Hyppää pääsisältöön

Elämä

Kosketuksissa omaan alkuvoimaan – Meeri Koutaniemi antaa itsellensä luvan etsiä ahnaasti sitä mikä ei vielä ole olemassa

Vuodelta 2021
Meeri Koutaniemi tanssii kadulla päässään turbaaniksi kiedottu huivi ja ihollaan maalia.
Kuva: Meeri Koutaniemen kotialbumi

Valokuvaaja ja toimittaja Meeri Koutaniemen työ liittyy ihmisoikeuksiin, identiteettiin ja ilmiöihin. Visuaalisesti painottuvasta työstä huolimatta Koutaniemen ominta henkilökohtaista maailmaa ovat itse valitut intohimot ja sisäisen vapauden kokemus. Nämä voi tavoittaa esimerkiksi tanssiessa tai maatessa naama vasten sammalta.

Kuuntele ohjelma Yle Areenassa

Meeri Koutaniemi on kotoisin Kuusamosta, jossa hän kasvoi ajatukseen, että taide on erottamaton osa ihmistä. Taide ei siis ole vain hienoissa museoissa olevia esineitä ja teoksia vaan taidetta voi olla mikä tahansa mummin kutomista villasukista alkaen.

Ajattelutavan Koutaniemi oppi vanhemmiltaan, jotka kenties olivat omaksuneet ajatuksen oman luovuutensa kautta: äiti Paula on psykologi ja isä Seppo on arkkitehti.

Kaikki perheen kuusi sisarusta soittivat kukin jotakin instrumenttia ja heillä oli yhteinen Koutaniemen perheorkesteri. Meeri Koutaniemen soitin oli tuohon aikaan poikkihuilu. Kotona opeteltiin soittamaan sekä hengellistä että klassista musiikkia. Äiti soitti usein radiosta jumalanpalvelusmusiikkia ja automatkoilla kuunneltiin hengellisiä lauluja. Meeri Koutaniemi kertoo huomanneensa jo nuorena, että hengellinen ja klassinen musiikki erosivat toisistaan.

– Hengellinen musiikki oli uskontoon sidottua, mutta klassinen musiikki liittyi luomiseen ja musiikilliseen ilmaisevuuteen. Klassinen musiikki avasi minulle aivan uuden ulottuvuuden. Koin sen piirissä uutta vapautta ja yllätyksellisyyttä.

Meer Koutaniemi makaa lapsena kotipellon heinikossa kunnelleen Riikka-siskoa, joka soittaa selloa tuolilla istuen pellon laidassa.
Kuvateksti Meeri Koutaniemi (vas.) ja Riikka-sisko jakavat musiikkielämyksen kotipellon laidassa. Kaikki sisarukset soittivat, mutta kuvassa selloa soittava Riikka oli Meerin mukaan ahkerin ja taitavin. Taustalla näkyy perheen kotitalo, jonka on suunnitellut perheen isä Seppo Koutaniemi.
Kuva: Meeri Koutaniemi

Koutaniemien kotona musiikki ja muut taiteet kytkeytyivät erottamattomasti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

– Me sisarukset opimme, että oman luovuutensa ja itsensä ilmaisemisen kautta ihmiset voivat antaa toisilleen lahjoja. Meillä on edelleen erittäin hyvät välit, ja jakamisen kulttuuri on jäänyt meidän keskemme elämään.

Pois Kuusamosta

Taiteen ja mukavan yhdessäolon sävyttämä lapsuus törmäsi kuitenkin teini-iän lieveilmiöihin: koulussa Meeri Koutaniemi joutui kiusatuksi, ja usein kiusaaminen kohdistui hänen ulkonäköönsä.

– Omanarvontuntoni ja omakuvani olivat hyvin häilyväisiä ja rikkinäisiä. Kiusasin myös itse takaisin näitä kiusaajia. Olin siis myös itse kiusaaja.

