Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Tellervo ja Mauno Koiviston yhteinen elämä antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.
1970-luvulla Tellervo Koivistoa (s. 2.1.1929 os. Kankaanranta) nähtiin televisiossa puhumassa nasevin sanankääntein verotuksesta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Poliittista satiiria ja viihdettä yhdistelevä Sirkus Pasila -ohjelma toi aiemmin lehtipakinoista tutun Tellervo Koiviston kameroiden eteen. Joulukuussa 1970 esitettyä kokonaista jaksoa ei ole enää tallella, ja verotuspakinasta on säilynyt vain editoimaton työkopio. Siksi katse ja puhe välillä haeskelevat, mutta sanat ovat purevia.
Turha lisäverosta on marista. Sehän on yhteiskunnan kansalaisilleen antamaa korotonta lainaa.
Tellervo Koivisto tarinoi verotuksesta Sirkus Pasilassa 1970
Ekonomi ja naisasianainen Tellervo Koivisto oli tullut tutuksi taitavana sanankäyttäjänä painetussa tekstissä. Tyyli puri myös televisiossa ja valveutuneet kannanotot siivittivät Tellervo Koiviston kansanedustajaksi vuonna 1972. Tuoreena lainsäätäjänä Tellervo Koivisto lausui myös mielipiteitään naisten asemasta ja mahdollisuuksista vallan käyttöön Horisontti-sarjan jaksossa Mitä jos naiset saavat vallan?. Ohjelmassa 1970-luvun sukupuoliroolit on käännetty päälaelleen. Asko Sarkola näyttelee kotivanhempaa ja Elina Salo elättää perheen miehisessä roolissa. Fiktiivisten kohtausten lisäksi ohjelmassa on dokumentaarisia puheenvuoroja Tellervo Koiviston lisäksi myös muilta ajan vahvoilta politiikasssa vaikuttavilta naisilta.
Vastoin nuoren itsellisen Tellervo Kankaanrannan ajatuksia, oli hän omaksi yllätyksekseenkin päätynyt solmimaan avioliiton reilu parikymppisenä. Itsenäisyyspäivän aattona 1950 Turussa tansseja etsittäessä kohdattu Mauno Koivisto ei ollut tehnyt vaikutusta heti. Mutta miehen syvälliset pohdinnat totuuden objektiivisuudesta herättivät mielenkiinnon. Kihlat vaihdettiin vain muutama viikko sen jälkeen, kun Tellervo oli vanhemmilleen julistanut, ettei koskaan mene naimisiin.
Rakastunut pari vihittiin vuonna 1952 ja tytär Assi syntyi vuonna 1957, jolloin perhe myös muutti Turusta Helsinkiin. Mauno Koivisto valittiin tuolloin Helsingin Työväen Säästöpankin toiseksi johtajaksi. Tellervo Koivisto hoiti kotia ja lasta osin myös ajan sääntöjen sanelemana. Jos työnhaussa kävi ilmi, että mies pystyi hyvin elättämään perheen, kyseinalaistettiin "pikkurouvan" työn tarve.
Tellervo Koivisto halusi kuitenkin muuttaa rakenteita. Hän osallistui sukupuolten tasa-arvoa ajaneen Yhdistys 9:n toimintaan 1960–1970-lukujen taitteessa, jolloin hänellä oli myös Rouva Koiviston päiväkirja -nimeä kantanut pakinapalsta Suomen Kuvalehdesssä. Päiväkirjapakinoissaan Koivisto kirjoitti ajatuksiaan naisen asemasta ja humoristisia havaintoja elämästään pankkiirista pääministeriksi päätyneen Mauno Koiviston puolisona.
Kansanedustajuudesta Tellervo Koivisto luopui yhden kauden jälkeen, mutta jatkoi kunnallispolitiikassa 1976. Kun puoliso Mauno Koivisto tuli pankinjohtajuuden ja pääministerikauden jälkeen valituksi presidentiksi vuonna 1982, jätti Tellervo Koivisto politiikan, mutta jatkoi yhteiskunnallisista aiheista keskustelua.
