Luka on kuuden kuukauden ikäinen vauva Pirkanmaalta. Hän osallistuu tutkimukseen, jossa ns. hygieniahypoteesi joutuu tosielämän testiin ensimmäistä kertaa maailmassa. Hygieniahypoteesin mukaan vauvat kohtaavat liian vähän pöpöjä, minkä takia allergiat lisääntyvät. Tutkimuksessa tuodaan luonnon bakteerit, virukset ja muut mikrobit lasten iholle, jotka eivät itse pääse möyrimään metsässä.
Lukan äiti on allerginen eläimille, siitepölylle ja monelle ruoka-aineelle, lisäksi äiti sairastaa astmaa. Myös isä on allerginen, vaikkakin lievemmin.
Kun Luka syntyi, hänen vanhempansa päättivät osallitua tutkimukseen, jonka avulla yritetään ehkäistä allergiaa mikrobipulverin avulla. Tutkimukseen osallistuu 350 vauvaa.
Puolet vauvoista saa luonnon mikrobeja sisältävää jauhetta iholleen, puolelle annetaan lumepulveria. Jauhe on sekoitettu ihorasvaan, tai sitä lisätään pulverina vauvan myssyyn sekä tyynyliinaan ja lakanaan.
Lukan vanhemmat eivät tiedä, kumpaan ryhmään heidän lapsensa kuuluu, mutta he tekevät tutkimukseen kuuluvat toimenpiteet tunnollisesti: sivelevät rasvan selkään, huolehtivat pulverista ja käyvät muutaman kuukauden välein hoitajalla antamassa uloste- ja verinäytteitä. Kun kiinteät ruuat tulevat kuvioon, he raportoivat ruoka-aineallergioista, jos niitä ilmaantuu. Myös mahdollisen ihottuman kehittymistä seurataan.
Kuopioissa tehdään toista saman tapaista pilottitutkimusta. Siinä ei olla vielä potilasvaiheessa, vaan selvitetään ensin, voiko kodin mikrobistoa monipuolistaa tuomalla eteisen matolle metsästä kaivettua multaa.
Palataan matolle levitettävään multaan myöhemmin, ja selvitetään ensin, miten Lukaakin koskevaan vauvatutkimukseen päädyttiin.
Urbaani elämäntapa altistaa allergioille ja astmalle
Immuunivälitteiset sairaudet puhkeavat, kun elimistö hyökkää omia kudoksia tai allergian aiheuttajia vastaan.
Näin tapahtuu allergioiden lisäksi mm. astmassa, reumassa, ykköstyypin diabeteksessa ja monessa muussa tulehduksellisessa sairaudessa. Ne ovat hyvin yleisiä länsimaissa: jopa joka viides kärsii niistä. Esimerkiksi astmaa sairastaa noin joka kymmenes lapsi.
Hygieniahypoteesin mukaan saamme liiian vähän ja liian yksipuolista likaa elämäämme. Tutkijat puhuvat liian kapeasta mikrobialtistuksesta. Vaikka luonnon hyödyllisten mikrobien suojaava vaikutus on jo osoitettu lukuisissa tutkimuksissa, ei vieläkään olla varmoja, onko kyseessä todellinen syy-seuraussuhde.
Kapea mikrobialtistus tarkoittaa sitä, että emme altistu luonnon mikrobeille läheskään niin paljon kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Puolustusjärjestelmämme kuitenkin tarvitsisi luonnon monimuotoisia mikrobeja pysyäkseen terveenä.
Varsinkin vauva-aika on tärkeää aikaa elimistön puolustusjärjestelmän kehittymiselle.
Mikrobijauheen hierominen käsiin näkyi koehenkilöiden kakassa
Ympäristöekologian dosentti Aki Sinkkonen Helsingin yliopistosta ja virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta pohtivat pitkään, miten luonnon voisi tuoda takaisin kaupunkilaisten elämään. Syntyi ajatus metsäkylvystä ilman metsässä oloa.
- Nykyvauvan elämä kerrostalossa isossa kaupungissa, jossa syödään paljon purkkiruokaa, on hyvin steriiliä verrattuna siihen aikaan, kun allergioita ja immuunisairauksia ei ollut niin paljon. Me haettiin luonnonmukaista ratkaisua tähän.
Metsämaa ja ylipäänsä maaperä on yksi kaikkein rikkaimpia mikrobiologisia ympäristöjä. Siksi se on jauheen keskeinen elementti.
