Wilma Halén, 32, on monen muun tavoin yrittänyt onnistua parempien tapojen omaksumisessa. Suora itsekuri ei ole oikein toiminut, joten hän päätti kokeilla uusia lähestymistapoja. Hän testasi kolmen viikon ajan viittä tutkitusti tehokasta itsekontrollin strategiaa.
Wilma Halén on tunnistanut arjessaan kaksi hiertävää asiaa: somen selaaminen houkuttaa ihan liikaa, tiskaaminen ei sitten pätkääkään.
Hän on kyllä yrittänyt motivoida itseään, mutta ”tee se nyt vaan” -mentaliteetti ei ole tehonnut.
Olisi kiva saada tiskattua
Wilma Halénin pienessä kaupunkiasunnossa on keittiösoppi, jossa ei ole tiskikonetta. Hän on tiskannut käsin jo vuosia ja on todella kyllästynyt siihen.
Hän lykkää tiskaamista jopa useita päiviä. Silloin tiskivuori kasvaa ja puhtaat astiat loppuvat.
Halén on huomannut odottavansa usein ”sitä oikeaa hetkeä” tiskaamiseen, mutta sellaista ei meinaa tulla.
Halénin tavoitteena olisi tiskata useammin, ja siihen hän tarvitsisi itsekontrollia, mutta häntä epäilyttää koko itsekontrollin ajatus.
Hänen mielikuvissaan siihen liittyy vaatimus pitää itsensä aktiivisesti kurissa, puhtaalla tahdonvoimalla. Sanassa on hänen mielestään suorituskeskeinen sävy: jos ei ole itsekontrollia, ei ole kunnon kansalainen.
Tahdonvoima ei pysäytä peukaloa
Toinen arjessa hiertävä asia on someen koukuttuminen.
Wilma Halén on huomannut, että Instagramin koukuttavat Reels-algoritmit vaikuttavat häneen kuten on suunniteltu.
Hän jää tämän tästä kiinni hassuihin koiravideoihin:
Tavoitteena olisi vähentää somettamista, etenkin väsyneenä.
Tarvitseeko hän siis myyttistä tahdonvoimaa ja rautaista itsekontrollia?
Väärinymmärretty itsekontrolli
Moni luulee, että itsekontrolli on mielenlujuutta ja tahdonvoimaa, jota toisilla meistä on, ja toisilla ei.
Itsekontrollia tutkinut erikoistutkija Polaris Koi murtaa myytin: itsekontrolli ei ole voima, vaan taito. Se koostuu seitsemästä strategiasta, jotka jokainen voi oppia.
Koi opettaa strategiat oheisella videolla.
Wilma Halén kokeili ylläolevista seitsemästä strategiasta viittä. Testi toteutettiin helmikuussa 2024, ja se kesti kolme viikkoa. Miten testi onnistui?
Suuntaa huomio toisaalle
Some on kehitetty sellaiseksi, että sitä on todella vaikea käyttää kohtuullisesti. Vaikka sinulla olisi erinomainen tahdonvoima, se takuuvarmasti pettäisi aika ajoin.
Myös Wilma Halén jumiutuu someen pitkäksi aikaa, jos hän avaa Instagramin.
Somehimon iskiessä voi ”huijata” itseään ja suunnata huomion toisaalle. Yksi hyvä keino on huolehtia, että käden ulottuvilla on jotakin muuta mukavaa tekemistä.
Halén löysi kolme mukavaa puuhaa, joihin hän voi tarttua silloin, kun some houkuttaa:
Freimaa uudelleen
Uudelleen freimaaminen on mielikuvituksen käyttöä.
Ensin pitää pohtia, millaisessa valossa näkee kunkin tekemisen, eli millainen fiilis siitä syntyy.
Wilma Halén näkee tiskaamisen ankeassa valossa: se on tylsää hinkkaamista. Siihen menee aikaa, joka on pois tärkeämmistä ja hauskemmista asioista. Tällainen mielikuva ei todellakaan houkuttele tarttumaan tiskiharjaan.