Koivistot kävivät terävää sanailua yhteiskunnan tilasta myös keskenään. Vahvasti kantansa perusteleva Tellervo Koivisto kertoo puolisonsa kutsuneen häntä joskus "anti-muusaksi". Vakain painotuksin mutta pilke silmäkulmassa hän kommentoi myös puolisonsa edesottamuksia vuonna 1993. Presidentti Mauno Koiviston 70-vuotissyntymäpäivän edellä tehdyssä Tasavallan metsänhoitaja -dokumentissa Tellervo kulkee puolisonsa rinnalla Koivistojen tilalla Tähtelässä Inkoossa.
Ironisella mielellä.
Vastaa Tellervo Koivisto, kun kysytään, millä mielellä hän seuraa puolisonsa harrastus- ja rakennuspuuhia.
Toisiaan täydentävästä Koiviston pariskunnasta kasvoi ilmiö julkisuudessa. Kummallakin oli sanat ja harkitut ajatukset valmiina, pari osasi antaa toisilleen myös tilaa. Ulospäin välittyi huumorilla ryyditetty harmonia, vaikeudet ja kriisit lujittivat suhdetta.
Tellervo Koivisto osaa käsitellä ironisesti myös itseään.
Minulla on suurinpiirtein kaksi ilmettä: joko olen ylpeän tai poissaolevan näköinen tai sitten on se ystävällisempi ilme.
Tellervo Koivisto Punaisessa langassa Maarit Tastulan haastattelussa 1999
Punaisen langan erikoishaastattelussa vuonna 1999 rouva Tellervo Koivisto kertoo avoimesti parhaista ja pahimmista hetkistään. Syvät arvet on jättänyt oppikoulussa sadistisen papin kiusaaminen ja piiskaaminen. Pastori itketti koululaisia ja piiskasi takapuolelle julma kiilto silmissään. Tapahtuma-aikaan nuori Tellervo ei uskaltanut kiusaamisesta ja pahoinpitelystä kertoa. Puhuminen ei ole ollut helppoa aina myöhemminkään, mutta hän toivoo avoimuuden auttavan muita turhaan häpeästä kärsiviä.
Aikuisena puolison näkyvä rooli ajoi identiteettikriisiin. Tuntui, ettei omaa ollut kuin etunimi. Kriisi syveni masennukseksi. Maarit Tastulan haastattelussa Tellervo Koivisto kertoo masennuksesta selviämisestä. Koettelemusten edessä myös avioliitto lujittui.
Avoimena aroista aiheista ja elämästään Tellervo Koivisto on myös Riitta Granathin haastattelussa vuonna 2006. Vaikka Mauno Koiviston kanssa suhteen alussa viehätti miehen älykkyys, ja ettei hänen kanssaan päätyisi seurapiirirouvaksi, niin pankinjohtajan, pääministerin ja presidentin puolisona piirien pyörittämistä ei voinut välttää. Tellervo Koivisto kuitenkin ajattelee, että ellei olisi päätynyt miehensä kanssa yhteen, olisi hän elänyt toisenlaisen hiljaisemman elämän. Rakastava ja älykäs liitto oli pariskunnan yhteinen mahdollisuus yhteiskuntaan vaikuttamiseen.
Vuonna 2019 90-vuotishaastattelussaan Tellervo Koivisto puhuu elämästään ja ajatuksistaan naisen asemasta Suomessa. Jari Tervon haastattelussa hän tarttuu muistelun ohella myös ajankohtaisiin ilmiöihin kuten #metoo-keskusteluun. Tellervo Koivisto kiittää vaikeasta aiheesta puhuneita ja uskoo puheenvuorojen jo muuttaneen käyttäytymistä.
Naisten, lasten ja perheiden asema sekä kiusattujen ja masentuneiden kokeman häpeän hälventäminen ovat asioita, joihin Tellervo Koivisto on halunnut elämässään vaikuttaa.