Syntyi jauhe, eräänlainen biodiversiteettipulveri, joka pitää sisällään tuhansia kasvien, virusten, sienien ja pieneliöiden jäänteitä eli valtavan määrän mikrobeja. Jauhe valmistetaan metsä- ja maataloustuotteiden sivuvirroista, ja se sisältää sammaleen ja metsämaan tyyppisiä elementtejä.
Jauheen tehokkuutta on tutkittu aikaisemmin esimerkiksi koehenkilöillä, jotka ovat hieroneet sitä käsiinsä kolme kertaa päivässä kahden viikon ajan.
Vaikka altistus tehtiin ihon kautta, muutokset nähtiin jopa koehenkilöiden kakassa. Haittavaikutuksia ei havaittu. Turvallisuuteen onkin kiinnitetty erityistä huomiota.
Heikki Hyödyn mukaan immuunijärjestelmälle yritetään tarjota niin monipuolinen altistus, että se jättäisi omat kudokset rauhaan.
- Ajatus on löytää luonnollinen tapa stimuloida immuunijärjestelmää, eli tehdä sitä samaa mitä me kesämökillä paljain jaloin kävellessä teemme.
Huonepölystä löytyvät maaperän bakteerit suojaavat astmalta
Jo kymmenen vuotta sitten vauvakodeista kerätyt pölynäytteet kertovat samaa tarinaa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkijat keräsivät huonepölyä yli neljästäsadasta kodista, joissa oli kahden kuukauden ikäinen vauva.
Pöly kerättiin olohuoneen lattialta ja vietiin laboratorioon analysoitavaksi.
Tutkija Anne Karvonen kertoo, että uudet sekvensointimenetelmät paljastivat pölyn anatomian tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin.
Siitä pystyttiin tunnistamaan jopa yli 650 bakteerisukua, mikä on valtava määrä aikaisempaan tekniikkaan verrattuna. Osa bakteerisuvuista oli peräisin ihmisistä, osa rakennusmateriaaleista, osa kasveista ja osa ulkoa.
Lasten sairastumista astmaan selvitettiin, kun he olivat noin kymmenen vuotta.
Neljästä sadasta lapsesta lähes 70:llä diagnosoitiin astma jossain vaiheessa. Jos pölynäytteessä oli maaperän bakteereita, sairastumisriski oli pienin.
- Maaperän mikrobisto on erilaista kuin ihmisestä lähtevä, luulen että juju saattaa olla siinä. Ihminen on kodeissa suurin mikrobien lähde, ihmisen vaikutusta pitää saada pienemmäksi.
Mitä enemmän kodeissa oli maaperästä tulevia mikrobeja, sitä suojaavampi se oli.
- Ei ole väliä, onko se koira tai lasten saappaat, jotka kantaa niitä bakteereja kotiin. Kaikki tämmöinen nostaa hyvien bakteereiden määrää.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että maatilalla astmaan sairastuttiin vähemmän kuin muissa ympäristöissä. Näin tapahtui siitä huolimatta, että tutkimuksessa ei ollut lainkaan kerrostaloja.
Kourallinen multaa eteismatolle tarkkaan vakioidulla tavalla
Nyt tutkijat selvittävät seuraavaa vaihetta eli sitä, voiko eteiseen tuotu metsämaa monipuolistaa kotien mikrobistoa. Tästä kokeesta vastaa Martin Täubel Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.
Metsästä kaivettiin maata ja tuotiin laboratorioon. Sitä punnittiin jokaiselle matolle tarkalleen yhtä monta grammaa ja siroteltiin vakioidulla tavalla matoille, jotka vietiin ihmisten koteihin. Sen jälkeen kotien ilmasta kerättiin pölyhiukkasia, joita analysoidaan parhaillaan laboratorioissa.
Tutkimus tähtää astman ehkäisyyn. Jos pölyn mikrobisto monipuolistuu, seuraava askel on selvittää asiaa oikeilla vauvoilla.
Molempien tutkimussuuntien tuloksia on odotettava vielä monta vuotta, mutta jo nyt näyttää siltä, että likaiset saappaat ja koiran kuraiset tassut ovat puolellamme. Ehkäpä “tee se itse - rokote” allergiaa, astmaa ja muita immuunivälitteisiä tauteja vastaan on antaa lapsen tutkia luontoa lapsen tavalla, viedä vauva karja- tai hevostilalle sekä siivota eteisen matto laiskasti metsälenkin jälkeen.
Vaikka kuraan voisikin suhtautua kotona rennommin, hyvää hygieniaa kannattaa edelleen noudattaa tartuntataudeilta suojautumisessa. Käsienpesu ja hihaan yskiminen ovat tärkeitä varsinkin nyt flunssakauden alkaessa.
