Televisio muuttuu nyt isosti, mutta yhdistää suomalaisia edelleen
Ylen tv-lähetykset ovat pelkkää teräväpiirtoa 1.4.2025 alkaen. Viimeksi television katselu muuttui näin paljon vuonna 2007, kun Suomessa siirryttiin digi-tv-aikaan. Ylen jakelupäällikkö Olli Sipilä uskoo, että tv:n asema säilyy vahvana.
Tänä keväänä ja kesänä television katseluun tulee iso muutos. Suomen kaikki tv-kanavat siirtyvät lähettämään kanavansa vain teräväpiirto- eli HD-muodossa kuluvan kevään ja kesän aikana. Ensin siirtyy Yle, jonka kanavat ovat pelkkää HD:tä 1.4.2025 lähtien, ja muut kanavat vaihtuvat pelkäksi teräväpiirroksi heinäkuun alusta. Edellinen näin suuri muutos television katselussa tapahtui vuonna 2007, kun Suomessa siirryttiin digi-tv-aikaan.
HD tulee sanoista High Definition. Se tarkoittaa käytännössä kuvan parempaa resoluutiota, eli kuvapisteet, pikselit, lisääntyvät. Terävämmän kuvan ohella myös äänimahdollisuudet paranevat, ja kun tarjotaan monikanavaääntä stereon sijasta, elämyksellisyys kasvaa entisestään.
”Pystymme tarjoamaan paljon parempaa kuvanlaatua ja ääntä ja ilmaisua. Se on iso asia”, sanoo Ylen jakelusta vastaava päällikkö Olli Sipilä.
Helmikuussa noin 100 000 suomalaista kotitaloutta oli vielä ilman HD-laitetta, arvioi Traficom. Näissä talouksissa on pian kiire hankkia sopiva vastaanotin, jos mielii katsella telkkaria.
Tellervo Koivistolta tuli tuomio
Ylellä tehtiin ensimmäisiä teräväpiirtokokeiluja jo 1990-luvulla. Vuonna 1992 Albertvillen olympialaisista saatiin analogista HD-kuvaa, ja Ylen silloiseen auditorioon kutsuttiin vieraita katsomaan suurta ihmettä, teräväpiirtotelevisiota. Laitteet olivat valtavia möykkyjä, painoa toista sataa kiloa.
”Se oli ihan järjetön projekti, Pasilan vesitornissa oli satelliittivastaanottimia ja mitä lie erikoiskuituja siellä välissä”, Olli Sipilä muistelee.
Eräänä sunnuntaina kisakatsomoon oli saatu presidentti Mauno Koivisto puolisoineen, ja ohjelmassa piti olla mäkihyppyä, jossa Suomi pärjäsi hyvin. Kesken kaiken saksalainen ohjaaja päätti kuitenkin näyttää Saksa–Puola-jääkiekko-ottelun. Auditoriossa syntyi paniikki, että kyllähän presidentin pitäisi nähdä mäkihyppyä, ja sitä saatiinkin näkyviin, toki ei enää teräväpiirtolaadulla. Mäkihyppyä tuijoteltiin vähän aikaa, ja sitten presidentti puolisoineen siirtyi kahville.
”Silloinen tekniikan pomo meni tietysti kysymään, että herra presidentti, miltä tämä teräväpiirto näyttää? Manu jahkaili, mutta Tellervo totesi, että meille ei tuollaista toosaa tule ikinä. Se jäi elävästi mieleen. Olimme tekniikassa kauhean innoissamme, että nyt on juovia tarpeeksi ja nyt näyttää hienolta tämä kuva. Sitten tuli kuluttajanäkökulma siihen, että tuo on ruma laite, tuommoista ei meidän olohuoneeseen laiteta.”
Pystymme tarjoamaan paljon parempaa kuvanlaatua ja ääntä ja ilmaisua. Se on iso asia
Olli Sipilä
Ylen matka teräväpiirtoon on ollut pitkä
Teräväpiirron kaltaiset suuret tekniset muutokset vaativat aikaa ja rakentamista joka puolella. Nykyisen teräväpiirto-tv:n ensiaskeleet otettiin Ylellä 2000-luvun puolen välin tietämissä.
