On maanantai-aamu. Matkalla Haagiin, Hollantiin.
Pitäisi kertoa meihin kaikkiin kohdistuvasta, laajasta, näkymättömästä rikoksesta.
Maksamme päivittäin arvonlisäveroa kulutuksesta ja palveluista.
Samalla, rikolliset varastavat ALV-rahaa verottajalta joka ikisessä EU-maassa.
Europolin mukaan 60 miljardia euroa vuodessa.
Giuseppe Governale, johtaja, Mafian vastainen poliisi DIA: We are observing this phenomenon very carefully, we are very interested in it because Ndrangheta is doing this job with many companies all over Europe.
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: Vahva epäily on siitä, että myös tässä kysymyksessä oli kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus.
Kyseessä on: ALV-karusellipetos.
Sampsa Huttunen, rikosylikonstaapeli, Kouvolan poliisi: Tässä on todella niin kun konkreettisesti niin kun huijattu saatu veropetoksella rahaa, valtion varoja itselle.
Verovarkaat suomalaisten kukkarolla
Kouvolan poliisi sai kolme vuotta sitten hoitaakseen erikoisen tapauksen: ALV-karusellipetoksen. Kymmenen yritystä Suomessa ja kolme yritystä Virossa tekivät keskenään kauppaa. Tavaraa tai palveluja ei liikkunut. Laskutus, maksut, tilitykset, kuitit näytti oikealta liiketoiminnalta. Kaikki oli täysin keksittyä, feikkiä.
Firmojen takana oli virolainen mies, joka suomalaisen kirjanpitäjän avustamana huijasi Suomen verottajalta ALV-palautuksia, 350 000 euroa.
Sampsa Huttunen, rikosylikonstaapeli, Kouvolan poliisi: Ei tämmönen onnistu ilman sitä, että jollakin on hanskassa se paperi- ja rahaliikenne. Ja kirjanpito.
MOT: Niin tää rikosmuotohan on aika vaativa.
Hannu Liekola, vanhempi rikoskonstaapeli, Kouvolan poliisi: Vaaditaan tosi tosi paljon osaamista todella paljon.
Sampsa Huttunen: Niin joo ja tässhän oli tehty tosissaan ku siinähän oli kaiken näkösiä laskuja, mutta sitt oli suomalaisia puufirmojen oliko ne parkettia ja puutavaraa, jotka myyvät niin ja tehtii selvitettiin niin he eivät oo ikinä ees käyneet kauppaa näiden yhtiöiden kanssa, ett siinä oli vaan laitettu tämmöstä suomalaisten oikeiden siis kunnollisten isojen firmojen laskuja joukkoon, joilta olis muka ostettu puutavaraa jota oli sitt taas myyty eteenpäin ja taas eteenpäin.
Hannu Liekola: Se oli koko ajan koko ajan kiers tämän saman puutavaratoimittajan tavara niin ku firmalta toiselle, että siinä ei oikeestaan muita käytetty ku tätä yhtä, että sekin jo herätti niin kun kysymysmerkkejä, että miten se näin voi toimia, että saman yhtiön puutavara kiertää Suomesta yhtiöltä toiselle ja Viron kautta takasin Suomeen kiertoon.
Yritysten ALV-tilitysten edestakainen rahaliikenne on valtava.
Vuonna 2017 yritysten ALV-tilitykset Verohallinnolle olivat yli 28 miljardia (28,3).
Verohallinto maksoi takaisin ALV-palautuksina 13,5 miljardia.
Verohallinnon nettokertymä arvonlisäverosta oli siis 14,8 miljardia euroa.
ALV-palautukset vetävät rikollisia puoleensa.
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: 3:21:49 Hyvin ymmärrettävää on, että näin valtavaan rahapottiin kohdistuu myös harmaan talouden painetta. Eli harmaan talouden toimijat haluavat petoksellisin keinoin osan siitä rahasta haltuunsa. Se on meidän primääri tehtävä torjua se, suojella verokirstua, verokassaa ja torjua sen harmaan talouden yritykset.
Yrityksiltä tulee vuoden aikana Verohallintoon miljoona ALV-palautushakemusta. Automaatio, analytiikka seuloo tästä 100.000 tapausta tarkempaan syyniin. Tästä siivilöidään noin tuhat petosta tai petosyritystä.
