ALV-petosten vuoksi menetetyistä miljardeista on kuluvalla viikolla uutisoitu ympäri Eurooppaa. Mutta mihin luvut perustuvat? Nyt tarvitaan lukuohje luvuille. Montako miljardia meiltä oikeasti viedään?
Konsulttijätti EY:n eli aiemmalta nimeltään Ernst & Youngin pääkonttorissa Lontoossa oltiin viime viikolla ihmeissään. Ympäri Eurooppaa uutisoitiin tiistaiaamuna, että EU-kansalaisten verokassasta varastetaan ALV-karusellipetoksilla vuosittain 50 miljardia euroa. Verokonsulttien mielestä tässä oli jotain tuttua.
Uutisen takana oli eurooppalainen hanke Grand Theft Europe. Hanketta johti Berliinissä päämajaa pitävä tutkivien toimittajien Correctiv-järjestö. Mukana oli toimittajia ja mediataloja kaikista EU-maista sekä Sveitsistä ja Norjasta. Suomesta MOT-toimitus kutsuttiin projektiin mukaan vuoden alussa.
Uutisoinnista syntyi mielikuva, että luku 50 miljardia on tämän tutkimushankkeen tulos. Se ei pidä paikkaansa. Luku on EY:n konsulttien neljä vuotta sitten laskema arvio.
Uutisoinnista syntyi mielikuva, että luku 50 miljardia on tämän tutkimushankkeen tulos. Se ei pidä paikkaansa.
Kesällä 2015 EY luovutti EU-komission tilaaman 230-sivun raportin Implementing the ”destination principle” to intra-EU B2B supplies of goods. Raportin nimen suomentaminen ei tekisi asiaa yhtään helpommin ymmärrettäväksi. Kyseessä on verojuristien toisille verojuristeille kirjoittama teksti.
Raportissa EY esittää arvion, että ALV-petoksilla huijataan EU-maiden verottajilta 45–53 miljardia vuodessa.
Siitä lähtien EU-komissio on käyttänyt lukua 50 miljardia vuodessa kaikessa ALV-petoksia koskevassa viestinnässä.
Ongelman vakavuuden ymmärtämiseksi tarvitaan arvio. Arvion laskeminen on äärimmäisen vaikeaa, sillä kyseessä on vaativa ja vaikeasti havaittava rikosmuoto. ALV-palautuksia haetaan veroista, joita ei ole koskaan maksettu.
Ideana on rakentaa niin taitavia huijauksia, että viranomaiset eivät huomaa mitään. Ja jos huomaavat, on jo liian myöhäistä. Houkutus on suuri vaieta tapahtuneesta. Muuten yleinen, rehellisten kansalaisten veronmaksumoraali kärsii.
Arviot ovat kuitenkin ongelmallisia, sillä tässäkin tapauksessa 50 miljardia jäi elämään vuodesta toiseen. Riippumatta siitä, miten taitavia EU-maiden verohallinnoissa ollaan huijausyritysten estämisessä. Riippumatta siitä, miten poliisi ja tulli pystyvät näitä tapauksia tutkimaan.
Luku saattaa olla tänä vuonna pienempi – tai suurempi. Mutta tätä emme varmuudella tiedä.
Correctiven hankkeen arvo on siinä, että ongelma nostetaan kansalaisten tietoisuuteen. Näytämme jokaista EU-maata koskevia esimerkkejä ongelmasta.
Yhtään enempää emme pysty uutena faktana esittämään. Tästä pitää olla rehellinen lukijoille, katsojille ja kuulijoille. Ja EY:n konsulteille, jotka ovat tämän arvion takana.
MOT kertoo, että Europolin arvio ALV-petosten aiheuttamasta vahingosta on jopa 60 miljardia. Tämä luku on yhtä ongelmallinen kuin 50 miljardia. Erona on se, että kerromme sen olevan Europolin arvio – eikä MOT:n laskema luku.
Käytännössä Europol on omien havaintojensa perusteella korottanut EU-komission 50 miljardin arviota – joka siis perustuu EY:n 45–53 miljardin arvioon.
Verohallinnon sisälläkään ei ole yksimielisyyttä tai selvää kuvaa oikeasta arviosta.
MOT kertoo myös Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön arvion Suomen menetyksistä. Luku on vain 30 miljoonaa euroa. Tämäkin on arvio, eikä fakta.
Luku on todella pieni ottaen huomioon, että ALV-palautuksia maksettiin Suomessa 13,5 miljardia vuonna 2017.
Verohallinnon sisälläkään ei ole yksimielisyyttä tai selvää kuvaa oikeasta arviosta. MOT:n saamien tietojen mukaan luku saattaa olla jopa 100–300 miljoonaa euroa vuodessa.
Kiistaton tosiasia on, että aihe on tärkeä. EU:n sisämarkkinoiden ALV-järjestelmä on petosherkkä, ja tätä hyödyntävät pääosin järjestäytyneet rikollisliigat. He pystyvät liian helposti huijaamaan meiltä rahaa.
Asian korjaaminen vaatisi poliittisia toimenpiteitä, mutta EU:ssa veropäätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Poliittiselle päätöksenteolle oikeat luvut ja mahdollisimman hyvät arviot ovat äärimmäisen tärkeitä.
Journalismin tehtävän ytimessä on oikean kuvan antaminen yleisölle. Grand Theft Europen kunnianhimoisena tavoitteena oli laatia oma arvio tämän ongelman laajuudesta. Tavoite osoittautui asian monimutkaisuuden takia liian vaikeaksi, ja lopulta mahdottomaksi.
Päädyttiin käyttämään neljä vuotta vanhaa arviota, kun ei ollut parempaakaan arviota esitettäväksi. Vanhakin arvio on täysin OK – kunhan sitä ei lueta uutena faktana.