Seuraavaksi käytetään siis mielikuvitusta ja muokataan mielikuvaa myönteisemmäksi.
Halénia mielikuvitus auttaa:
Muista miksi
Päätökseen liittyvän syvemmän syyn muisteleminen tukee motivaatiota.
Ote testipäiväkirjasta:
– Nyt tiskaamattomuus on mennyt niin pitkälle, että olen käyttänyt kaikki mun isot lusikat, ja joudun poimimaan niitä likaisina tiskialtaasta ja tiskaamaan aina yhden lusikan, jotta pääsen syömään.
Wilma löysi syvempiä syitä tiskaamisen lisäämiselle:
– Haluan löytää tarpeeksi puhtaita astioita silloin, kun tarvitsen niitä. Tiskaamisen jälkeen kotona on siistiä ja mukavaa. Minun pitää muistuttaa itseäni näistä syistä silloin, kun emmin, pitäisikö tiskata vai ei.
Myös somettamisen vähentämiseen liittyy syvempi syy. Halén tiedostaa, että jumittaminen somessa ei ole mielen hyvinvoinnin kannalta järkevää.
– Ei ole terveellistä liukua vain mieltymysten ja himojen perässä. On tärkeätä tiedostaa milloin on kyse tarpeesta ja milloin halusta. Uskon, että tähän tarvitaan nimenomaan itsekontrollia ja pysähtymistä. Haluaisin pystyä vaikuttamaan helpommin ja ilman suurta sisäistä keskustelua juuri itsekontrollin ja mieltymysten välillä.
Muokkaa ympäristöä
Ympäristöään voi muokata niin, että toivotusta käyttäytymisestä tulee helpompaa ja mukavampaa ja ei-toivotusta hankalampaa.
Wilma Halén kokeili tiskinurkan muokkausta pienillä ja vähän hassuillakin keinoilla:
Viihtyisä tiskinurkka houkuttelee tiskaamaan, mutta ympäristöä voi muokata myös toiseen suuntaan. Wilma kokeili aika radikaalia konstia kyetäkseen vastustamaan Instagramin vetovoimaa:
Tukeudu kanssaihmisiin
Ote testipäiväkirjasta:
– Huomaan käyttäväni työkalua sillä tavalla, että ehdotan kaverille, että voidaan olla mun luona. Silloin mä tiedän, että tulen tiskanneeksi ennen kuin kaverit saapuu. Eli ne kanssaihmiset auttavat mua tietämättään ainoastaan tulemalla paikalle.
Kavereista on tukea myös Instagramin säännöstelyssä. Koska Wilma on kertonut ystävilleen poistavansa sovelluksen puhelimesta arkipäivien ajaksi, he tietävät, ettei Wilmaa tavoita sieltä. Näin Wilman ei tarvitse tarkistella, onko Instaan tullut viestejä.
Miten testi onnistui? Muuttuiko mikään?
Wilma Halénia epäilytti testin alkaessa koko itsekontrollin ajatus.
Testin edetessä hän oivalsi, etteivät työkalut tähtää virheettömään superihmisyyteen, vaan siihen, että hän saa niistä tukea omien tarpeittensa toteutumiseen.
Itsekontrolli on oveluutta ja mielikuvituksen käyttöä, motivaation ruokkimista ja kanssaihmisiin tukeutumista.
Nyt hän hallitsee itsekontrollin taidot, ja hänen on helpompi asettaa tavoitteita ja pyrkiä niihin.
Se, mikä yllätti, oli kaikki se mielihyvä ja ilo, jota sain testin sivutuotteena. Kutsuin enemmän ystäviä kylään ja kuuntelin tosi monta jaksoa hyviä podcasteja.
Ote testipäiväkirjasta
Lähteet:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/itsekontrolli-on-saavutettavuuskysymys-ei-paan-sisaista-tahdonvoimaa-vaitos