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: Se, paljonko meiltä onnistutaan vetämään välistä niin sanotusti, sitä lukua minulla ei ole ja Verohallinnolla ei ole, mutta meidän reaaliaikainen valvonta, joka päivä valvotaan kaikki meille tulevat negatiiviset hakemukset, niin uskallan sanoa, että se toimii kyllä hyvin. Esimerkkinä on vuoden 2016 hyvinkin massiivinen alv-palautuspetosaalto, jossa Verohallinnolta yritettiin viedä noin 55–60 miljoonan euron edestä alv-palautuksina rahaa, ja käytännössä Verohallinto torjui kaikki yritykset. Eli silloin tappiota ei tullut.
MOT: Kuka tai ketkä tän takana oli?
Juha Kuusala: Tarkkaa tietoa siitä, kuka tai ketkä oli tän petosaallon takana, niin ei ole, mutta vahva epäily on siitä, että myös tässä kysymyksessä oli kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus.
Huhtikuussa EU:n poliisivirasto Europol ja Italian mafianvastainen poliisi oli kutsunut koolle edustajia kaikista EU-maiden poliisivoimista sopimaan yhteisestä suunnitelmasta.
Järjestäytynyt mafiatyyppinen rikollisuus on sekä italialaisten että Europolin mukaan kasvussa. Se luokitellaan EU:n suurimmaksi turvallisuusriskiksi. Suurempi kuin terrorismi.
Tässä sovitaan suunnitelmasta, miten vastata tähän haasteeseen.
Järjestäytyneet rikollisryhmät osaavat muutakin kuin huumekauppaa, rahanpesua, väkivaltaa ja korruptiota.
Europolin mukaan ALV-veropetoksilla varastetaan EU-maiden verohallinnoilta vuosittain jopa 60 miljardia euroa.
Jari Liukku, johtaja, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus Europol: Tämä on sitä järjestäytynyttä rikollisuutta. Että siellä tietysti on vain muutamia järjestäytyneitä rikollisryhmiä, jotka sitten on erikoistunut tähän. Voidaan sanoa, että meidän arvion mukaan noin 2 prosenttia rikollisryhmistä saa aikaan noin 80 prosentin määräiset vahingot. Elikkä siellä on niin kun selkeesti on erikoistunutta toimintaa, joka perustuu siihen, että se on selkeesti niin kuin hierarkista, jossa on vähintään kolme eri tasoa, jossa on nää käytännön toimijat ja sitten on tämmöinen välikäsi ja sitten taloudellisesti hyötyvä taho. Ett näin se organisoituneesti toimii, siellä alapäässä ei tunne tätä ylätason toimijaa eikä sitä kokonaiskuvaa ylipäätään, mihinkä se toiminta liittyy.
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: Karusellipetoksiin liittyy aina, käytännössä aina kansainvälinen ulottuvuus eli vähintään kahden maan välinen kauppaketju. Kauppaketjut karusellipetoksessa usein ovat fiktiivisiä eli yritysjärjestely luodaan yksinomaan sen takia, että voidaan, saadaan alv-palautusta tai pienennetään verorasitusta vilpillisen keinoin.
Karusellipetos on tosi monimutkainen.
Saksalainen yritys A myy kontillisen tavaraa Suomeen 100 000 eurolla. ALV on nolla euroa, kun se liikkuu Saksan ja Suomen rajan yli.
Kun Suomalainen yritys B myy kontin toiselle suomalaiselle yritykselle C, siihen lisätään arvonlisävero 24%, 124 000 euroa. B:n pitäisi tilittää ALV 24 000 euroa Verohallinnolle, mutta yritys pitää summan ja katoaa.
Yritys C myy saman kontin takaisin Saksaan yritykselle A, ja hakee Verohallinnolta ALV-palautusta.
Kaikkien yritysten taustalla on samat rikolliset. Konttikin saattaa olla tyhjä.
Ei hätää vaikka et ihan ymmärtänyt. Sehän on se idea. Viranomaisillakin on vaikea pysyä perässä.
Jari Liukku, johtaja, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus Europol: No niillä on käytössä tietysti asiantuntijoita, joita sitten niin verotusoikeudellisesti kuin myöskin lainsäädännöllisesti ja teknisesti ja myöskin sitten ylipäätään liiketalouteen liittyvää asiantuntemusta, jota ne hyödyntää sitten. Ja totta kai kun ne on merkittävästi erikoistuneita niin ne tietysti tunnistaa ne eri eri heikkoudet sitten järjestelmissä, joita sitten hyödynnetään ja nähdään ne tietysti ne suurimmat volyymit, jota kautta ne heidän omat toimintansa jäävät sitten helposti niin kuin havaitsematta.
