Yläpuolella valokuvassa Mikko Alatalo Iltatähden juontajana 1975. Kuva: Antero Tenhunen.
Yle Areenasta löydät myös laajemman ohjelmakoosteen Alatalon urasta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Iltatähden juontajana
Valokuvassa Mikko Alatalo juontaa Iltatähteä 1977. Kuva: Arja Lento.
Vuonna 1951 syntynyt Mikko Alatalo ansaitsi televisiotyön oppirahansa Yleisradion uutisohjelmissa. Alatalo piipahti uransa alussa myös nuortenohjelma Kapsäkissä ja toimi myöhemmin Ajankohtaisen kakkosen sekä Tasavallassa tapahtuu -ohjelmien toimittajana. 1970-luvun alussa hän aloitteli myös muusikonuraansa.
Televisiokatsojien mieleen Alatalo sementoi itsensä viimeistään ryhdyttyään juontamaan musiikkiohjelma Iltatähteä loppuvuodesta 1974.
Aiemmin hitusen jäyheänä, vanhan liiton jazz-diggareiden musiikkisarjana muistettu Iltatähti muuttui samaan aikaan myös tyylillisesti. Värilähetykset sekä rennompi suhtautuminen aikakauden pop-musiikkiin lavensivat ohjelman paitsi nuoremmille katsojille, myös valtavirtaisempaa musiikkia kuluttaville suomalaisille.
Alatalon Iltatähti-uran huikeimpia hetkiä ovat ainakin Tavastia-klubin takahuoneessa suoritettu haastattelu, jossa vastikään pestiään aloitellut toimittajanuorukainen sai mikrofoninsa eteen Suomen itsetietoisimman rock-yhtyeen Hurriganesin.
Myös Alatalon analyysi punk-rockista eli "rentturokista" vuodelta 1977 on sekin mieleenpainuva kohtaus. Asetelmassa kuvastuu hienosti miehen itseironinen ote ohjelman juontoihin, joissa myös jätetään päätäntävalta katsojille eikä keskitytä tuputtamaan näkemyksiä.
Mikko Alatalo jätti Iltatähden lopulta vuonna 1977 ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille.
Kirjoittaja ei liene ainoa televisionkatsoja, jonka mielestä Iltatähti muodostui monin verroin inhimillisemmäksi ja toimivammaksi sen jälkeen, kun Mikko Alatalo keksittiin sen juontajaksi.
Toimittaja Erkki Pälli Katso-lehdessä 1975.
Iltatähti sarjan jälkipolville säästyneet ohjelmat löytyvät katsottaviksi Yle Areenasta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Maalaispojan hasardi: esiintymässä Iltatähdessä
Alatalo esiintymässä Iltatähdessä poikkeuksellisesti ilman tavaramerkki-rillejä. Kuva: Arja Lento.
Alatalo aloitti oman levytysuransa vuonna 1973 Juice Leskinen & Coitus Int -yhtyeen riveissä. Hänen ensimmäinen soololevynsä Maalaispoika oon ilmestyi vuonna 1974. Singlebiisit olivat useimmiten humoristisia ralleja, mutta näiden vastapainona levytettiin myös tunnelmallisia parisuhdelauluja ja yhteiskunnallisia katsauksia.
Laulumies teki pitkin 1970-lukua keikkoja sekä sooloartistina että Tabula Rasa -yhtyeen kanssa. "Tango-Suomi alkaa olla jo Rokki-Suomi", hän havainnoi vuonna 1977.
Alatalon eräänlainen kaksoisrooli musiikkiohjelman juontajana ja muusikkona kiteytyy tyylikkäällä tavalla Iltatähden erikoisjaksoon, jossa kamerat seurasivat "maalaispoikaa" studiossa, keikalla ja keikkabussissa.
Ohjelmassa kuullaan kappaleet: Lättähattublues, Hän hymyilee kuin lapsi, Syli, Sinä olet sade (Tabula Rasan kanssa), potpuri kappaleista Maalaispoika, Saara ja Hasardi, Maisteri, Tuhkimo, Että jotain tuntisimme, Rokkilaulaja sekä Baby face.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Pari yritystä euroviisuihin
Valokuvassa Alatalo euroviisukarsinnoissa 1977. Kuva: Yle kuvapalvelu.
Vuonna 1977 Mikko Alatalo osallistui Suomen euroviisukarsintoihin kappaleella Rokkilaulaja. Kilpaesitystä pidettiin koko karsinnan hämmentävimpänä, eikä vähiten kitaristi Veltto Virtasen kiemurtelun takia. Harri Rinteen tekemässä kappaleessa Alatalo astui itse rokkaria ihannoivan teinitytön saappaisiin.
Vaikka esitys sai runsaasti huomiota, ei se riittänyt eurolavoille asti. Voiton vei Monica Aspelund kappaleella Lapponia.
Uusi yritys koitti vuonna 1981 kappaleella Leuhkat eväät. Alatalo oli tehnyt kappaleensa tutun aisaparin Harri Rinteen kanssa. Tällä kertaa Alatalo sijoittui karsintojen toiseksi, voiton vei Riki Sorsa kappaleella Reggae OK.
Mikko Alatalo osallistui euroviisukarsintoihin myös vuonna 1976 kappaleella Myyty mies ja vuonna 1988 kappaleella Tuhat ja yksi yötä.
Euroviisujen karsintahistoriaa sekä 1970-luvulta että 1980-luvulta löydät lisää Elävästä arkistosta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Hittimittarin juontajana
Kuvassa Hittimittarin juontaja Alatalo ja juhlalliset silmälasit. Kuva: Antero Tenhunen.