Meeri Koutaniemi istuu portailla, nojaa kämmeniinsä ja katsoo apean näköisenä kameraan.
Kuvateksti Meeri Koutaniemi 14-vuotiaana ollessaan yläasteen 8. luokalla. Kuvan on ottanut Maaria-sisko. Kuvasta tuli Koutaniemelle merkittävä, koska sen avulla hän pystyi katsomaan itseään kuten Maaria oli katsonut häntä: lempeydellä, kunnoituksella, ystävyydellä, sisaruudella ja rakkaudella.
Kuva: Meeri Koutaniemi

Näihin aikoihin Koutaniemi koki, miten valokuva saattoi voimauttaa. Meerin sisko Maaria harrasti valokuvausta ja pyysi saada Meerin kuvaan. Meerin yllätykseksi valokuva ei näyttänytkään aivan samalta kuin ne kasvot, jotka katsoivat häntä peilistä. Kuvaajan katse oli erilainen kuin hänen omansa.

– Muistan, että noina vuosina tein sen päätöksen, että lähtisin pois Kuusamosta. Päätin, ettei minun tarvinnut alistua ympäristön tarjoamiin valmiiksi tehtyihin laatikoihin.

Vuosi kuvan ottamisen jälkeen 15-vuotias Meeri Koutaniemi muutti Kuusamosta pois. Hän on sittemmin matkustanut tai tehnyt töitä yli 60 maassa.

Kuukausipalkkaa aktivisteille

Meeri Koutaniemen työ liittyy usein ihmisoikeuksiin, identiteettiin ja ilmiöihin. Työssään hän kohtaa usein nuoria ihmisiä, joilla on voimakas tahto tuoda esiin uusia ajattelutapoja tai kulttuurisia muutoksia.

– He ovat usein ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sekä puheissa että teoissaan erityistä päättäväisyyttä ja tahdonvoimaa. Heillä on ollut jokin ihmisoikeuksiin, ympäristöoikeuksiin tai yksilönoikeuksiin liittyvä visio, joka on tuntunut epärealistiselta heidän omassa elinympärisössään.

Koutaniemi unelmoi tällaisten yksittäisten aktivistien taloudellisesta tukemisesta. Joidenkin kanssa hän on jo ehtinyt kokeilemaan tuen antamista kuukausipalkan muodossa.

Meeri Koutaniemi tanssii suljetuin silmin asfalttitiellä, vaatteissaan, käsissään ja kasvoillaan sinistä maalia.
Kuvateksti Meeri Koutaniemi Trinidadissa, jossa hän osallistui koko yön kestävään karnevaaliin.
Kuva: Meeri Koutaniemi

– Toivoisin, että jonain päivänä minulla tulee olemaan säätiö, joka tukee tällaisia yksittäisiä aktivisteja ympäri maailmaa tekemään sellaista työtä, joka on täysin heidän itsensä visioimaa ja masinoimaa.

Koutaniemi kuvaa suhtautumistaan elämään hengelliseksi, mutta pikemminkin luontoon liittyvän henkisyyden kuin kristillisen hengellisyyden kautta. Hänen mukaansa luonto antaa ihmiselle mahdollisuuden vapautua minuutensa rajoista ja kokea sisäistä vapautta.

Nykyisin hän näkee Kuusamon jo aivan toisin kuin teini-iässä. Maailmalla vietetyt vuodet ovat saaneet hänet uudelleen arvostamaan kotiseutuaan. Ajatus on kypsynyt esimerkiksi Rio de Janeiron ruuhkissa tai erilaisilla konfliktialueilla vieraillessa.

– On olemassa maailman puhtain paikka, jossa voi hengittää, kulkea ja uida vapaasti – ja minä olen sieltä kotoisin!

Sami Yaffa ja Meeri Koutaniemi nauravat avannossa, molemmilla on lakki päässä ja lapaset käsissä.
Kuvateksti Sami Yaffa ja Meeri Koutaniemi ensi kertaa yhdessä avannossa. Pariskunnan yhteistä elämänasennetta leimaavat leikkisyys ja kiitollisuus.
Kuva: Meeri Koutaniemi

Tutustu myös sarjaan Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 29.11.2021 alkaen Areenassa.

Lisää aiheesta Yle Areenassa