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: Onko Suomi turvassa tai suojassa liittyen karusellipetoksiin tai veropetoksiin, kun Europol antaa arvion, että kyse on noin 55–60 miljardin veromenetyksestä vuodessa. Emme kuvittelekaan, että Suomi olisi suojassa, mutta meidän maantieteellinen sijainti osin vaikuttaa siihen, ja itse asiassa myös meidän kieli vaikuttaa siihen. Pääasiallinen ongelmakenttä on Keski-Eurooppa. Meille Euroopan laitamille toki tulee osumia, meillä on omia petostoimijoita, mutta tavaran kierrätys tai yleensä kauppa on helpompaa kuitenkin keskisessä Euroopassa.
Hannu Liekola, vanhempi rikoskonstaapeli, Kouvolan poliisi: Niin ku tosta kuviosta nyt näkee niin se oli varsin monisäikeinen ja yrityksiä oli kymmenittäin ja rahaa kiers rahaa kiers ja kuitteja kiers siell kirjanpidossa ja tuota lähettiin sitte seuraamaan sitä rahaa, ett mihin se loppujen lopuks pääty ja päädyttiin tonne Viron puolelle ja sitä kautta tää kuvio alko sitten niin kun selkiintymään ja henkilöitä ketä siihen saatiin niin selvitettiin heidän osuuksiaan ja paljonhan oli bulvaaneita käytetty ja kuolleita henkilöitä käytetty ja.
Sampsa Huttunen, rikosylikonstaapeli, Kouvolan poliisi: Kyllä Virossa oli kuolleelta henkilöltä laitettu tota Kaupparekisteriin niihin virolaisiin yhtiöihin ja sieltähän se selvis sitten kun meidän ois pitäny kuulustella kuulustella eräitä henkilöitä virka-apuna niin olikin yllättäin kuollut, ett tämmösiäkin siellä tuli matkaan tietysti poliisihan heräsi, ett miten on nyt just sattunu tämmönen henkilö menehtymään, mutta ei me siihen sitten tietenkään takerruttu, jatkettiin eteenpäin. Kaiken näköstä täällä oli sitten. Meille tuli kahdeksan rikosilmoitusta kahdeksan eri yhtiötä. Paperilla kaikki näytti oikealta liiketoiminnalta, kirjanpito oli tehty täysin muodollisesti oikein. Veroilmoitukset tehty kaikki muodollisesti oikein, ettei niin kun ulospäin, kaikki näytti hyvältä.
EU:n sisämarkkinat perustettiin 1993.
Tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä alkoi.
Päätettiin väliaikaisesta ALV-järjestelmästä, joka on edelleen voimassa.
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: Nykyinen alv-järjestelmä perustuu siihen, että helpottaa rehellisten yritysten toimintaa EU:n jäsenmaiden välillä ja markkinoilla. Siihen sisältyy se meidän näkökulmasta, harmaan talouden torjunnan näkökulmasta heikkous, että rajat ylittävä kauppa on verotonta eli yritysten välinen tavara- ja palvelukauppa ei sisällä arvonlisäveroa, vaan arvonlisäverovelvollisuus syntyy vasta ostajan jäsenmaassa ostajan toimesta. 3:35:46 Mikäli ostaja on, ostajana käytetään bulvaania tai yritystä, joka ei maksa verojansa, niin meiltä jää verot yhteisökaupasta saamatta ja se on, se on primääri ongelma nykyisessä järjestelmässä ei yksin Suomessa, vaan kaikissa jäsenmaissa.
EU-komissio on esittänyt muutoksia ALV-järjestelmään.
Suomen valtiovarainministeriö ei niitä hyväksy, ne luovat uusia porsaanreikiä.
Veropäätökset EU:ssa edellyttävät yksimielisyyttä. Komission ehdotukset eivät siis etene sellaisenaan.