Olli Sipilän työpöydälle HD tuli samoihin aikoihin, kun analogisten tv-lähetysten sammuttamisen jälkeen 2007–2008 alettiin miettiä, mikä on tv-tekniikan seuraava kehitysvaihe.
”Teräväpiirron tuleminen on ollut haastavaa Ylelle, koska muutos on ollut niin iso. Se on vaatinut koko tuotantokaluston, välityskaluston ja jakelukaluston muutoksen. Ja meidän pitää myös varmistaa, että kuluttajilla on kyky vastaanottaa HD:tä. Sekin on vienyt oman aikansa.”
Yle teki ensimmäiset HD-kokeilunsa eri operaattoreiden kanssa jo 2008, urheilukisoissa silloinkin. Vuonna 2011 Yle aloitti ensimmäisen HD-kanavansa, ja vasta vuoden 2020 kesällä antenniverkko laajeni kaikkien HD-muotoisten tv-kanavien osalta koko Suomeen.
Mitä tulee teräväpiirron jälkeen?
Moni muistaa vielä, kun televisio saapui koteihin tai kun mustavalko-tv tuli. Väri-tv saatiin 1970-luvulla, tuli stereoääntä ja teksti-tv. Vuonna 2007 siirryttiin digi-tv:hen, ja nyt tulee HD.
Mitä seuraavaksi? Resoluutio ja värikylläisyys kasvavat, Olli Sipilä ennustaa.
”Nythän puhutaan 4K:sta tai UHD:stä, japanilaiset kokeilivat jo 8K:ta Tokion olympialaisissa. Itse uskon, että HD-siirtymä on perinteisen television viimeinen iso muutos, ja uudet formaatit, resoluutio, värikylläisyys tai äänimahdollisuudet, tulevat digitaalisiin palveluihin.”
Ihmisten mediankäyttö muuttuu, ja niin muuttuu myös televisio. Suurin osa uusista myytävistä tv-vastaanottimista on jo äly-tv-laitteita, eli televisioon on mahdollisuus kytkeä myös internet. Ne tekevät televisioista viihdekeskuksia.
Puhumme edelleen televisiosta, mutta nyt se tarkoittaa lineaaristen kanavien ja televisiomaisen esitystavan lisäksi myös kaikkea liikkuvaa kuvaa, jota katsotaan isolta ruudulta.
”Analogisena aikana meillä oli neljä televisiokanavaa, joista kolme käytännössä valtakunnallisia. Digi-tv:n myötä kanavavalikoima räjähti käsiin. Nyt kun tähän tulevat mukaan internet-palvelut ja tv-ruutuun saadaan vielä paljon enemmän palveluita, kuluttajan mahdollisuudet valita sisältöä muuttuvat täysin.”
Televisio luo yhteisiä kokemuksia edelleen
Suomessa on Finnpanelin mukaan on 2,6 miljoonaa tv-taloutta ja 4,6 miljoonaa televisiota. Tv-ruudun äärellä vietetään päivittäin lähes 3,5 tuntia.
Televisio yhdistää suomalaisia. Linnan juhlat, vaali-illat, suuret urheiluhetket ja isot musiikkitapahtumat keräävät vuodesta toiseen miljoonayleisön ruutujen ääreen. Vaikka nuoret katsovat tv-kanavia vähemmän kuin vanhemmat, ovat suosikkiohjelmat käytännössä samat, järjestys vain vaihtuu.
Miltä näyttää television tulevaisuus, tv:n kuolemaa on ennustettu jo pitkään? Olli Sipilä uskoo, että television asema säilyy.
”Nyt näyttää siltä, että televisiolla on vahva asema tiedon välittäjänä ja viihdyttäjänä. Minusta television vahvuus on se, että se luo yhteisiä kokemuksia, kokoaa ihmisiä. Jos tapahtuu jotain isoa, niin ihmiset kerääntyvät television ääreen. Ja siinä suhteessa televisiolla on tosi vahva asema.”
Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä!
