Hyppää pääsisältöön

Saunapäivä

S-kirjaimen muotoinen reitti – uusi Saunan kutsu -podcast vie pyöräretkelle hyvään maailmaan

Vuodelta 2019
Kaksi miestä seisoo huopahatut päässä ja pyyhkeet lanteilla saunan edessä.
Kuvateksti Saunakonkeli eli Matti Kemi ja Juha Kumara käyttävät itse huovuttamiaan saunahattuja.
Kuva: Juha Kumara, Matti Kemi / Tuuli Laukkanen, Yle

Kaksi miestä toteuttivat unelmansa: he syvensivät kokemustaan saunomisesta ja polkivat kuukauden ajan löylyistä toiseen halki eteläisen Suomen. Pyöräretkellä olivat DJ ja yhteisöpedagogi Matti Kemi, 31, ja etnologi Juha Kumara, 32, ystävykset, jotka rakastavat saunomista. He äänittivät retkensä ja kokemuksista syntyi kahdeksanosainen hyvän olon podcast, joka kannustaa myös kuulijaa rauhoittumaan. Podcast esittelee saunoja, saunaperinteitä ja -rituaaleja, sillä löylyistä nauttivat kaikki – hekin, joita emme näe.

Matti Kemin ja Juha Kumaran retki alkoi Sentin ja Popin selässä Kuohulta Jyväskylästä. Saunalauluja laulamaan he ajoivat Jämsänkoskelle Tärkkilään. Sieltä miehet polkivat Mänttä-Vilppulaan, Tampereelle ja Liesjärven kansallispuiston kautta etelään, josta retki jatkui länsirannikon kautta Salon seudulla sijaitsevaan Teijoon.

700 kilometrin pyöräretkellä he oppivat, että retkikohteista paras löytyy lauteilta. Saunaa kauemmas ei tarvitse lähteä.

Matti ja Juha pyöriensä selässä kadulla.
Kuvateksti Juhan ja Matin Alter ego Saunakonkeli tarkoittaa ”mummolan vajasta löydettyä hämähäkinseittistä retkipyörää”
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Kuohun 200-vuotias löylynautinto

Jos jossain, niin täällä pyörii saunatonttuja! Podcast alkaa 200-vuotiaalta yksityiseltä savusaunalta Kuohulta, jossa Paavo ja Tuula Vehkala lämmittävät ikivanhan, yksityisen savusaunansa aina tärkeiden elämäntapahtumien kunniaksi. Kiireen häivää ei ole ja hyvä niin: tämän savusaunan lämmitys kestää liki viisi tuntia ja edellyttää sinnikästä läsnäoloa, jotta sauna ei palaisi poroksi.

Kun kiukaan kivet viimein olivat saavuttaneet ihannelämpötilan, hiillos poistettu tulipesästä ja häkälöylyt heitetty, Matti ja Juha kapusivat lauteille ja antautuivat löylynautintoon.

– Tunnelmaa loivat pimeys ja noen tuoksu. Löylyt olivat pehmeät ja saivat hien virtaamaan, Juha kuvailee.

Kuten monessa saunassa, myös Vehkaloiden löylyhuoneessa asuu saunan henki. Huolta ei kuitenkaan ole, jos “ei metelöi, vaan istuu aika hiljaa ja hartaasti ja nauttien siellä”. Näin Paavo ja Tuula rauhoittelivat Mattia ja Juhaa sarjan ensimmäisessä jaksossa.

Vanha sauna nököttää keskellä vehreyttä - lähes oven eteen on kasvanut iso koivu.
Kuvateksti 1940-luvulla Hattulan savusauna tarjosi hätämajoituksen Karjalasta paenneille äidille ja tyttärelle.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi
Kuva kuvattu saunan sisältä ulos, tummien seinien ulkopuolella pihaa ja hiekkatie.
Kuvateksti Tärkkilän hirsisaunassa Matti ja Juha saivat mesiangervo-vadelma-peltokorte-yrttihaudekylvyn. Yrtit löytyivät läheltä.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Polku halki ajan Katajamäen ekokylän savusaunalla

Katajamäen ekoyhteisön savusaunassa Mänttä-Vilppulassa Matti ja Juha saunoivat aamuun asti. Savusauna oli niin erikoisen hyvä, että se sai ystävykset tuntemaan, että he ovat vahvassa yhteydessä ympäröivän luonnon kanssa.

Katajamäen sauna on Tapani Hietalahden, saunanrakentamisen toisinajattelijan, käsialaa. Rakennuspaikkansa hän on löytänyt unessa. Hietalahti on rakentanut saunat myös Kaustisella sijaitsevalle Pauanteelle, Fiskarsiin, Tampereen Telakalle ja savusaunat Intiaan ja Laatokan rannalle.

Kiuaskivensä hän muuten haki sorakuopasta. Hietalahden mukaan kivet hioutuivat sorakuopan myllerryksessä pyöreiksi, eikä niihin jäänyt niin sanottuja nokitaskuja. Näin löylyistä tuli pehmeät ja puhtaat.