Tommi Parkkola, hallitusneuvos, ALV-yksikkö, Valtiovarainministeriö: Tavallaan sitä juuri, että näissä petosten torjuntatoimenpiteissä pitäisi pyrkiä sellaiseen realismiin ja siihen, että käytetään niitä välineitä, hallinnollisen yhteistyön välineitä, joita on jo, joita yhteisölainsäädäntö tarjoaa ja joita on jo otettu käyttöön, mutta jotka ei ole vielä täysimääräisessä käytössä. 4:16:40 Siinä on tavallaan se, se vastaus, mikä tähän ongelmaan on löydettävissä konkreettisilla toimenpiteillä, joilla valvontaa, hallintoyhteistyötä, eri viranomaisten välistä vuoropuhelua lisätään.
Tulli yhdistetään useimmiten huumeisiin ja nuuskaan, mutta se tutkii myös ALV-petoksia.
Silloin kun Verohallinnon valvontajärjestelmät ovat pettäneet, ja rahaa on jo menetetty, tutkintapyyntö lähtee joko poliisille tai Tullille.
Hannu Sinkkonen, valvontajohtaja, Tulli: Niit on muutamia ollu tässä viimesen parin vuoden aikana, kolmen vuoden aikana. Muutamia karuselliveropetosjuttuja on tutkittu.
19:27 MOT: Voit sä kertoo jotain niistä?
Hannu Sinkkonen: No en tässä vaiheessa tarkemmin koska ne on syyteharkinnassa tai sitte esittutkinassa siinä vaiheessa, että niistä ei voi vielä puhua.
Europol kertoo kuitenkin Tullin tutkinnasta joka on kohdistunut arvometallikauppaan. ALV-karusellipetos pyöri Puolan, Latvian, Viron, Ruotsin ja Suomen kautta. Ruotsissa ja Virossa on jo annettu tuomiot. Suomessa tapaus on syyttäjällä. Varastettua verorahaa Suomessa, 2 miljoonaa.
MOT: Miten vaativia ne on nämä keissit?
Hannu Sinkkonen, valvontajohtaja, Tulli: Totta kai ne on erittäiin vaativia, ne on yleensä pitkäkestosia. Ne vie ne vaatii paljon kansainvälistä yhteistyötä. Ja sitten ku tutkitaan monimutkaisia juttuja niin pitää myös itse olla kartalla, ett miten ne jutut rakentuu ja miten arvonlisävero kannetaan ja miten se palautusjärjestelmä toimii.
Kyllähän se on selvää, että tuo arvonlisäverojärjestelmä on herkkä petoksille. Siin on useita toimijoita, maksetaan palautuksia ja eri maissa toimitaan hieman eri tavalla. Palautusten suhteen.
Tullilla on tällä hetkellä neljä loppuun vietyä tutkintaa syyteharkinnassa. Yhteensä 3,5 miljoonaa euroa on menetetty.
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: Se syy, minkä takia rikosprosessissa tapauksia ei viljalti ole, niin on pitkälti siinä, että me pyritään Verohallinnossa, jossa me ollaan siis ensivaste, niin pyritään torjumaan petokset jo, niin kuin sanoin, prosessin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 3:39:44 Jo yrityksen rekisteröintivaiheessa me tehdään tiettyjä tsekkauksia. Yrityksen elinkaaren edetessä, niin meillä on yrityksillä, yrityksille jatkuva valvonta erityisesti negatiivisten alvien näkökulmasta.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tuore arvio on, että ALV-petosten aiheuttama menetys olisi vain 30 miljoonaa euroa vuodessa.
MOT: Voiko se tarina pitää paikkaansa, että te olette niin hyviä, että tää ei ole suurempi ongelma kuin miltä se nyt näyttäisi? Miten se on mahdollista?
Juha Kuusala, ylitarkastaja, kansainvälinen petostorjunta, Verohallinto: Niin. Mun näkökulma on se, että me ollaan onnistuttu torjumaan petoksia, havaitsemaan ja torjumaan petoksia varsin hyvin. Meillä on, kuten todettu, meillä on joka päivä, jokapäiväinen valvonta on tosiaan alv-palautuksiin. EU:n sisäkauppaan meillä on myös oma analytiikka, jonka frekvenssistä en tarkemmin mene sanomaan, mutta kuitenkin varsin reaaliaikainen myös. Eli se, että meillä pääsisi jotain isompia petosvyyhtejä kumuloitumaan, niin sitä vaihtoehtoa en, en suostu näkemään.
Sampsa Huttunen, rikosylikonstaapeli, Kouvolan poliisi: Jäljethän meni sitten johti sinne Viroon, jolloin ne sieltä sitten tileiltä oli nostettu koska mehän tultiin jälkijunassa valitettavasti tässä tapauksessa niin oli jo sitten eikä päästy enää sitten jäljittämään, mutt siell oli asuntoja ostettu ja nostettu käteistä ja autoja, mutt me ei niihin päästy sitten enää.
