Työkykyyn vaikuttavat monet seikat

Työkyky on yksilön voimavarojen ja työn vaatimusten välinen suhde, joka vaihtelee ajan kuluessa.

Suomessa työelämän ulkopuolella olevista 65 000 osatyökykyisistä haluaa ja myös arvioi kykenevänsä tekemään työtä. Osatyökykyisyydellä viitataan henkilöön, jolla ei erilaisista syistä johtuen ole täyttä työkykyä. Yhä useammin osatyökykyisyyden lisäksi puhutaan myös täsmätyökykyisyydestä. Täsmätyökykyisyys tarkoittaa sitä, että ihmisellä on kyky suorittaa hänelle räätälöidyt ja määrätyt työtehtävät.

Työkyky on yksilön voimavarojen ja työn vaatimusten välinen suhde, joka vaihtelee ajan kuluessa. Työkyvyn perustan muodostavat työntekijän fyysinen ja psyykkinen terveys, osaaminen ja motivaatio. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi työkykyyn vaikuttavat yksilön elämäntilanne, työpaikan käytännöt ja yhteiskunnalliset tekijät.

Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta.

Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen.

Täsmätyökykyiset muodostavat moninaisen ryhmän. Työterveyslaitos tutki Työkykyohjelmassa pilotoituihin työkyvyn tuen ja työllistämisen tuen palveluihin osallistuneita asiakkaita. Työkykyohjelman kohderyhmänä olivat osatyökykyiset työttömät.

Tutkimuksen kautta havaittiin neljä erilaista ryhmää, jotka ovat opinnoista työttömyyteen siirtyneet, työllisyydestä työttömyyteen siirtyneet, pitkäaikaistyöttömät ja varhain eläköityneet.

– Joukossa oli pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia henkilöitä ja erilaisista taustoista olevia henkilöitä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen.

Pitkittynyt työttömyys heikentää toimijuutta ja hyvinvointia. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden tilannetta on Poutasen mukaan tärkeää tutkia, sillä siitä hyötyy niin yksilö, työpaikka kuin yhteiskuntakin. Työhyvinvointi on Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan aina kokonaisuus, johon vaikuttavat työ, sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi.

– Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta. On kuitekin otettava huomioon se, että työ ei saa olla liian kuormittavaa, työn tulee vastata henkilön osaamista ja hänen on suoriuduttava työstä, sanoo Poutanen.

Työttömyyden pitkittymisen seurauksena ei koeta, että osaaminen vastaa työelämän vaatimuksia.

Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen.

Opinnoista työttömyyteen siirtyvät ovat pääasiallisesti nuoria, jotka eivät ole syystä tai toisesta löytäneet paikkaa työelämässä. Kyseisellä ryhmällä mielenterveyteen liittyvät haasteet korostuivat tutkimustuloksissa. Myös rasismi heikentää tutkimusten mukaan mielenterveyttä.

– Taustalla voi olla monenlaisia selittäviä tekijöitä, kuten lapsuuden vastoinkäymisiä, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Tällä ryhmällä puolella oli mielenterveyteen liittyvä diagnoosi, kertoo Poutanen.

Työllisyydestä työttömyyteen siirtyneellä ryhmällä oli korkein koulutus verrattuna muihin ryhmiin.

– He olivat myös iältään vanhin ryhmä. Työttömyyden kesto oli lyhytaikaisin. Heillä korostuivat terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat, sanoo Poutanen.

Pitkäaikaistyöttömien ryhmään voivat Poutasen mukaan päätyä sekä opinnoista työttömyyteen että työllisyydestä työttömyyteen joutuneet.

– Työttömyyden pitkittymisen seurauksena ei koeta, että osaaminen vastaa työelämän vaatimuksia. Heillä oli myös terveyden ja työ- ja toimintakyvyn haasteita, kertoo Poutanen.

Varhain eläköityneiden ryhmässä, joihin oletettevasti kuului muun muassa kehitysvammaisia henkilöitä. Heidän tilanteensa on Poutasen mukaan erilainen verrattuna sellaisten henkilöiden tilanteeseen, joiden terveydentila on muuttunut yllättäen.

– Heillä oli vähemmän terveydenhuoltokäyntejä, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveysongelmia. He kokivat terveytensä sekä työ- ja toimintakykynsä hyväksi verrattuna muihin ryhmiin, sanoo Poutanen.

Yhteiskunnan näkökulmasta osatyökykyisten työllistäminen voidaan nähdä kansantaloudellisesti merkittävänä tekijänä.

Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen.

Ikäsyrjintä on Suomessa yleistä. Tämä käy ilmi väitöskirjatutkija Katri Keskisen tutkimuksesta. Ikä on kuitenkin vain yksi tekijä, jonka vuoksi työnhakija saattaa kohdata syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjintää työelämässä kutsutaan myös työsyrjinnäksi.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, taustan, uskonnon, vamman tai ihonvärin vuoksi. Suomessa yhdenvertaisuuslaki muuttui vuonna 2023, jolloin yhdenvertaisuusvaltuutetulla on mahdollisuus valvoa lain noudattamista myös yksittäisissä syrjintätapauksissa työelämässä.

Työelämässä tarvitaan joustavuutta, jotta myös täsmätyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä. Monet alat kärsivät työvoimapulasta. Työpaikoilla on Poutasen mukaan tärkeää miettiä, onko olemassa sellaisia tehtäviä, joita pystyy tekemään pienemmälläkin osaamisella tai rajoitteilla.

– Yhteiskunnan näkökulmasta osatyökykyisten työllistäminen voidaan nähdä kansantaloudellisesti merkittävänä tekijänä. Sitä kautta saamme nostettua työllisyysastetta ja lisättyä kokonaistuotantoa, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen.

Kerro kokemuksistasi Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta sunnuntaihin 26.5. mennessä. Tarinasi voi olla mukana ohjelmassa.