Tulevaisuuden muotoilijasukupolven harteilla oli suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Pro arte utili -sarjan Luokkakuva-jakso kertoo Taideteollisen korkeakoulun teollisen muotoilun viimeisen vuosikurssin oppilaista vuonna 1979. Lopputöinä oli tekeillä mm. hitsisarja, puhevammaisen puhelaite ja purjekoneen ohjaamo.
1970-luvulla muotoilu nähtiin osana suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Taideteollisen korkeakoulun teollisen muotoilun opiskelijat suunnittevat lopputöinään käytettävyyttä tulevaisuuden laitteisiin.
Opiskelijat suunnittelivat mm. hitsaussarjaa erään suomalaisen valmistajan tilauksesta. Tarkoituksena oli saada aikaan uusi hitsauspoltinsarja, joka myös muotoilun osalta olisi maailmalla kilpailukykyinen. Käteensopivuutta testattiin puumallein ja hitsipillin ääressä.
Puhevammaisen puhelaitetta suunniteltiin yhteistyössä valtion teknillisen tutkimuslaitoksen kanssa. "Puhelaitteen avulla mykät tai puhevammaiset voivat ilmaista verbaalisesti omia ajatuksiaan ja toiveitaan." Taideteollisessa korkeakoulussa suunniteltiin laitteen rakennetta, elektroniikka sekä toimintaperiaate tuli teknillisestä tutkimuslaitoksesta.
Uuden visuaalisen kirjainkoodausjärjestelmän ideana oli vähentää näppäimiä, koska puhelaitteessa näppäily tapahtui useimmiten yhdellä kädellä. Näppäily ei kuitenkaan muistuttanut 2000-luvun tekstiviestittelyä, vaan yksikätinen näppäily vaati käyttäjältä kaksitasoisten koodimerkkien ymmärtämistä.
Asunnon sisäovien heloituksen pohjana oli käden mitoitus sekä vanhusten ja käsivammaisten erityisvaatimukset. Oven aukaisemista voitiin helpottaa mm. oven kahvaa pidentämällä.
Valaisimien suunnittelu miellettiin tyypilliseksi muotoilijan tehtäväksi, mutta tuolloin vain harvat muotoilijat olivat aiheeseen keskittyneet, koska se oli koettu liian arkiseksi asiaksi. Nyt kehittelyssä oli kuitenkin mm. energiaystävällinen loistevalaisin koteihin.
Henkilöauton muotoilussa oli kaksi osaa: korin ulkopuolen esteettinen muotoilu sekä sisätilojen mitoittaminen ja muotoilu kuljettajan ja matkustajien kannalta hyväksi.
Posti- ja lennätinlaitoksen tilauksesta uudistettiin liikkuvan kaluston väritystä. Postiautojen ulkoasua suunniteltiin yhdenmukaiseksi ja yritysgrafiikkaa ilmentäväksi. Suurista teksteistä ideana luovuttiin, koska ne yleensä olivat liian muodikkaan näköisiä.
Kaksipaikkaisen purjekoneen ohjaamon suunnittelu oli erään opiskelijan lopputyö. Mittarijärjestely vaikutti jo onnistuneelta, mutta minimitilan käytössä oli yhä haasteita.
Valmistumassa olevat opiskelijat toivoivat tulevaisuudelta enemmän hyvin muotoiltuja tuotteita ja teollisuudelta satsauksia muotoiluun. Itse he lupasivat antaa oman panoksensa 1980-luvun muotoilulle.
Teksti: Elina Yli-Ojanperä