Hannu Liekola, vanhempi rikoskonstaapeli, Kouvolan poliisi: Audi A7 oli ostettu ja sitt oli ostettu joku asuntokauppa tehty ja käteisellä nostettu osa ja sekin oli kierrätetty se rikoshyöty niin kun virolaisten yhtiöitten kautta vielä eteenpäin, että se se vaati sitte aika paljon kyselyjä sieltä, pankkikyselyitä ja muita oikeusapupyyntöjä, että saatiin selvyys, että mihin se raha siellä mutt aika pitkälle päästiin kyllä siinä, että se.
Sampsa Huttunen: Joo kyllä ja sitt loppu jäljet siellä sitten.
Sampsa Huttunen, rikosylikonstaapeli, Kouvolan poliisi: Tässä on todella niin kun konkreettisesti niin kun huijattu saatu veropetoksella rahaa, valtion varoja itselle. Eli täss ei oo niin kun ei oo niin kun semmosta laskennallista veropetosta. Vaan täss on niin kun huijattu aivan oikeata rahaa. Valtion varoja kansalaisten varoja. Ja miten paljon tätä tapahtuu? Ympäri Eurooppaa, Suomessa.
Kouvolan tapauksessa oli vain kaksi maata, silti tutkinta oli monimutkainen. Kymmenen vuotta sitten tapahtui päästöoikeuksiin liittyvä ALV-karusellipetos, jossa varastettiin eri maiden verottajilta arvioiden mukaan yhteensä 7 miljardia. Verohallinnon mukaan tämä huomattiin ajoissa. Päästökauppa säädettiin käännetyn ALV-menettelyn piiriin, verovahinkoa ei ehtinyt tapahtua Suomessa.
Jari Liukku, johtaja, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus Europol: Järjestäytyneen rikollisuuden osalta niin huomio ei ole viranomaisten osalta sitten ehkä juuri siinä ongelmakentässä vaan se on kohdistunut etupäässä terrorismin torjuntaan, laittoman maahantulon järjestämiseen ja kyberuhkiin ja näin ollen sitten ylipäätään siellä on jäänyt tän tyyppinen järjestäytynyt rikollisuus sitten ehkä vähemmälle huomiolle. Se vaatii kuitenkin myöskin viranomaisten osalta niin kuin asiantuntemusta ja se vaatii resurssien kohdentamista ja erityisesti silloin kun on kysymys varojen siirtämisestä EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolelle. Niin se on resursseja vaativaa ja ne tutkinnat on pitkäkestoisia ja sillä voi olla tietysti merkitystä siihen, että viranomaiset joutuu yksinkertaisesti priorisoimaan haasteita ja ainoastaan niihin selkeesti niin kuin päivittäin kansalaisia uhkaaviin uhkiin voidaan sitten puuttua ja sitten tää piiloon jäävä rikollisuus jonka ilmenemismuodot ei sillä lailla näy päivittäin, niin jää sitten vähemmälle huomiolle
Kouvolan tapauksessa tekijät jäivät kiinni ja saivat poikkeuksellisen kovat vankilatuomiot.
Päätekijä sai 3 vuotta vankeutta ja kirjanpitäjä 2 vuotta ja neljä kuukautta.
Sampsa Huttunen, rikosylikonstaapeli, Kouvolan poliisi: Tässä kun ajattelee, että että yleensä jos tommosia isoja tuomioita tulee niin ne on summat ovat huomattavan paljon ne on huomattavan isoja. Tässä nyt oli kyse vajaast 400000 ja sitt oli yritetty joku reilu 100000 euroa mutta yleensä ne tuomiot on ne on paljon isompia ne summat, mutta tässä oli vaan oikeus katsoi, ett tää on suunnitelmallista, törkeää ja tää oli suunniteltu, täysin suunniteltu. Tää ei ole tavallinen veropetos vaan si täss oli suunnitelmallisuus eli se on kovensi tuomiota huomattavasti niin kun pitääkin.
Kirjanpitäjän siskon poika oli suostunut toimimaan valefirmojen perustajaosakkaana - bulvaanina. Hän sai siitä tädiltään 100 euroa per yritys. Tästäkin tuli kova tuomio.
