Kuvailutulkin työkaluina ovat mielikuvitus ja rikas sanavarasto – Koe Muumilaakson tunnelma sanoin kuvitettuna!
Ylessä kuvailutulkataan ohjelmia näkörajoitteisia varten. Tänään alkava Muumilaakso nähdään kuvailutulkattuna TV2:ssa ja Yle Areenassa.
Huone on hämärä. Keltaisen suodattimen takaa siivilöityvä valo muodostaa kuvailutulkin eteen häilyvärajaisen soikion. Tulkin edessä on ruutu, jossa pyörii uuden Muumilaakso-sarjan jakso “Nuuskamuikkunen ja puistonvartija”.
Tulkki lukee tekstiä tablettitietokoneelta ja vilkuilee välillä ruutua. On oltava tarkkana, että kaiken ehtii sanoa ajoissa.
“Muumi-sarjan alkutunnus. Mustista viivoista piirtyy esiin kasvi. Sinisistä ja vihreistä väriläiskistä muodostuu meri, jossa ui kalaparvi…”
Kuvailutulkki Anu Aaltonen ja äänisuunnittelija Tomi Dahlman ovat äänittämässä kuvailutulkkausraitaa. Kuvailutulkkaus tarkoittaa tv-ohjelman visuaalisen sisällön kuvailemista sanallisesti näkövammaisille.
Yle on kuvailutulkannut ohjelmia vuodesta 2009 alkaen. Ennen vuotta 2018 niitä nähtiin vain satunnaisesti, mutta viime vuonna kuvailutulkattuja ohjelmia oli jo 28 kappaletta.
Dialogin päälle ei puhuta
“Iloisesti puhuvat puuhiset jatkavat vaappuen eteenpäin.”
“Äh, tuohon tuli virhe”, Aaltonen toteaa.
“Mistä kohtaa haluat lähteä?” Dahlman kysyy.
Myös äänisuunnittelija istuu hämärässä huoneessa. Säleverho on kiinni ja neljä spottivaloa valaisee himmeillä valokeiloillaan tilaa. Dahlman kelaa tarinaa takaisin päin.
“Ja käy!”
Kuvailutulkkauksen tahti on välillä kiivas. On ehdittävä kertoa, mitä hahmojen repliikkien välissä tapahtuu.
“Tämä on jossain mielessä mahdoton tehtävä. Ehkä vaikeinta on hyväksyä, että vaikka kuinka yrittäisi, ei pysty välittämään kaikkea. Ja miten löytää ne täsmälliset oikeat sanat, joilla pystyy kuvan välittämään? Se on toisaalta myös hirveän mielenkiintoista”, Aaltonen pohtii.
“Pikkuriikkiset, violetinväriset ötökät raahaavat käpyä pieneen nuotioon.”
“Tässä tekstissä on jotain outoa. Vaihdan sitä pikkuisen. Se oli liian pitkä.”
Vaikeinta on hyväksyä, ettei pysty välittämään kaikkea.
Anu Aaltonen
Pääsääntö kuvailutulkkauksessa on, ettei dialogin päälle puhuta. Tärkeintä Aaltosen mukaan on kuitenkin se, että juonta voi seurata ymmärrettävästi.
Esimerkiksi puistonvartijan ja poliisin kätellessä syntynyt sähköpurkaus jää kertomatta.
“Jos siinä olisi ollut tulke, se olisi mennyt särisevän efektin päälle. Oli parempi jättää se pois, koska sitä ei olisi pystynyt kertomaan ymmärrettävästi niin lyhyessä ajassa”, Aaltonen kertoo.
Muumilaaksoa tulkkaa neljän hengen tiimi: kolme kuvailutulkkia ja näkövammainen konsultti. Konsultti pitää huolen siitä, että käytetyt termit ovat selkeitä eikä juoneen tule väärinkäsityksiä.
“Yksi konsultti sanoi kerran, että kertominen on näkövammaiselle sama kuin piirtäminen muille. Kun jotain on kerran piirtänyt, ei sitä tarvitse enää toistaa.”
Voidaan siis ajatella, että kuulija ymmärsi sähköpurkauksen. Aiemmin oli nimittäin käynyt ilmi, että puistonvartija on sähköinen.
Yksi minuutti kahdessa tunnissa
Kuvailutulkkaus on käsityötä ja varsin hidasta tehdä. Anu Aaltosen mukaan työläissä projekteissa yhden valmiin minuutin tekemiseen kuluu kaksi työtuntia.
“Esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan kuvailutulkkauksessa piti selvittää tarkasti, mitä ovat kuvassa näkyneet kunniamerkit, sotilasarvot, varusteet ja aseet. Luimme ensin Sotaromaanin (lyhentämätön versio Tuntemattomasta sotilaasta), jossa oli äärettömän tarkasti kerrottu taistelupaikoista ja siitä, millainen maasto oli. Niiden kuvailu olisi ollut muuten todella vaikeaa.”
Muumeissa työnjako toimii niin, että ensin kuvailutulkki katsoo ohjelman ja kirjoittaa tekstit. Sitten järjestetään Skype-tapaaminen, jossa tekstit luetaan ääneen. Sen jälkeen muut kommentoivat kirjoitusta. Tuloksena on rikkaampi kuvailutulkkaus.
“Nuuskamuikkunen avaa kattoluukun ja kurkistaa alas.”
“Missä Pikku Myy on?” Niiskuneiti kysyy ruudulla.
“En olisi hänestä huolissani”, Nuuskamuikkunen vastaa.
Kuvailutulkkauksessa on Aaltosen mukaan valtavan suuri merkitys äänensävyillä.
“Esimerkiksi joskus voi olla aika roisia tekstiä, jolloin sillä on iso merkitys, miten sen sanoo. Lukutavalla voi pehmentää tekstiä hirveästi. Äänenpainoilla ja -sävyillä voi myös merkitä kohtausten vaihtumista.”
Äänisuunnittelija on kuvailutulkin tuki
Muumilaakson jakso lähestyy loppuaan.
“Näin, se oli siinä”, Tomi Dahlman huudahtaa ja pysäyttää äänityksen.
“Anu lukee tosi hyvin. Kaikille tulee uusia startteja”, hän kannustaa.
Seuraavaksi äänisuunnittelijan tehtävänä on miksata ääniraita osaksi ohjelmaa. Eli huolehtia siitä, että äänenvoimakkuudet ovat kunnossa.
“Se voi olla yllättävän haastavaa, jos on kohtauksia, joissa on paljon ääniä. Siitä on saatava soljuva ja helposti kuunneltava, muttei saa rikkoa illuusiota, joka kohtaukseen halutaan luoda”, Dahlman kuvailee.
Anu Aaltonen on saapunut tarkkaamon puolelle.
“Näkövammaiset ovat sanoneet minulle, että onneksi Yle ei tee sitä mitä joissain maissa tehdään, että elokuvan ääni lasketaan alas tulkkauksen alta. Se on kauhean pumppaavaa kuunnella”, hän toteaa.
Visuaalisen maailman avaaminen on tärkeää
Näkövammaisten liiton mukaan Suomessa on 173 000 heikentyneen näön omaavaa (THL, Terveys 2011). Kuvailutulkkauksesta hyötyy siis moni.
Yle valitsee kuvailutulkattavaksi ohjelmia, joiden arvellaan kiinnostavan ihmisiä laajasti ja saavan aikaan yhteiskunnallista keskustelua. Tilastotietoa kuvailutulkkausten käytöstä ei ole, mutta palautteen perusteella palvelu on tarpeellinen.
“Varsinkin Tuntematon sotilas -sarjan kuvailutulkkaus herätti todella paljon keskustelua. Saimme siitä paljon kiittävää palautetta”, kääntämisen ja versioinnin päällikkö Christoffer Forssell Yleltä paljastaa.
Visuaalisen maailman avaaminen ihmisille, jotka eivät näe, on valtavan hienoa ja arvokasta.
Christoffer Forssell, Yle
“Me näkevät tiedämme, kuinka hienoja elokuvat ja draamasarjat voivat olla visuaalisesti. Tämän visuaalisen maailman avaaminen ihmisille, jotka eivät näe, on valtavan hienoa ja arvokasta. Olen tulkkauksen kautta monesti löytänyt elokuvista aivan uusia yksityiskohtia”, hän jatkaa.
Myös Anu Aaltonen on samaa mieltä.
“Näkövammaisilla on oikeus päästä osaksi visuaalista kulttuuria ja keskustelemaan siitä”, Aaltonen tiivistää työnsä merkityksen.
Seuraavaksi hän pakkaa laukkunsa. Kun äänitysstudion ovi seuraavan kerran avautuu, on taas uusien Muumi-seikkailujen aika.
Kuvailutulkkauksen saa kuuluviin TV:stä valitsemalla äänen kieleksi hollannin. Areenassa kuvailutulkatut sisällöt löytyvät parhaiten "kuvailutulkattu"-sanahaulla.
Muumilaakso maanantaisin klo 20.00 Yle TV2:ssa, maanantaiaamuisin Yle Areenassa ja Yle Arenanissa. Yle Femillä Muumilaakso tiistaisin klo 17.25.
