Liberaalipuolue ja SKP kiistelivät yksityisistä palveluista Ylen pienpuoluetentissä – katso video

”Kunnan tehtävä on mahdollistaa yksityisten työpaikkojen syntyminen”

Kunta ei saa tuloja eikö pysy elinvoimaisena, jos kunnassa ei ole työllisiä.

Työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyi vuoden vaihteessa kunnille, mutta vaikeasta tilanteesta lähdetään, sillä helmikuussa työttömyysaste oli peräti 9,1 prosenttia.

Miten kunnat lisäävät työllisyyttä omalla alueellaan?

– Mielestäni kunnan tehtävä on mahdollistaa yksityisten työpaikkojen syntyminen. Veroprosentin pitää olla alhainen ja yritystoimintaa pitää mahdollistaa kaavoituksen kautta, sanoo vapauden liiton Ossi Tiihonen.

– Työvoiman liikkuvuutta pitää parantaa, sanoo liberaalipuolueen Lassi Kivinen.

Kivisen mukaan kunnan ei pidä lähteä ”työllistämällä työllistämään”.

– Sillä tavalla, että teetetään työtä, mitä ei tarvita.

Kristallipuolueen Sanna Seesvalo katsoo, että Suomi on ”yrittäjyysvihamielinen maa”.

– Pien- ja mikroyrittäjyyttä tulee tukea niin että ihmiset voivat itse työllistää itsensä.

Valta kuuluu kansalle -puolueen Antti Asikainen katsoo, että myös omavaraisuus lisääntyy pienyrittäjyyden kautta.

Avoimen puolueen Thierry Botty van den Bruele on samaa mieltä pienyrittäjyydestä.

Kommunistisen puolueen Tiina Sandbergin mukaan kunnilla on tärkeä rooli työllistäjänä.

– On kiistonta näyttöä siitä, että ihmiset, jotka työllistyvät, myös tuovat lisää taloudellista aktiivisuutta.

Eläinoikeuspuolueen Tatu Chanth pitää virheenä aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Asuinpaikan valinnasta erimielisyyttä – ”Jos sinulla on siellä pellot ja kaalit, niin millä sieltä lähdet”

Nyt puhutaan kunnista ja kuntien työllisyydestä.

Jos kuntien rahat eivät riitä, kumpi on parempi, lisäleikkaukset vai veronkorotukset?

Veronkorotusten puolesta kätensä nostavat avoimen puolueen, kristallipuolueen, eläinoikeuspuolueen ja kommunistisen puolueen edustajat.

Liberaalipuolueen Lassi Kivinen katsoo, ettei kaikkialla voi olla samat palvelut.

– Meidän pitäisi hyväksyä se, että tämä on vapaa ja ihmiset saavat itse valita, missä he saavat asua ja syrjäseudulla asuminen on valinta, jonka seurauksena voi olla se, että julkisia palveluita on vähemmän.

Eläinoikeuspuolueen Tatu Chanth katsoo, ettei kysymys ole aivan niin yksinkertainen.

– Asuinpaikan valinta on vähän semmoinen, että jos sulla on siellä pellot ja kaalit ja viljelykset , niin millä sieltä lähdet.

– Maaseudulle tarvitaan porukkaa. Kyllä Helsingissäkin tulee nälkä, jos parvekkeella vain pavut kasvattaa.

Avoimen puolueen Thierry Botty van den Bruelen mukaan kysymys riippuu täysin kunnasta ja sen taloustilanteesta.

Antti Asikaisen mukaan verot pitäisi painaa mahdollisimman alas.

Kommunistisen puolueen Tiina Sandberg sanoo, kuntaveroa ja kiinteistöveroa voidaan nostaa, ”jos on äärimmäinen pakkotilanne”.

Kristallipuolueen ja Avoimen puolueen puheenjohtajat haluavat panostaa omaishoitoon

Paljonko terveyskeskuskäynti saa maksaa?

Puolueilta kysytään, paljonko terveyskeskuskäynti saisi maksaa tavalliselle asiakkaalle.

Avoimen puolueen Thierry Botty van den Bruele katsoo, että ideaalimaailmassa maksu määräytyisi tulojen mukaan.

– Mutta koska emme elä idealistisessa maailmassa, niin en lähtisi nostamaan nykyisestä maksusta ainakaan kovin merkittävästi.

Eläinoikeuspuolueen Tatu Chanthin mukaan nykyiset maksut ovat kovin korkeat.

