Sunnuntaivekkari-ohjelmassa vierailtiin vuonna 1996 Helsingissä sijaitsevassa Kätilöopiston sairaalassa, Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa. Ohjelmassa tutustuttiin kätilöiden työhön ja haastateltiin myös synnytykseen tulleita vanhempia.
Ohjelmassa valotetaan kätilön työtä mm. vierailemalla synnytyshuoneissa ja tutustumalla kätilön monipuoliseen ammattiin. Toimittaja Raimo Vakkuri toteaakin, että monella on kapea käsitys kätilön työstä. Se ei suinkaan rajoitu synnytyssaliin eikä siellä vain synnytykseen. Ohjelmassa keskustellaan myös kätilön merkityksestä raskaana olevalle naiselle, ja miten kohdataan erilaisista kulttuureista tulevat synnyttäjät.
Kätilö naisen tukena
Synnytykseen tuleva nainen odottaa kätilöltä useita asioita, kuten henkistä tukea ja läsnäoloa. Erityisesti ensisynnyttäjien kohdalla nämä odotukset ovat korkealla. Myös neuvoja ja ohjausta synnytyksen käynnistyessä halutaan. Kätilöopistolla synnyttämään tullut Merja Holkko toivoi myös neuvoja, jotka liittyvät kivunlievitykseen. Kätilön läsnäolo lievittää usein synnytykseen liittyviä pelkojen erityisesti silloin, kun äiti on yksin synnyttämässä.
Itsenäinen ja vaativa työ on myös palkitsevaa
Kätilö vastaa itsenäisesti ns. normaalin synnytyksen hoitamisen. Työn itsenäisyyttä moni kätilö arvostaakin. Onnistunut synnytys, niin kätilön kuin äidinkin kannalta on sellainen, että lapsi syntyy hyväkuntoisena. Lapsen syntymä on kätilöllekin ilon aihe, jo siksikin, että syntymä on lapsen perheelle ainutlaatuinen tapahtuma, kätilö Minnaliisa Arasmo kertoo.
Mutta ammatin varjopuoliin kuuluu kolmivuorotyön lisäksi synnytyssairaalassa vallitseva jatkuva kiire. Tulee helposti tunne, ettei ehdi keskittyä yhteen potilaaseen riittävästi ja se puolestaan aiheuttaa monelle kätilölle riittämättömyyden tunteen: ehtiikö riittävästi paneutumaan yhteen potilaaseen kerralla. Stressiä aiheuttaa sekin, että synnytyksessä tilanteet muuttuvat nopeasti eikä muutoksiiin osata ennakkoon varautua.
Yksi ennalta-arvaamaton tilanne on synnytys, jossa lapsi kuolee tai syntyy vammaisena. Tilanne on raskas ja vaikea myös kätilölle, jonka onkin osattava suhtautua niin synnytykseen kuin synnyttäjäänkin uudella tavalla. Jos synnytyksessä ei ole ollut lastenlääkäriä, kätilön tehtävänä on kohdata synnyttäjä yksin ja keskustella asiasta.
Kulttuurit kohtaavat
1990-luvun puolivälissä Kätilöopistolle tuli monista eri kulttuureista olevia synnyttäjiä ja heidän omaisiaan. Kätilö Minnaliisa Arasmon mukaan suuria ongelmia ei kuitenkaan tuolloin ollut. Kenties suurimpia eroja ja mahdollisia ongelmien aiheuttajia olivat yhteisen kielen puuttuminen ja joidenkin tapojen tai tottumusten erilaisuus verrattuna suomalaisiin. Esimerkiksi miespuolisia hoitajia tai lääkäreitä ei aina haluttu synnytykseen tai edes huoneisiin ja se aiheutti toisinaan henkilökunnalle haasteita.
