Utsjoella asuva Kati Eriksen joutuu matkaamaan yli 400 kilometriä kotikylästään Rovaniemelle synnyttämään. Matka taittuu postiautolla ja bussilla. Samalla reitillä on moni nainen joutunut synnyttämään tien päällä.
Saamelaisen Kati Eriksenin kolmannen lapsen laskettuun aikaan on enää viikko jäljellä. Hänellä alkaa siis olla aika lähteä Rovaniemen sairaalaan, joka sijaitsee yli 400 kilometrin päässä hänen kotikylältään Utsjoelta.
Lähempääkin löytyisi synnytyssairaala, nimittäin Norjan Kirkkoniemestä 200 kilometrin päästä. Eriksen huomauttaa, että jos jokin menisi vikaan Kirkkoniemessä, pitäisi lentää Tromssaan. Tärkeintä on pysyä maan kamaralla: toisin kuin helikopterissa, ambulanssissa on tilaa synnyttää, jos ovet avataan. Silloin on kuitenkin tärkeää huolehtia, että vauva pysyy lämpimänä.
Utsjoen ja Rovaniemen välillä on sekä hengähdystaukoja että pahamaineisia synnytyspaikkoja – kuten Kaamasen mutka ja Vikajärvi – jotka Eriksen haluaa ohittaa kunnialla.
Inarissa Eriksen jää ystävänsä luokse lepäämään ja käy Ivalossa terveyskeskuksessa. Seuraavana päivänä matka jatkuu kohti Rovaniemeä supistuksien yhä voimistuessa.
Eriksenin tarina ei ole ainutlaatuinen. Lapissa pitkät ja epävarmat synnytysmatkat ovat arkipäivää naisille. Ajan kanssa pelaaminen on vaikeaa: Toisaalta pitää lähteä ajoissa matkaan, jotta todennäköisyys kesken matkan tapahtuvaan synnytykseen pienenisi. Toisaalta liian ajoissa matkaan lähteminen tarkoittaa tuhlattua rahaa, sillä Kela ei korvaa yöpymisiä ja odotteluita sairaalan lähettyvillä, ellei äidillä ole joka päivä hoitotoimenpiteitä.
A-Zoomin studio-osiossa juontajan kanssa aiheesta keskustelemassa on saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Hänen mukaansa Kelan pitäisi ajatella enemmän äitien parasta eikä vain sitä, mikä on kustannustehokkainta.
Teksti: Sonja Fogelholm
