“Olen itse noussut omasta haudasta”

Kesällä 2008 yhdeksänvuotias Kristian ajoi temppupyörällä mäkeä alas, ilman käsiä. Tuli töyssy ja horjahdus. Matka päättyi pylvääseen pää edellä.
– Kuului iso pamaus. Sitten olin neljä viikkoa tuonpuoleisessa. Joku muistikuva mulla on, että olisin nähnyt taivaan ja jumalan ja enkeleitä, Kristian, 20, muistelee.
Onnettomuus aiheutti aivovamman ja elämänlangan kestävyyttä jännitettiin kaksi viikkoa.
Kaikkiaan Kristianille on tehty kallon alueelle seitsemän eri leikkausta ja kallon yläosasta on nyt miltei 70 % titaania.
Onnettomuus muutti Kristianin elämän kokonaan.
Ensimmäiset puolitoista vuotta hän oli pyörätuolissa, mutta tiiviin kuntoutuksen avulla hän oppi muun muassa uudelleen kävelemään. Edelleen hän käy kuntouttavassa terapiassa.

Oma manageri
Mari, Kristianin äiti, on ollut pojan tukena ja apuna koko ajan. Nyt he asuvat samassa talossa eri asunnoissa.
Mari on tähän asti joustanut omasta työelämästään ollakseen apuna. Nyt hän sanoo Kristianin itsenäistymisen ajan alkavan, sillä Mari on siirtynyt työelämään.
– Kyllä lapsen terveys on mennyt rahan edelle. Edelleen me touhutaan yhdessä kaikenlaista. Tänäänkin laitetaan jauhelihakeittoa ja illalla käydään kävelyllä, Mari kertoo.
– Äiti auttaa, kun pitää hoitaa asioita, vaikka käydä Kelassa. En osaisi yksin. Soitto vaan, niin manageri tulee, Kristian vitsailee.

Yksinäisyys murehduttaa
Onnettomuuden aiheuttamien vaurioiden vuoksi Kristian joutui pois tavalliselta luokalta erityiskouluun.
Aivovamma aiheutti väsymystä ja oppimisvaikeutta. Samalla myös vanha kaveripiiri pääosin jäi taakse.
– Yksinäisyys on aiheuttanut masennustakin. Olis kiva, jos olis ystäviä. Ketään ei saisi koskaan jättää yksin, Kristian pohtii.
Kaikki koettu ei ole lannistanut huumorintajuista nuorta miestä. Opiskeluita hän jatkoi ammattiopistossa ja valmistui sieltä suoraan eläkkeelle.
– En antanut asioiden lannistaa, vaan kurkotin eteen päin ja tein opinnot valmiiksi. Nyt kiinnostaisi tehdä avotyötä esimerkiksi päiväkodissa, sillä pidän lapsista. Olen itse noussut omasta haudastani elävien kirjoihin.

Kristianin päivät kuluvat lukien, tv:tä katsellen, kuntosalilla, kaupungilla lounaalla ja erityisryhmille tarkoitetuissa kohtaamispaikoissa.
– Haluaisin kertoa muille nuorille, että mistä mäkin olen itse noussut. Olis kiva, kun ihmiset ymmärtäisi minua. Että millaista on elää joka päivä erityisihmisenä. Sellaiset terveiset laittaisin, että ei me olla mitenkään pahoja. Meitä voi ihan tervehtiä ja olis kiva, jos ihmiset osaisi ottaa meidät erityiset vastaan lämpimästi, Kristian toivoo.
Kristianin tarina kuvattiin osana Elossa 24h - ohjelmaa. Uudet neljännen tuotantokauden jaksot Yle Areenassa.
Kirjoittanut: Eeva Rantanen (ITV Studios Finland)