Sopraano Soile Isokoski ja baritoni Jorma Hynninen osaavat jo olla armollisia kuullessaan levytyksiään Sävel on vapaa -ohjelmassa
Sävel on vapaa -ohjelma juhlii 50-vuotista taivaltaan lauantaina 3.10.2020. Juhlalähetyksessä tavataan aiempien vuosien juontajakonkareita ja hauskoja muistoja vuosien varrelta. Iltaa emännöi toimittaja Inari Tilli.
Sävel on vapaa on yksi radion pitkäikäisimmistä ohjelmista. Ensimmäinen lähetys oli 11.4.1970, jolloin puhelintoivekonsertin juonsi oopperalaulaja Hannu Heikkilä. Saman vuoden syksyllä aloitettiin säännölliset kuukausittaisen lähetykset. Tuolloin lähetyksen juontajana oli Sauvo “Saukki” Puhtila ja vuoden päästä hänen parikseen tuli pianisti Meri Louhos.
Ohjelma oli ensimmäinen Suomessa suorana kuultu kontaktilähetys, ja sen ideoija oli toimittaja Aino Pätiälä. Hän oli kuullut Saksassa lähetettävästä samankaltaisesta ohjelmasta ja päätti testata samaa myös Suomen radioaalloilla. Konsepti osoittautui heti menestykseksi ja suosio on säilynyt jo viiden vuosikymmenen ajan.
Ohjelma keskittyy klassisen musiikin ohjelmistoon, mutta aina silloin tällöin sävel on vapaa myös esimerkiksi jazzille, musikaalille ja kansanmusiikille. 1970-luvulla kokeiltiin myös lasten toivekonserttia, mutta se aiheutti kaaosta ja itkua sekä kodeissa että lähetyskeskuksessa, sillä lasten oli vaikea ymmärtää, etteivät kaikki toivojat mahtuneet mukaan lähetykseen.
Palautteita lähetyksestä tuli yli 300. Toisen kerran lähetystä järjestettäessä lapset saivat lähettää toiveensa kirjeitse. Silloin ylivoimaisesti toivotuin kappale oli Irwin Goodmanin Viuhahdus.
Sävel on vapaan kuninkaalliset
Pääsääntöisesti ohjelmassa toivotaan eniten laulumusiikkia, mutta toki lähetyksissä kuullaan myös piano-, orkesteri- ja kamarimusiikkia. Lähetykseen soittavat henkilöt sanovat usein kirjanneensa kotona pienelle lapulle radiosta kuulemiaan mieluisia teoksia. Näin nykypäivänä YouTubekin toimii monen innoittajana.
Ehdottomia suosikkeja toivojien keskuudessa ovat jo vuosikymmenien ajan olleet baritoni Jorma Hynninen ja sopraano Soile Isokoski. Kuuntelijat ihailevat ennen kaikkea heidän ääntään, mutta monissa perusteluissa mainitaan myös “tämä oman kylän tyttö/poika”.
– Hyvältähän se tuntuu, kun kuulee olevansa toivotuin esiintyjä kuuntelijoiden keskuudessa! sekä Isokoski että Hynninen iloitsevat.
Molemmat ottavat tittelin vastaan kiitollisin mielin. Hynninen itse ajattelee omalta kohdaltaan syyksi sen, että on ehtinyt toimia laulajan ammatissa jo pitkään ja sitä kautta myös levyttämään monipuolista ohjelmistoa.
Soile Isokoskea Hynnisen suosio ei hämmästyttänyt.
– Se, että Jorma on suosituin, ei yllätä minua lainkaan, mutta oma suosio puolestaan kyllä.
Oman äänen kuuleminen radiosta on ollut molemmille aina ristiriitaista. Yhtäältä heillä on ollut vaikeuksia sietää nuorempana tehtyjä levytyksiä, mutta toisaalta he ovat iloisia monista onnistuneista äänityksistä. Armollisuus paistaa molempien laulajien kommenteissa.
– Vanhempia levytyksiä pystyy jo kuuntelemaan. Ne ovat aikansa tuotoksia, joille pitää olla armelias, Isokoski toteaa.
Hynninen ihmettelee vanhoja levytyksiään kuunnellessa notkealta ja helpolta kuulostavaa ääntään.
– Koska nykyään on ollut pakko omaksua vanhemmalle elimistölle sopiva laulutekniikka, voin myös tässä mielessä todeta, että on tuo Hynninen ollut hyvä laulaja joskus.
Sävel on vapaa -ohjelmaa saunan lauteilla
Kuuntelijat laittavat radion taustalle soimaan samalla kun nauttivat lauantaisaunasta. Niin Isokoski kuin Hynninenkin ovat lähes joka kerta kuulolla, kun Sävel on vapaa soi. Ovat olleet jo ohjelman alkuajoista lähtien.
– Kuuntelen ohjelmaa aina kun vain mahdollista. Usein saunon samalla ja silloin Sävel on vapaa soi kovaan ääneen radiosta kodinhoitohuoneessa, Isokoski naurahtaa.
Kerran Isokoski oli jopa vähällä soittaa itse lähetykseen. He olivat pianisti Ilkka Paanasen kanssa autossa paluumatkalla Hetalta, jossa he olivat konsertoimassa.
