Hyppää pääsisältöön

Tech

Yle palkitsi vuoden 2022 kiinnostavimmat kokeiluprojektit : Automatisoidut radiouutiset, reaaliaikainen liikedata, tekoälytuomari, 3D -journalismia, text-to-image-pilotti ja monta muuta

Vuodelta 2022
Päivitetty 15.12.2022 11:47.
Kuvassa kuviteellinen robottihahmo, joka tuottaa automaattisia uutisia puhesynteesin avulla radioon.
Kuvateksti Svenska Ylen puhesynteesillä tuotettujen radiouutisten kuvituksena käytetty piirretty robotti
Kuva: Lindberg Jan-Ulrik/Yle

Vuoden innovaatioprojektina palkittiin pilotti, jossa toteutettiin äänisynteesin pohjalta audio-uutislähetys lyhyine uutissähkeineen. Vuoden opettavaisimpana innovaatioprojektina palkittiin liikedatan hetki hetkeltä -seuranta.

Mikä Ylen innovaatiopalkinto?

Palkinnot jakoivat 13.12.22 Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja Yle Teknologia ja kehitys -yksikön johtaja Janne Yli-Äyhö. Ylen Innovaatiopalkinnot ovat Ylen tapa palkita kehitystyössä ansioituneita tiimejä ja yksilöitä ja samalla tehdä näkyväksi Ylen innovaatio- ja kokeilutoimintaa. Palkintojen avulla halutaan kannustaa kehittämään yhdessä ja löytämään arjesta aikaa innovoida ja kokeilla. Palkinnot ovat vuosittainen pysyvä käytäntö. Vuonna 2022 palkinnoista kilpaili 50 ehdotusta

Vuoden innovaatio 2022

Vuoden innovaatiosta palkitaan kilpailun sääntöjen mukaan projekti, joka muutti ajattelua tai loi uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen tähtäävää kehitystyötä varten.

Vuoden 2022 innovaationa palkittiin Jan-Ulrik Lindbergin kokeilu toteuttaa äänisynteesin ja svenska.yle.fi-artikkeleiden yhteenvetojen avulla kokonainen audio-uutislähetys lyhyine uutissähkeineen.

En tecknad gullig robot som pratar i en megafon.

Nyheter via talsyntes

Äänisynteesin ja svenska.yle.fi-artikkeleiden yhteenvetojen avulla kokonainen audio-uutislähetys lyhyine uutissähkeineen.

Kuva Yle Areenasta, jossa näkyvissä Svenska Ylen puhesynteesillä toteutettujen radiouutisten jaksot listattuna.
Kuvateksti Svenska Ylen puhesynteesillä toteutettujen radiouutisten näkymä Yle Areenassa
Kuva: Lindberg Jan-Ulrik/Yle

Teknologiana käytettiin Ylen Articles APIa ja iSoftin äänisynteesiä. Pilotissa onnistuttiin julkaisemaan lähetyksiä tunnin välein Yle Areenassa. Kokeilu sai hyvää asiakaspalautetta ja avasi kiinnostavia mahdollisuuksia toteuttaa audiosisältöjä uudella tavalla.

Jan-Ulrik Lindberg muistelee pilotin käynnistämistä: ”Idea lähti oikeastaan siitä, että pohdimme Svenska Ylellä voisiko Yle Vegalla lähettää yöaikaan jotain muutakin kuin klassista musiikkia. Ja voisiko siihen mahdollisesti käyttää puhesynteesiä. Olen kaikenlaista uutta teknologiaa rakastava nörtti joten tietenkin tartuin tähän ja pitchasin ideaa Yle Sandboxille. Minusta on tärkeää, että Yle valjastaa uudet teknologiat käyttöönsä.”

Raadin puheenjohtaja perustelee palkintoa seuraavasti:

”Suuriin innovaatioihin kuuluu olennaisena osana rohkea ajattelu ja totuttujen toimintatapojen kriittinen arviointi. Voittaneessa projektissa mentiin Ylen perustehtävän äärelle ja rohkeasti haastettiin ikiaikaista ajatusta siitä, onko audiovisuaalista tietoa asiakkaille välittävän tahon välttämätöntä olla ihminen.

