Selviätkö suomeksi?
Kokeilin suomen kielen tutkintoa, joka täytyy läpäistä saadakseen Suomen kansalaisuuden. Se ei ollut helppo. En saanut täysiä pisteitä. Onneksi syntymälahjana saatua kansalaisuutta ei voida tämän perusteella minulta riistää.
Vakavampi paikka kielikoe on kansalaisuutta hakevalle. Heitä on Suomessa vuosittain yli 12 000, ja heidän on hyväksyttävällä tavalla todistettava riittävä kielitaitonsa. Kokeile itse miten selviät tehtävistä. Voit tehdä sen täällä.
Suomen perustuslaissa on säädetty yksilön perusoikeuksista, jotka koskevat kaikkia Suomessa asuvia. Esimerkiksi laki on kaikille sama, sana on vapaa, uskontonsa voi vapaasti valita, voi kokoontua ilman lupaa, voi valita asuinpaikkansa ja liikkua vapaasti. Mutta jos haluaa asettua ehdokkaaksi tai edes äänestää eduskuntavaaleissa, täytyy olla Suomen kansalainen.
Jos olet syntyperäinen Suomen kansalainen ja asunut Suomessa koko ikäsi, et ehkä ole tullut edes ajatelleeksi mitä kansalaisuus merkitsee.
Suomen kansalaisuuteen liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia. Suomen kansalaista ei voida estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Ulkomailla Suomen kansalainen saa apua paikalliselta Suomen edustustolta. Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen.
Suomi on Euroopan unionin (EU) jäsenvaltio, joten Suomen kansalainen on automaattisesti myös EU-kansalainen, jolla on EU-kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet kuten esimerkiksi oikeus liikkua vapaasti ja tehdä töitä EU:n alueella. Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan maanpuolustukseen tai avustamaan sitä. Asevelvollisia ovat 18 vuotta täyttäneet miehet.
Kansalaisuuden saaminen edellyttää tiettyjen perusvaatimusten täyttymistä. Hakijan täytyy olla täysi-ikäinen, nuhteeton ja maksuhäiriötön. Hänen on täytynyt asua Suomessa riittävän kauan ja osoitettava, että hänellä on riittävä toimeentulo ja kielitaito. Tarkempia tietoja Suomen kansalaisuuden edellytyksistä löytyy Maahanmuuttoviraston eli Migrin sivuilta.
Kansalaisuutta hakeva voi osoittaa vähintään tyydyttävän suullisen ja kirjallisen suomen tai ruotsin kielen taidon tai näiden sijasta tyydyttävän suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taidon usealla vaihtoehtoisella tavalla. Jos hakijalla ei ole esimerkiksi todistusta suomalaisesta oppilaitoksesta, hän voi osallistua Opetushallituksen alaisuudessa tehtävään Yleiseen kielitutkintoon.
Tutkinnossa mitataan osallistujan kirjallista ja suullista suomen kielen taitoa sekä kykyä ymmärtää puhetta ja luettua kieltä. Riittäväksi kielitaidoksi tulkitaan suullisen ja kirjallisen osan suorittaminen vähintään taitotasolla kolme.
Opetushallituksen sivulta löytyy harjoitusmateriaalia ja tietoa tutkintopäivistä, sekä erilaisista valmistavista kursseista. Siellä voi myös tutustua tutkintoon ja harjoitella samanlaisilla tehtävillä ennen kokeeseen osallistumista.
Ammatikseni suomen kielen kanssa työskentelevänä oletin, että testikoe olisi minulle lapsellisen helppo. Sain huomata, että se vaatiikin keskittymistä ja edellyttää myös muita kykyjä: esimerkiksi tekstin ymmärtämisen koe huolellisuutta, päättelykykyä ja jopa vähän matemaattisia taitoja.
En saanut kaikkia kohtia oikein. Se harmitti, koska yritin ihan tosissani, vaikkei oma kansalaisuuteni ollutkaan tässä uhattuna. Keskitason tekstin ymmärtämisen kokeessa sain oikein 22 / 24. Virheet aiheutuivat huolimattomuudesta kysymysten ja vaihtoehtojen lukemisessa, sekä ihan väärinymmärryksestä. Olin yhdestä vastauksesta tarkistuksen jälkeenkin eri mieltä.
Tekstit käsittelivät mm. verotusta, nettikauppaa ja joukkoliikennettä. Osa teksteistä oli sisällöltään hyödyllisiä, mutta esimerkiksi horoskooppien lukemisesta ei taida saada apua käytännön elämään. Voisin kuvitella, että horoskooppien ympäripyöreät väitteet eivät saa välttämättä tukea kokeeseen osallistujan omista kokemuksista. Hölynpölyyn oli vaikea keskittyä. Sain silti tästä kysymyksestä tulokseksi 7 / 8.
Monet tekstit olivat sisällöltään vanhanaikaisia. Toivon, että oikeassa kokeessa tekstit ovat käytännöllisiä ja ajankohtaisia, koska vanhentuneet tiedot ja väitteet voivat olla harhaanjohtavia, vaikka osaisikin kieltä.
Kirjoitustehtävät muistuttivat peruskoulun äidinkielen tehtäviä. Niissä kirjoitetaan määräajassa eri pituisia viestejä, kirjeitä, mielipidekirjoituksia tai esseen kaltaisia kirjoituksia. Ohjeissa kerrotaan kenelle kirjoitetaan ja millaisessa tilanteessa. Pitää esimerkiksi kirjoittaa sähköpostiviesti, joka koskee kylpyhuoneessa tehtävää remonttia, tai mielipidekirjoitus annetusta aiheesta netin keskustelupalstalle.
Arvostelussa arvioidaan kirjoittajan kykyä tuottaa tuttavallisiin, puolivirallisiin ja virallisiin tilanteisiin sopivaa tekstiä, käyttää kieltä ymmärrettävästi ja tarkoituksenmukaisesti, sekä kirjoittaa myös abstrakteista aiheista. Mahtaa olla vaikeata arvioida kirjoituksia tasapuolisesti osallistujien erilaisen koulutustaustan ja elämänkokemuksen takia. Kokeeseen osallistuvilta kerätään taustatietoja, jotka auttavat arvioinnissa, mutta silti!
Kuullun ymmärtämisen tehtävät olivat minusta lapsellisen helppoja, mutta nostivat mieleen tuskallisia muistoja omista vieraiden kielten kokeista. Jotenkin onnistuin kouluaikoina ja ylioppilaskirjoituksissa aina hätäilemään ja alisuoriutumaan juuri tässä kokeen osiossa. Tässä osa-alueessa jännitys ja kokemattomuus vaikuttaa eniten suoritukseen.
Olen tutkintoon tutustuttuani vakuuttunut, että Suomen kansa saa kokeen läpäisseistä motivoitunutta ja kielitaitoista täydennystä. Toivottavasti he uskaltavat ahkerasti käyttää uuden kotimaansa kieltä, ja saavat siihen kanssa-asujilta rohkaisua ja tukea.
Tutustukaa tekin Yleiseen kielitutkintoon. Jos se tuntuu liian helpolta, tehkää se toisella kotimaisella!