– Kotimatkalla kuulimme Ilkan puolison Outi Paanasen juontamassa Sävel on vapaata. Mietimme kovasti, esiintyisimmekö omilla nimillämme vai emme, mikäli soittaisimme suoraan lähetykseen.
Idea jäi vain houkuttelevan ajatuksen asteelle. Isokoski on pysytellyt aina vain kuuntelijana ja nauttinut musiikkitarjonnasta.
– Ohjelmassa mielenkiintoisinta on etenkin se, kenen säveltäjän teoksia siellä soitetaan, millaisen tunnelman juontajat luovat, ja tietenkin myös lähetykseen soittavat ihmiset.
Ohjelma on kehittynyt käsi kädessä tekniikan kanssa
Ohjelman ensimmäisen vuosikymmenen aikana automaattinen puhelinverkosto laajeni pikkuhiljaa koko Suomen kattavaksi. Radiota kunnioitettiin ja suorassa lähetyksessä puhuminen oli monelle soittajalle jännittävä hetki. Tunnelma kuitenkin rentoutui nopeasti hyvien juontajien avulla ja ohjelmaa kohtaan alkoi kehkeytyä syvä luottamus soittajien keskuudessa. Yhtenä syynä tähän oli alkuaikoina Sauvo Puhtilan luoma kodikas tunnelma.
Äänitteet haettiin Yleisradion omasta levystöstä manuaalisesti. Nykyään tekniikka mahdollistaa sen, etteivät otsat enää kostu hikikarpaloista hakijoiden juostessa studion ja levystön väliä. Toiveiden metsästäjät löytävät teokset nykyään Ylen arkistosta digitaalisina versioina. Myös välineet toiveiden esittämiseen ovat monipuolistuneet. Toivoa voi niin puhelimitse, sähköpostitse kuin nettilomakkeenkin kautta.
Oskar Merikannon Onnelliset oli ensimmäisen lähetyksen ensimmäinen kappale. Sen lauloivat sopraano Malmi Vilppula ja tenori Veikko Tyrväinen. Kappaleen on levyttänyt myös Jorma Hynninen. Toistaiseksi sitä ei kuitenkaan ole kuultu Hynnisen ja Isokosken duettona.
He ovat päässeet tekemään paljon töitä yhdessä lähinnä konserteissa. Yhteiset oopperamuistot vievät Tampereelle, missä he esiintyivät vuonna 2000 Giuseppe Verdin Simon Boccanegrassa. Hynninen esitti nimiroolia ja Isokoski hänen tytärtään Mariaa.
– Nostan hattua Jormalle, hän on hieno kollega! Isokoski ihailee.
Hynniselle oopperassa on erityisen tärkeää, että on hyvä vastanäyttelijä.
– Hienon laulajan kanssa on ihana työskennellä. Soile on upea laulajapersoona, joka esityksissään sisäistää tulkinnan erinomaisesti, eikä hän tarvitse ulkomusiikillisia tehokeinoja tai diivakäyttäytymistä. Arvostan häntä kovasti.
Suurempia projekteja kummallakaan taiteilijalla ei ole juuri nyt tiedossa. Isokoski nauttii laulunopettajan roolistaan.
– Pystyn nykyään jo kuuntelemaan oppilastani laulamatta mukana, Isokoski sanoo nauraen.
– Sen verran kuitenkin täytyy esiintyä, että muistaa mitä kaikkea laulamiseen kuuluu. Olen muutamassa tulevassa projektissa mukana sillä optiolla, että ääneni edelleen pelaa.
Entä kuinka on Hynnisen laita, joka juhlii ensi vuoden huhtikuussa 80-vuotissyntymäpäiviään?
– Olin tyytyväinen, kun konsertit keväällä peruttiin, eikä minun tarvitse olla koko ajan varuillani. Esiintyminen on nykyään jo motivaatiokysymys, mutta pieniä laulutilaisuuksia jatkuu silti vielä huhtikuun 3. päivään saakka. On häpeällistä laulaa sen jälkeen kun on täyttänyt 80 vuotta, Hynninen virnistää.
Millaisia terveisiä laulajatähdillä on lähettää Sävel on vapaa -ohjelman kuulijoille?
– Kuunnelkaa lauluja, oopperaa ja instrumentaalimusiikkia avoimin mielin. Yrittäkää ajatella, mihin perustuu todellinen musiikin ja esittämisen laatu. Kuulijankin kannattaa tavoitella haasteita, mutta ei kuitenkaan niin isoja, että tuntuu vastenmieliseltä, Hynninen ohjeistaa.
– Toivottavasti ohjelma jatkuu edelleen. Minä ainakin kuuntelen! Isokoski puolestaan toivottaa.
Sävel on vapaan erikoispitkä 50-vuotisjuhlalähetys Yle Radio 1:ssä lauantaina 3.10.2020 klo 19.02–23.10. Jälkikäteen ohjelma on kuunneltavissa myös YLE Areenassa. Illan emäntänä on toimittaja Inari Tilli ja vierailevina juontajina mukana ovat Meri Louhos, Seppo Murto, Helena Hannikainen ja Atso Almila. Ohjelman suunnittelijoina toimivat Anu Jaantila ja Timo Asikainen.