Vuoden innovaatioprojektissa julkaistiin Svenska Ylen uutissisältöjä äänitallenteina, joissa uutiset luki puhesynteesi. Puhesynteesin puutteista huolimatta projektissa pystyttiin todentamaan, että ”synteettinen uutistenlukija” on tulevaisuuden mahdollisuus. Ei niin, että se suoraan korvaisi ihmisen, vaan sopivissa käyttökohteissa se voi vapauttaa ihmisille enemmän aikaa niihin tehtäviin joissa ihminen on vielä ylivertainen, tai auttaa palvelemaan kielivähemmistöjä, joita ei muutoin voida nykyresurssein palvella omalla äidinkielellä.

Liikedatan hetki hetkeltä -seuranta applikaatiosta aavikkojuoksutapahtumassa.
Kuvateksti Juoksijan liikedatan hetki hetkeltä -seurantaa applikaatiosta aavikkojuoksutapahtumassa.
Kuva: Sacha Lagrilliere/Yle

Vuoden opettavaisin innovaatioprojekti

Tiimi: Sacha Lagrillière ja Jyri Kivimäki

Vuoden opettavaisin innovaatioprojektina palkittiin kilpailun sääntöjen mukaa kuluvan kalenterivuoden aikana valmistunut projekti, joka muutti ajattelua tai loi uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen tähtäävää kehitystyötä silmälläpitäen.

Vuoden opettavaisimpana innovaatioprojektina palkittiin rohkea yritys pilotoida hetki hetkeltä -seurantana aavikkojuoksutapahtumaa. Joulukuussa 2021 seikkailujuoksija Jukka Viljanen tavoitteli ensimmäisenä ihmisenä maailman laajimman hiekkaerämaan ylittämistä juosten. Hankkeen pohjalta yle.fi:ssä julkaistiin täysin uudenlainen dataseurantaan perustuva urheilutapahtuma. Kehittyneen teknologian mahdollistamana Viljasen urakkaa Rub Al’Khalin aavikolla saattoi seurata reaaliajassa, jopa askel askeleelta. Kokeilu herätti laajaa kiinnostusta lajin harrastajissa, mutta se jouduttiin valitettavan polvivamman vuoksi keskeyttämään jo alkuvaiheessa. Kokeilusta saadut opit on joka tapauksessa nähty arvokkaina ja ne ovat hyödynnettävissä uusien tapahtumasisältäjen konseptoinnissa.

Muuttuvan mediankäytön ja koko ajan kallistuvan urheilun tv-oikeusmarkkinan takia on löydettävä uusia tapoja seurata urheilua ja luoda uudenlaista tapahtumallisuutta

Sacha Lagrillière

Raadin puheenjohtaja perustelee valintaa seuraavasti:

Jatkuva oppiminen on olennainen osa nykyaikaista työkulttuuria. Uusia asioita voi oppia joko ottamalla pieniä askeleita tai isoja loikkia. Tämän vuoden voittaja otti suuren loikan ja ideoi kokonaan uudenlaisen tapahtumakonseptin Ylen käyttöön.”

Kuvassa movesense-laite, jonka avulla lähetettiin aavikkojuoksijan juoksudataa juoksua seuraavien mobiililaitteisiin.
Kuvateksti Aavikkojuoksun liikedataa välittänyttä laitteistoa
Kuva: Lagrilliere Sacha/Yle

Muut innovaatiopalkinnosta kilvoitelleet projektit

3D verkkojournalismissa

Tiimi: Johannes Blom, Taneli Arponen, Juha Rissanen, Laura Kosonen, Heikki Haapalainen, Asmo Raimoaho, Teemu Kakko

Futurice yhdessä Suomi- ja Plus-deskien kanssa kokeili 3D-journalismia verkossa. Kokeilussa julkaistiin kaksi artikkelia, joissa hyödynnettiin WebGL-kiihdytettyä 3D-grafiikkaa. Lisäksi kokeilun tähtäsi kehittämään kyvykkyyttä miten 3D-sisältöjä voi jatkossa osaksi plus-artikkeleita.

