Ihminen on sosiaalinen eläin

Ihmislaji on yhteisöllinen ja hyvään pyrkivä, mutta samanaikaisesti kykenemme yhteiskuntina sotimaan, alistamaan muita ja toislajisia.

Ihminen on sosiaalinen eläin, joten ei ole mikään ihme, että lajillemme suhteet toisiin ihmisiin ovat tärkeitä. Evoluutio on muokannut lajiamme tietokirjailija Tiina Raevaaran mukaan sellaisiksi, että olemme aina tietoisia muista ihmisistä ympäristössämme.

– Tarkkailemme, että muut tekevät, millä mielellä ne ovat ja mitä ne aikovat. Kun viestintäkanavat ovat jatkuvasti auki muiden ihmisten suuntaan, se kuormittaa, kuluttaa ja vie energiaa, sanoo tietokirjailija Tiina Raevaara.

Ihmislajin selviytymisen edellytys on ollut yhteistyö ja suhteet toisiin ihmisiin ja toislajisiin. Mutta, miksi ihmeessä suhteet toisiin ihmisiin voivat olla välillä niin kuormittavia? Samanlaista kuormitusta ei synny muunlajisten kanssa. Kaikki ihmiset eivät Raevaaran mukaan ole niin herkkiä toisille ihmisille.

– Joillakin on ikään kuin vähemmän kanavia käytössään ja joku semmoinen paksumpi seinä. Sitten on ihmisiä, jotka ovat erityisen herkkiä muille ihmisille ja kuormittuvat siksi enemmän, pohtii Raevaara.

Tarkkailemme, että muut tekevät, millä mielellä ne ovat ja mitä ne aikovat.

Tietokirjailija Tiina Raevaara.

Ainakin osalle ihmisistä korona-ajan vuorovaikutus on ollut digitaalista kasvokkaisen sijaan. Ei olekaan siis mikään ihme, että kohtaamiset ja moikkailut muualla kuin virtuaaliympäristössä voivat pitkän tauon jälkeen tuntua hieman kankeilta.

– Itse olen kokenut livetilanteisiin tulemiset ja lähtemiset joten sellaisina, että on pitänyt pohtia, miten se oikein toimikaan fyysisessä maailmassa. Varsinkin pandemian alussa oli suuri huoli vanhemmista ihmisistä. Itselläni oli huoli vanhemmistani, eikä heitä voinut nähdä, mutta nyt olemme nähneet. Kuitenkin jotkut tavat ja tottumukset saattavat jäädä päälle. Takaraivossa on ajatus siitä, että tarvitseeko jotain vuorovaikutusta rajoittaa, sanoo Raevaara.

Ihminen on nopeasti oppiva ja sopeutuvainen olento, mutta monen vuoden tauon jälkeen erityisesti isoissa ihmisjoukoissa oleminen saattaa tuntua epämukavalta. Sosiaalinen sietokyky on selviytymisen kannalta olennaista.

– Turun kirjamessuille meneminen syksyllä 2021 toisena päivänä tuntui raskaalta ihmispaljouden vuoksi. Pandemian aikana ei ollut ihmismassoissa olemista niin, joku sietokyky aleni. Uskon kuitenkin, minä ja kaikki muutkin sopeudumme. Pohjimmiltaan rakastan tilanteita, joissa on tuttavia ja yhteisten asioiden äärellä innostumista, sanoo Tiina Raevaara.

Uskon kuitenkin, minä ja kaikki muutkin sopeudumme.

Tietokirjailija Tiina Raevaara.

Ihmislaji on yhteisöllinen ja hyvään pyrkivä, ja samanaikaisesti kykenemme yhteiskuntina sotimaan, alistamaan muita ja toislajisia. Aggressiivisesti toisiin suhtautuvat ihmiset eivät opi eivätkä myöskään opeta muita. Konfliktit eivät helpota yhteistyötä ja rakenna yhteistyön kulttuuria tai turvaa.

– Ihmislajin aggressiivisuuden voi jakaa kahtia. Voi puhua reaktiivisesta aggressiivisuudesta, kun kaksi ihmistä rupeaa tappelemaan jossain. Sitten on proaktiivista aggressiivisuutta, joka on sitä, miten me yhteisönä ja yhteiskunta toimitaan. Se voi olla esimerkiksi sota tai sitä, kun me laitamme tuotantoeläimet pieneen häkkiin heidän koko elämänsä ajaksi. Se on väkivaltaa, mutta me perustelemme sen itsellemme sillä, että yhteiskunta hyötyy, kun toimimme näin, pohtii Raevaara.

Toivoisin, että muutos yltäisi myös siihen, miten kohtelemme toislajisia ja mikä on niiden kohdalla hyväksyttävää.

Tietokirjailija Tiina Raevaara.

Evoluution myötä reaktiivinen aggressiivisuus on vähentynyt selvästi, mutta Raevaaran mukaan ihmislaji ei ole menettänyt proaktiivista väkivaltaa. Historiallisesti ja sosiaalisesti rakentuneet normit vaikuttavat siihen, millaiset asiat miellämme väkivallaksi.

– Jos minun pitäisi yksilönä riistää eläinyksilö vapaudestaan häkkiin koko elämäkseen, en kykenisi tekemään niin. Mutta samaan aikaan me kaikki elämme yhteiskunnassa, jossa on järjestelmällistä väkivaltaa esimerkiksi toislajisten kohdalla. Toivoisin, että muutos yltäisi myös siihen, miten kohtelemme toislajisia ja mikä on niiden kohdalla hyväksyttävää. Totta kai toivon, että myös sotaisuus vähenisi ja jossain vaiheessa sodat loppuisivat kokonaan, sanoo tietokirjailija Tiina Raevaara.