– Terveyskeskusmaksun pitäisi olla lähempänä nollaa euroa.

Avaa kuvien katselu

Kristallipuolueen Sanna Seesvalo näkee niin ikään järkeä tuloperusteisuudessa.

– Vähävaraisille täytyy taata maksuton terveydenhuolto, hän sanoo.

Vapauden liiton Ossi Tiihosen mukaan vastaanottokäynnin maksun potilaalle pitäisi olla nolla euroa.

– Miksi alue ei osta vakuutusyhtiöltä palveluita kaikille sen alueen asukkaille ja sano, että tässä on 350 euroa per asukas kuukaudessa.

Suomen kommunistisen puolueen Tiina Sandberg huomauttaa, että kaikki eivät uskalla mennä hoitoon maksujen ja perinnän pelossa.

Samaa mieltä on Valta kuuluu kansalle -puolueen Antti Asikainen. Hän lisää, että myös lääkkeitä saattaa jäädä ottamatta hintojen takia.

Hyvinvointialueiden määrästä ollaan eri mieltä – ”Näitähän on aivan liikaa”

Hyvinvointialueita on 21 ja tämän lisäksi Helsingillä on oma ratkaisunsa HUS-yhtymän kanssa.

Pitäisikö alueita yhdistää, jos alue ei pysty vastaamaan lain määräämistä tehtävistä?

Kysymys jakaa selvästi pienpuolueita.

Eläinoikeuspuolueen Tatu Canthin mukaan karsimisen varaa olisi siinä, että hyvinvointialueilla on päällekkäistä johtoa.

– En osaa sanoa suoraan optimaalista määrää hyvinvointialueille, hän sanoo.

Canth lisää kuitenkin, että esimerkiksi Uusimaa voisi muodostaa vain yhden alueen.

Liberaalipuolueen Lassi Kivinen katsoo niin ikään, että vähentämisen varaa olisi.

– Näitähän on ilmiselvästi aivan liikaa, hän toteaa.

Valta kuuluu kansalle -puolueen Antti Asikainen hajottaisi koko nykyisen hyvinvointijärjestelmän.

Kommunistisen puolueen Tiina Sandberg pitää toivejatteluna sitä, että kahden köyhän hyvinvointialueen yhdistyessä ne yhtäkkiä muuttuisivat rikkaaksi.

– Näin ei tule tapahtumaan, ellei yhdistetä köyhää aluetta rikkaaseen.

Pitäisikö sairaalaverkkoa karsia?

Viime vuoden lopussa hallitus päätti lakkauttaa useita perusterveydenhuollon yöpäivystyksiä.

Puolueilta kysytään, pitäisikö sairaalaverkkoa karsia ja toimintoja keskittää.

– Tämä täytyy katsoa tapauskohtaisesti, sanoo avoimen puolueen Thierry Botty van den Bruele.

Valta kuuluu kansalle -puolueen Antti Asikainen ei karsisi sairaaloita.

– Ei missään nimessä, hän sanoo ykskantaan.

Asikaisen mukaan syrjäseudut kuolevat, jos palveluita karsitaan.

Kristallipuolueen Sanna Seesvalon mukaan ei ole järkeä pitää ”kaikissa tuppukylissä” kaikkia erikoisasiantuntijoita.

”Valtiolla on varaa hoitaa kaikki asukkaat”

Vaalitentti on alkanut.

Pienpuolueiden edustajilta kysytään, pitääkö terveyspalveluja karsia ja priorisoida entistä enemmän, eli pistää tärkeysjärjestykseen, jotta rahat saadaan hyvinvointialueilla riittämään.

Kaikki muut nostavat kätensä paitsi eläinoikeuspuolueen Tatu Canth ja Suomen kommunistisen puolueen Tiina Sandberg.

– Suomen valtiolla on edelleen varaa hoitaa kaikki asukkaat, Sandberg sanoo.

Liberaalipuolueen Lassi Kivinen näkee asian eri tavalla.

– On aivan selvää, että kun resurssit ovat rajalliset, täytyy keskittyä kustannusvaikuttavimpiin vaihtoehtoihin.

Kristallipuolueen Sanna Seesvalo myöntää, että priorisoinnissa on riski, että ihmiset eriarvoistuvat.

Vapauden liiton Ossi Tiihonen katsoo, että järjestelmä pitäisi muuttaa täysin.