Kuvassa  ukrainalainen pommisuoja, joka on toteutettu 3D/lidar-teknologialla.
Kuvateksti Kuvassa ukrainalainen pommisuoja, joka on toteutettu 3D/lidar-teknologialla. Kuvakaappaus Yle Plusdeskin 3D-pilotista keväältä 2022.
Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Interaktiivinen, vuorovaikutuksellinen audiodraama

(Jävla Fetto & Sexiga byxor)

Tiimi: Jessica Edén, Jani Orbinski, Anna-Maija Kalén, Milla Moisio, Barbro Ahlstedt, Are Nikkinen, Marina Meinander, Otso Ollikainen, Essi Salmenkivi, Mikael Hindsberg, Satu Keto

Pilotissa kokeillaan vuorovaikutuksellista tarinankerrontaa, jossa kuulijalla/pelaajalla on mahdollisuus vaikuttaa tarinan etenemiseen. Kokeilussa rikottiin rajoja; siinä käytettiin eri mediamuotoja ja eri kieliä ja mikä tärkeintä: teknologiaa ja sisältöä kehitettiin samanaikaisesti.

Svartvit teckning av läderbyxor.

Spela: Sexiga byxor - ett interaktivt dramaspel

Kasta dig in i ett vilt queert äventyr!

kohtausluettelo sexiga byxor draamapelistä
Kuvateksti Taitelija Edith Hammarin kuvista rakentuvan Svenska Ylen Sexiga Byxor -audiodraaman kohtausluettelo
Kuva: Edith Hammar

Media-auto 2.0 PoC

Tiimi: Antti-Mikko Immonen, Axel Ekström, Jarmo Huhta, Markus Nygård , Niina Nironen, ,Anssi Leppänen, Kosti Aho

Projektissa uusittiin yksi Yle alueiden media-autoista erittäin kevyeksi täysin IP- ja ohjelmistopohjaiseksi liikkuvaksi tuotantoalustaksi.

Tekoäly apuna äänen muuntamisessa

Tiimi: Tuula Rajavaara, Timo Hintikka, Jukka Herva, Heikki Soini.

Pilotissa kokeiltiin ukrainalaisen Respeecherin audio-äänipankin mahdollisuuksia sisältöprojektissa. Pilotissa haluttiin luoda illuusio tarinoiden kilpakerronnasta ja haettiin illuusiota monesta kertojasta saman tarinan äärellä. Erityistä: Suomen kielen kokeilu valmiissa äänipankeissa.

GenZ-käyttöliittymä ja sisällöt

Tiimi: Nora Kajantie, Peter Westerholm, Hanna Lius, Marleena Lammikko, Timo Korpi, Niko Sveins, Jari Valtee, Antti Kurra.

Toteutettiin livekokeilu, jossa 15-29-vuotiaiden kohderyhmästä koostettu yleisö pääsi testaamaan uutta käyttöliittymäkonseptia, jossa tarjoillaan nopeasti kulutettavaa, videoista, audiosta ja kuvista koostuvaa sisältöä nuorille ja nuorille aikuisille.

Dystooppisessa tehdasmaisemassa hahmo nojaa ja katsoo graffiteja rakenteissa.
Kuvateksti Tekoälyavusteista kuvitusta Pauliina Motturin dokumenttia varten
Kuva: Kai Hanninen

Tekoälyn hyödyntäminen audion visuaalisessa ilmeessä

Tiimi: Pauliina Motturi, Kai Hanninen, Heikki Soini.

Pilotissa kokeiltiin text-to-image -pohjaista tekoälyn hyödyntämistä kiinnostavan kuvituksen generoinnissa. Kyseessä oli 45-minuuttisen audiodokumentti graffitimaalareista. Aihe on visuaalinen, mutta tunnistettavuussyistä kuvituksessa ei voi käyttää esim. autenttisia valokuvia päähenkilöistä tai heidän teoksistaan ohjelmaan liittyvässä verkkoartikkelissa tai mahdollisessa korttitarinassa.