Jännä juttu, vaikka olin vasta ihan pieni, viisivuotias ja nippa nappa metrin pitkä, tajusin että Mikko Alatalo ei ole katu-uskottava.
Katsojamuisto Hittimittarista kirjassa <em>Muistoja kuvaputkesta</em>, 2007
1980-luvulle tultaessa Alatalo oli jo monta hittiä levyttänyt laulajatähti. Varttuneemmille katsojille mies oli tullut tutuksi Iltatähti-musiikkiohjelman vetäjänä sekä Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana. Nyt oli nuoremman katsojapolven aika muodostaa käsitys Alatalosta.
Miehelle uskottiin yleisöäänestyspohjaisen musiikkiohjelman, Hittimittarin, vetovastuu syksyllä 1985. Alatalo toi Hittimittariin huumoria eikä mies myöskään vältellyt itseironiaa: asuvalinnat olivat ajanmukaisen värikkäät, ja silmälaseillakin pelleiltiin.
Alatalo oli tyyliltään astetta räväkämpi kuin ohjelmasarjan aikaisempi juontaja Timo T. A. Mikkonen.
Hittimittari-sarja on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tenniskoulun tuulitukat ja Laskettelukoulun taikanappi
Kuvassa lasketteluopettaja Alatalo lapsioppilaineen. Kuva: Antero Tenhunen.
Alatalo palasi 1980-luvulla muiden projektiensa ohessa toteuttamaan myös lastenohjelmia Yleisradiolle. Urheilulajeja esiteltiin perheen pienimmille opettavaisesti ja hauskasti.
Ohjelmien tarttuvat musiikkinumerot olivat nekin lähtökohdiltaan neuvonnallisia. Tenniskouluun lähdettiin vuonna 1987 ja ohjelmassa käytiin läpi ajan tavanomainen tenniskurssi kaikkine eri vaiheineen.
Alatalon ja Kitty Seppälän luotsaamasta laskettelukoulusta muistetaan etenkin sarjan lauluissa kuullut "taikanappi" sekä "alppitohtorin vastaanotto". Laskettelukoulua pidettiin Tahkovuorella ja Ylläksellä kevättalvella 1988.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Känkkäränkkää ja lastenralleja
Kuvassa laulattaja Alatalo esiintyy 2222:s Pikku Kakkonen -ohjelmassa 1989. Kuva: Antero Tenhunen.
Mikko Alatalon musiikkiura on ollut monipuolinen. Tunnetuimpien hittiensä ohessa hän on kynäillyt ja esittänyt mainosbiisejä sekä levyttänyt lastenmusiikkia. Kukapa ysärilapsi ei muistaisi Alatalon Puuhamaa-korvamatoa?
Kenties tunnetuin Alatalon lastenlaulu on kuitenkin omaksi mytologiakseen muodostunut Känkkäränkkä vuodelta 1979.
Nimikkokappaleensa pieni paha noita saapuu perheen aamiaispöytään, vaatii rusinoita ja huitoo kepillä. Sanomana on, että lapsilla saakin olla välillä känkkäränkkäpäiviä – toiveena on, että se olisi kuitenkin vain kerran viikossa.
Alatalo levytti kappaleen ensimmäisen kerran vuonna albumilleen Eläimiä suomalaismetsissä ja se on sävelletty yhteistyössä Harri Rinteen kanssa.
Ylen arkistoista löytyy Alatalon keikkataltiointi Känkkäränkkä-konsertista Lasten juhlaviikkoilta 1987.
Itäkeskuksen Monitoimitalon lavalla Alatalo musisoi Uuden Musiikin Orkesteri UMO:n kanssa. Lavalla nähtiin myös Timo Taikuri ja Känkkäränkkä-noitakin kujeilemassa.
Nimikkokappaleen lisäksi konsertissa kuullaan kappaleet: Poppaloora, puhuva auto, Kissanpentu, Nakke Nakuttaja, Daybreak Express, Eläinten olympialaiset, Taitaa tulla kesä ja Känkkäränkkä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Arkistovieraana
Kuvassa Arkistovieras Alatalo (oik.) ja toimittaja Marko Gustafsson. Kuva: Minna Tienhaara.
Vuonna 2015 oli tullut aika kutsua Mikko Alatalo Ylen arkistovieraaksi. Tuolloin oli tullut kuluneeksi 40 vuotta Maalaispoika oon -hitistä.
Juice tuntui arvostavan kovasti sitä... Hän arvosti sitä, että mä osasin paljon enemmän sointuja kuin hän.
Mikko Alatalo muistelee nuoruuttaan ja Juice Leskisen tapaamista.
Haastattelussa muusikko ja silloinen kansanedustaja muistelee 1970-luvun kiireisiä vuosia ja yhteistyötään Juice Leskisen sekä Donna-yhtyeen kanssa.
Alatalo puhelee myös omasta lapsuudestaan ja musiikkivaikutteistaan. Samalla rupatellaan Hittimittarin tekemisestä sekä populaarimusiikin ilmiöistä 1970-luvulta 1980-luvulle.
Marko Gustafssonin haastattelun lomassa katsastetaan myös kuvamateriaalia Alatalon uran varrelta.
Lisää Arkistovieraana-haastatteluita on katsottavissa Yle Areenassa.
Artikkelia muokattu 3.5.2021: Aikaisemmin kirjoitettu Alatalon aloittaneen tv-uraansa Ylen lastenohjelmissa sekä ajankohtaisohjelmissa. Alatalo esiintyi vuonna 1971 nuortenohjelma Kapsäkissä ja työskenteli tämän jälkeen Ylen uutistoimituksessa.