Ja elleivät Juha ja Matti olisi tulleet Hietalahden saunavieraiksi, olisi mies varmaankin saunonut kissansa seurassa. Hietalahdella ja Kipinä-kissalla oli tapana matkustaa jälkilöylyissä läpi ajan kerrostumien.

– Meillä jatkuu semmoinen joku ihan uskomaton polku johonkin varhaislapsuuteen ja sen taakse, hän pohtii sarjan jaksossa Syty, syty saatana.

Vanha hirsisauna kukkapellon keskellä, saunojat katselevat kameraan sen edessä.
Kuvateksti Tapani Hietalahti Katajamäen savusaunalla Vimma-koiran ja retkeilijöiden kanssa.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Historian lehdet havisevat saunan ulkopuolellakin. 189 metriä korkean entisen Elämänmäen päällä toimi Ensimmäiseen Maailmansotaan asti tohtori Edvard Lybeckin perustama hermotauti- ja luonnonparantola, jonka hoitomuotoina käytettiin ravinto-, ilma- ja aurinkokylpyjä, uintia, savihauteita ja paastoa.

Potilaat laskettelivat yhteisöaktiivi Kai Vaaran mukaan yli kilometrin pituista puista liukumäkeä läheiseen järveen, kenties raikastuakseen ja virkistyäkseen. Heihin kuuluivat muun muassa Akseli Gallén-Kallela, Ilmari Kianto, Mathilda Wrede ja F.E. Sillanpää.

Punainen sauna valkoisilla ikkunankarmeilla seisoo vesistön ja laitureiden edessä.
Kuvateksti Vanha sauna merkitsee myös mielenmaisemaa vuosikymmeniä yhdessä saunoneille Tampereen Kisatovereiden jäsenille.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi
Rajaportin sisäänkäynti kuvattuna edestä, etualalla punaisia pelargonioita.
Kuvateksti Vuonna 1930 Suomen vanhimmalle yleissaunalle, Rajaportille oli väkeä jonoksi asti, kun kylpy- tai suihkuhuone löytyi vain yhdestätoista pispalalaisesta kodista.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Vastatuulesta pääkaupunkiseudun saunoille

– Pitkällä saunamatkalla on syytä varautua siihen, että kahviaddikti joutuu selviytymään ilman höyryävää juomaa, Juha hymähtää.

Tammelaan vievällä tiellä vastaan ei tullut yhtä ainoaa kahvilaa, mutta vastatuulta 50 kilometrin matkalla riitti. Päänsärkyyn ja ärtymykseen auttoi matkaradiossa soiva Kalle Kinos ja itämaisen hidas eteneminen. Lopulta oli kuitenkin pysähdyttävä.

– Istuimme metsässä puoli tuntia ja söimme riisikakkuja. Tauon jälkeen aloin hyväksyä tilannetta ja tein mentaalisen päätöksen olla harmittelematta sen enempää, Juha muistelee.

Kun eteenpäin polkee, eteenpäin pääsee – lopulta retken nuorimpaan saunaan, merelliseen Helsinkiin. Polkeminen kannatti, sillä Kulttuurisauna oli Matin ja Juhan mielestä jopa retken kiehtovin. Pylväiden takana vastassa oli shintolaisvaikutteinen tunnelma, joka yhdistyi erikoiseen tunteeseen: tuntui kuin rakennus välittäisi saunojasta.

Puinen mallassavusauna järven rannalla, omistajat Merja ja Juha Väinämön seisovat saunan edessä.
Kuvateksti Korteniemen perinnetilan yli satavuotiaalla saunalla on synnytyssänky.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi
Juha Kumara seisoo vilkuttaen Kulttuurisaunan edustalla.
Kuvateksti Urbaanin Kulttuurisaunan lämmittämiseen käytetään aurinko- ja bioenergiaa.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Antautumista Tuusulan pihasaunassa ja Nuuksion rantasaunalla

Yhä syvempään saunomiskokemukseen Juha ja Matti pyrkivät tekemällä rituaaleja, kuten luomis- ja irtipäästämislöylyt; niissä saunoja lähettää löylyveden avulla tulen väelle aidon toiveensa ja asian, mistä haluaa eroon. Taakka sihahtaa kiville ja katoaa.

Tuusulalaisella pihasaunalla kirjailija ja luonnonhenkiopas Helge Salo avasi lopulta Matille ja Juhalle kokonaisen näkymättömän todellisuuden.

– Helgen luona meiltä hälvenivät kaikenlaiset saunatonttuihin liittyvät pelot, Juha sanoo.

Juha Kumara, Matti Kemi ja Helge seisovat vehreyden keskellä ja hymyilevät kameralle.
Kuvateksti Helge Salon pihasaunalla Matille ja Juhalle selvisi, etteivät he olekaan tehneet tätä retkeä ihan kahdestaan.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Kuppari-Hannan avulla, Espoon Nuuksion rustiikkisen saunan lähiympäristössä, Juha ja Matti löysivät kukkarituaalin. Kuppauksen ajaksi he ripustivat saunan kattoon kukkakimput tuomaan hetkeen syvyyttä.

