Suomen Filmiteollisuuden vuonna 1952 valmistamassa lyhytelokuvassa "Keuruun pyhää ja arkea" tutustumme keskisuomalaiseen Keuruun pitäjään. Filmi johdattaa meidät vuosisataisten muistojen, raikkaan luonnon ja suvisten maisemien pariin.
Keuruun kirkon korkeuksia tähyävä torni ja luonnon vehmauden keskellä sijaitseva tunnelmallinen puukirkon seutu henkivät filmissä vahvasti menneiden aikojen elämää. Ne ilmentävät keuruulaisten syviä tuntoja sekä harrasta uskonnollisuutta hautausmaineen, muistomerkkeineen ja kirkkomaalauksineen.
Näille tanhuville kokoonnuttiin kotiseutujuhliin, joiden kohokohtana oli seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran muistokiven paljastaminen. Nuorekas elämänilo ja muut perinteiset menot, kansantanssit, kilpaleikit ja soutukilpailut kuuluivat myös juhlamenoihin.
Keuruun luonto on kiehtonut monia historiamme merkkihenkilöitä. Runoilija Einari Vuorelan sanoin: "Nämä rannat on meille rakkaita, nämä lempemme lauluja helää". Näillä Vuorelan kotiseuduilla ovat kesäisiä lomapäiviään viettäneet muun muassa Paavo Kajander, Johannes Linnankoski, Akseli Gallen-Kallela ja Juhani Aho.
Nämä rannat on meille rakkaita, nämä lempemme lauluja helää.
Einari Vuorela
Vilkas elämänsyke täytti Keuruun arjen. Matkailu oli jo 1950-luvulla tärkeä elinkeino ja Keurusselän kauniit rannat houkuttelivat matkailijoita lomahotelliin. Haapamäen taajama oli puolestaan merkittävä rautateiden solmukohta. Keuruulla oli myös tehdastoimintaa: oman tervatehtaan jalosteita vietiin ulkomaille saakka ja erikoisvalmisteita edusti Orionin lääketehdas. Maaseutukunnassa maa- ja metsätalous sekä kalastus olivat tietysti merkittävässä asemassa.
Arkipäivän työ ja toiminta näyttäytyvät filmissä rakennustoiminnan ja kunnan merkittävien rakennusten esittelyjen kautta. Niitä olivat esimerkiksi keskuskansakoulun ja kunnalliskodin päärakennuksen rakennustyömaat, terveystalo, Keski-Suomen Osuusliikkeen tyylikäs toimitalo sekä uusi lääkäritalo ja rautatieläisten talo Haapamäellä.
Menneisyys ja nykypäivä kohtaavat tässä filmissä viehättävällä tavalla, eikä vilkas arkiaherrus estä pysähtymästä muistojen pariin kulttuurin ja suvisen luonnon keskellä.
