Sopraano Maija Hapuojan ja pianisti Heikki Sarmannon yhteistyö synnytti 1970-luvulla fuusiomusiikkia, jossa jazz ja klassinen laulu yhdistyivät.
Jazzsäveltäjä Heikki Sarmanto (s. 1939) on saanut oppinsa Sibelius-Akatemiassa ja Berklee School of Musicissa. Hän nivoi jazzin ja klassisen taidemusiikin aineksia yhteen jo vuonna 1970 Marat-tilaustyössä (1970), jossa oli mukana oopperalaulaja Taru Valjakka.
Pitkä yhteistyö sopraano Maija Hapuojan (s. 1948) alkoi vuonna 1971. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistiin Pentti Saarikosken tekstiin perustuva Onnen aika, jossa jazzilliset ja lied-laulun piirteet yhdistyivät. Iltatähdessä vuonna 1973 myös runoilija itse lausui näytteen kokoelmasta. Haastattelussa hän pitää itseään täysin epämusikaalisena, mutta kertoo runojensa kääntyvän säveltäjien mukaan säveliksi "käsissä". Sarmanto löysi Saarikosken mukaan Onnen ajasta jotain, mikä jäi kirjallisuuskriitikoilta huomaamatta: sen ihonalaisen voiman, joka tekstissä on.
Vuonna 1978 sai ensiesityksensä newyorkilaisen St. Peterin kirkon vihkiäisiin tilattu jazzmessu New Hope Jazz Mass, joka kuultiin myös Newportin jazzfestivaalilla. Duke Ellingtonille ja John Coltranelle omistettu Duke and Trane on osa messua.
For Juan julkaistiin Maija Hapuojan levyllä The Voice vuonna 1980.
Teksti: Jukka Lindfors
Katso myös
- Wikipedia: Heikki Sarmanto (fi.wikipedia.org)