TIETOTUTKA - virtuaalinen oppimisalusta

Tiimi: Olli-Pekka Salli

Tietotutka-virtuaalimaalimasta otettu screenshot.
Kuvateksti Tietotutka-virtuaalimaalimasta otettu screenshot
Kuva: Olli-Pekka Salli/Yle

Kehitimme virtuaalisen oppimisalustan, joka on helposti muokattavissa eri sisällöille ja eri teemoihin. Loimme TIETOTUTKA -nimisen mediakasvatuspelin, jossa pienissä tiimeissä keskustellen pohditaan erilaisten sisältöjen luotettavuutta. Alusta on käytettävissä laajasti eri välineillä tietokoneen ruudusta VR-laseihin, mutta se on optimoitu toimimaan tietokoneella.

Kuvassa kohtaus Instagram draama Deepfaken yhdeksännestä jaksosta.
Kuvateksti Kuvassa kohtaus Instagram-draama Deepfaken yhdeksännestä jaksosta.
Kuva: Jirina Alanko / Yle

Deepfake-ilmiö draamasarjan aiheena ja välineenä

Toteutus Hyppe Salmi ja tuotantoyhtiö Aamu

Instagramin story-formaatissa julkaistava draamasarja, jossa katsoja näkee kulissien taakse päähenkilö Baten omistaman deepfake-videoita tekevän firman todellisuuteen. Sarjassa nähdään myös firman tuottamia autenttisen näköisiä videoita – aito ja deepfake sekoittuvat ajoittain hämmentävällä tavalla.

Kuvassa näytetään miten tekoäly-editori, joka leikkaa automaattisesti sählyottelusta maaleja, toimii.
Kuvateksti Salibandyottelun kohokohtien editoimista tekoälyavusteisesti
Kuva: Lagrilliere Sacha/ Yle

Kaikki kuvasuhteet kehiin! Tekoälyavusteiset mobiili- ja korttitarinavideot

Tiimi Sacha Lagrillière ja Jyri Kivimäki.

Kokeilussa luotiin joulukuussa 2021 pelatuista salibandyn MM-kotikisoista tekoälyn avulla valmiit kohokohtaklipit ja tehtiin samalla kaikki käytössä olevat kuvasuhdeversiot sekä kerättiin konenäön avulla myös datapaketti ottelun tapahtumista, jota hyödynnetään ottelun jälkeen julkaistavassa data-analyysissä. Automaattisesti leikatut videot julkaistiin Areenaan big screeniä varten 16:9-kuvasuhteessa ja samanaikaisesti 9:16-pystyvideot suoraan myös Ylen mobiili- ja korttitarina-pohjiin (Storifyme) sekä tarjottiin sometoimittajalle pääsy kaikkiin mp4-tiedostoihin.

Tekoälytuomari Sibelius-viulukilpailussa

Tiimi: Katri Henriksson, Satu Keto, Sacha Lagrillière

Sibelius-viulukilpailun tekoälytuomari -kokeilussa haluttiin selvittää, voiko tekoäly oppia arvioimaan viulunsoittoa ja tekeekö se sen eri tavalla kuin ihminen. AISpotter toteutti AI-pohjaisen äänianalyysin arvioimaan kuuden finalistin esityksiä. Tekoälyä opetettiin toistamalla kapellimestari Sakari Oramon arvioimia näytteitä. Lopputuloksena tekoäly tuomaroi finalistit eri järjestykseen kuin tuomaristo. Kokeilu herätti kiinnostusta sekä Ylessä että mediassa. Se herätti kysymyksiä tekoälyn mahdollisuuksista taiteen analysoinnissa tulevaisuudessa.

AI Spotter-firma tuottamaa spektrogrammikuvaa SIbelius-viulukilpailun tekoälytuomari-pilotissa.
Kuvateksti Kuvassa AI Spotterin tuottamaa spektrogrammia Sibelius-viulukilpailun tekoälytuomari-pilotissa 2022
Kuva: Satu Keto / Yle

Ylen innovaatiopalkintojen asiantuntijaraati koostui seuraavasti: Jari Lahti, Antti Hirvonen, Hanna Jussila, Aki Kekäläinen, Kristoffer Söderlund,, Jaakko Lempinen ja Rose-Marie Dahlström. Raadin puheenjohtajana toimi Jouni Frilander.