ja voimaa.
70- ja 80-luvuilla kirjoitetun Kompassiruusun (Moebius, 2024) novelleissa on uskomaton määrä jänniä ajatusleikkejä ja tulevaisuuden näkyjä: löytyy ilmastoscifiä, feminististä tulkintaa tutkimusmatkoista, muurahaisten kirjoitusta ja kylmän sodan paranoiaa. Teoksen on suomentanut Titia Schuurman.
TET-harjoittelija Siiri Kuivalahden vinkki:
Kummaa kesätunnelmaa yksityissaarella
Yhdysvaltalaisen E. Lockhartin Me olimme valehtelijoita (WSOY, 2021) kertoo Sinclairin perheen oudoista tapahtumista heidän omalla yksityissaarellaan, jonne ulkomaailma ei yllä. Kirjan on suomentanut Riina Vuokko.
Kirjan tunnelma saa kevään aurinkoiset päivät tuntumaan jo kesän iloa täynnä olevilta kakkukesteiltä tai veneretkiltä.
Romaani julkaistiin Yhdysvalloissa jo vuonna 2014 ja se oli arvostelu- ja myyntimenestys. Kirjasta on myös toinen osa nimeltä Valehtelijoiden saari.
Voit myös jakaa omat pääsiäisen kirjavinkkisi alla olevassa kommenttikentässä. Keskustelu on auki perjantaihin klo 23:een saakka. Osallistuminen vaatii Yle tunnuksen.