– Oli yksinkertaisesti kaunista viedä kukkia saunaan. Kasveille herkistyessä syntyy luontoyhteys ja tila etsimiseen liittyvän epävarmuuden kohtaamiseen, Juha sanoo.

Veri kohosi selkään asetettuihin sarviin, joista kuppari-Hanna keräsi sen lopulta pieneen emalikulhoon. Juha ja Matti kaatoivat veren valitsemaansa paikkaan luonnossa osana kokonaisvaltaista tapahtumaa. Hannan tekemässä kuppaussaunassa ei puhuta parantamisesta, vaan ihmisen palautumisesta alkuperäiseen, luonnolliseen terveyteen ja olomuotoon.

Hoidon jälkeen Matin ja Juhan olo oli kevyt. Kupparinkirveen paukuttelusta koitui kivunsekaista nautintoa, kun veri alkoi kiertää jumiutuneissa lihaksissa ja kuona-aineet pääsivät liikkeelle.

–Siinä alkoivat kyyneleetkin valua. Olisi ollut ihana vain jäädä siihen paikkaan, Matti kertoo.

Nuuksiossa ”kupeksitaan” ja puhdistutaan Saunan kutsun kuudennessa jaksossa, josta tie vei Suomen Saunaseuran seitsemän saunan paratiisiin Helsingin Lauttasaareen.

Hirsisaunan sisäänkäynti keskellä metsäistä näkymää. Saunan seinään kiinnitetty poron sarvet.
Kuvateksti Nuuksion jykevän rantasaunan kätköissä oli kaunis, rustiikkinen kiuas.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi
Matin kupattu selkä on punaisilla merkeillä.
Kuvateksti Kuppauskirveellä tikattujen reikien päälle kuppari asetti lehmänsarvesta valmistetut “pikkuapurit”. Haavat saavat veren kiertämään elimistössä.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Kaikki hyvin Teijon kyläsaunalla

Kun viimeinen saunaetappi häämötti jossain metsän takana, Juha menetti pyöränsä hallinnan. Satoi.

– Ylämäen päällä, kun vedin viimeisen polkaisun, pelkkä ohjaustanko jäi käteen. Tuntui, että matkanteko loppui tähän. Olin järkyttynyt, Poppi kuoli, Juha kertoo.

Pian retkeilijät havaitsivat keskellä metsää puutalon, jonne he pääsivät lämmittelemään. Eikä aikaakaan, kun Teijon kyläsaunalta saavuttiin noutamaan matkalaisia peräkärryn kera.

Kivisen saunan edessä seisoo saunojia vielä ulkovaatteet päällä. Ulkoseinään nojaa pyörä.
Kuvateksti Teijon mahdollisesti jopa 220-vuotias kyläsauna on Suomen vanhimpia julkisia saunoja.
Kuva: Juha Kumara & Matti Kemi

Pitkät jälkilöylyt

Kotona alkoivat matkan todelliset jälkilöylyt. Retkeilijöiden olo oli virkeä eikä kaikki ollut vain löylyttelyn ansiota: saunomisen ja pyöräilyn yhdistäminen johti ikimuistoisiin kohtaamisiin sosiaalisen tasa-arvon tilassa, jossa jaetaan perusasioita.

– Maailma on paikka, jonne on synnytty elämään mahdollisimman hyvin. Yhdessä siinä onnistutaan paremmin kuin yksin, Juha sanoo.

Saunan kutsun kuulijaa ystävykset rohkaisevat luomaan rituaaleja ja pieniä eleitä, jo tänään.

– Kukkia voi viedä vaikka oman talonyhtiön sähkösaunaan, Matti neuvoo.

He kannustavat rauhoittumaan ja ottamaan hetken itselleen: kokeile vaikkapa istua hiljaa myös ryhmässä. Löylyissä voisi viipyillä ainakin vartin verran, mutta kelloa ei tarvitse vahtia. ”Tässä ja nyt”-asenne on myös retkeilijän tärkein matkaeväs:

– Kaikki mitä tarvitset matkalla, löytyy matkan varrelta, Matti pysäyttää.

Lähes jokaisesta suomalaisesta kodista löytyy sauna. Vaikka Juha ja Matti saunovat lähes joka päivä, he tietävät nyt, että sauna on muutakin kuin kiuas ja hyvät löylyt. S-kirjaimen muotoisen reitin aikana syntyi toive alkaa järjestää saunaseremonioita, joissa keskitytään saamaan irti saunomisesta sen todellinen voima. Sen Juha ja Matti haluavat tuoda osaksi muidenkin saunojien arkea.

Katariina Jumppanen,
podcastin apulaistuottaja

Saunan kutsu -sarjassa saunotaan kahdessatoista pyöräretken kiehtovassa saunassa. Podcast Yle Areenassa, Saunapäivä-kampanjan verkkosivulla ja iTunesissa. Sarjan neljä jaksoa esitetään myös Yle Radio Suomen maanantai-illoissa kello 18:15 alkaen 1.7.

Lisää aiheesta Yle Areenassa