Sampsa Huttunen, rikosylikonstaapeli, Kouvolan poliisi: Tuli nuorelle miehelle kymmeniä tuhansia vai tuliko jopa sata en muista mutta sanotaan nyt kymmeniä tuhansia euroja, täysin ei hän tehny mitään, hän sai sen satasen parin sadan euron palkkion ja kymmeniä tuhansia euron korvaukset ja tuomio päälle. Että esimerkki kun allekirjoittaa papereita ja lähtee yhtiöön mukaan niin kannattaa miettii mitä teet, koska voit joutua ongelmiin tulevaisuudessa.
Hannu Liekola, vanhempi rikoskonstaapeli, Kouvolan poliisi: Niin niin se on vaikka vaan nimi paperilla mutta kun olet yhtiössä vastuuhenkilö niin kannat myöskin vastuun, ett se on ja siihen ei satasen hinnalla kannata kyllä suostuu. Ja muutenkaan.
MOT: Mihin nää rahat katoaa?
Jari Liukku, johtaja, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus Europol: No tietysti etupäässä EU:n ulkopuolelle ja se tietysti hankaloittaa sitten ylipäätään niin kuin viranomaisten toimintaa, että Europolin ja ?Eurostatin arvioiden mukaan 2010-2014 välisenä aikana noin 1,1 prosenttia rikoshyödyistä konfiskoitiin, joka osoittaa tietysti sen, että se tarkoittaa järjestäytyneille rikollisryhmille, myöskin näille, jotka on mukana tän tyyppisissä talousrikoksissa, niin merkittävät kasvumahdollisuudet ja totta kai se on tuottavaa toimintaa.
Kun eri puolilla Eurooppaa jahdataan rikollisliigojen huijaamia rahoja, jäljet päättyvät yhä useammin Dubaihin. Dubaista on tullut yhä tärkeämpi turvasatama sekä rikollisille, että niiden varastamille rahoille.
Jari Liukku, johtaja, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus Europol: Sehän antaa järjestäytyneelle rikollisuudelle merkittävät kasvumahdollisuudet, rahoittaa uusia rikoksia, sijoittaa sinällään laillisiin rakenteisiin ja se on selkeesti niin kuin tän päivän ilmiö, että voidaan sanoa, että järjestäytynyt rikollisuus muodostaa erään keskeisimmistä ellei keskeisimmän uhkan tällä hetkellä EU:n jäsenvaltioiden sisäiselle turvallisuudelle.
Italian mafianvastaisen poliisin johtaja, Giuseppe Governale pitää selvänä, että Ndrangheta, Calabrian mafia on yksi suurista ALV-petosten tekijöistä - koko EU-alueella.
Giuseppe Governale, johtaja, Mafian vastainen poliisi DIA: (italiaksi) This is a phenomenon that is enlarging and we are registered, we are registering that is only increase. Because we noticed the companies that produce false invoices and we see the Ndrangheta families involved in this activity because they need to launder the huge profits they make from drug trafficking. They set up false companies, front companies and they make a mediation between the companies that provide goods or service. We are observing this phenomenon very carefully, very… we are very interested in it because Ndrangheta is doing this job with many companies all over Europe.
Kouvolan tapauksessa tekijä kiisti syyllisyytensä Tallinnan poliisin kuulusteluissa, mutta päätti yllättäen myöntää kaiken syyteneuvottelussa ja istui tuomionsa Mikkelin vankilassa. Sekä poliisille että syyttäjälle jäi epäselväksi, toimiko tekijä todellisuudessa yksin.
Hannu Liekola, vanhempi rikoskonstaapeli, Kouvolan poliisi: Kyllähän tämä haiskahtaa suuremmalta kokonaisuudelta, johon tää on nyt vaan tää meidän tutkima on vaan yks osuus, ett se vaan on tällainen subjektiivinen käsitys.
Sampsa Huttunen: Niin kyllähän hän hän oli mukana siinä mutta nää on monesti meillä olevat jutut niin niin ne on aina osa jotain suurempaa kokonaisuutta ja jäljet vaan jossain vaiheess loppuu ja joskus ei tietysti riitä resurssitkaan, aika tutkimaan kaikkea kaikkea, mutta ky kyllä luulen, että tuolla jossain on organisaatio iso ja sitten siellä on niitä pienempiä alvikaruselleja niin kun varmaan näin näin on. Uskon vahvasti.
LOPPU
