– Haluatko sinä ostaa tämän laukun? Etpä tietenkään, ei kukaan halua ostaa minun laukkujani, 25-vuotias Esther huudahti kolme vuotta sitten Ugandan pääkaupungissa Kampalassa.
Taloustieteiden kandidaatti kongolaisesta Goman yliopistosta oli ollut pakolaisena Ugandassa noin vuoden, ja turhautuminen oli käsin kosketeltavissa. Ei elämästä tällaista pitänyt tulla. Laukku lensi nurkkaan.
Esther on yksi luku Ugandan pakolaistilastoissa.
Tämän vuoden helmikuun ensimmäisellä viikolla Ugandaan saapui noin 22 000 kongolaista lisää. He tulivat huterissa kalastusveneissä ja kanooteissa Albert-järven yli nyssyköidensä kanssa. Moni hukkui matkalla.
Tänä vuonna Ugandaan on tullut jo 43 000 kongolaista, mikä on yhtä paljon kuin koko vuotena 2017. Koko maassa kongolaisia on nyt yli neljännesmiljoona.
Uganda ei tästä hetkahda.
Kun kongolaisiin lisätään vielä yli miljoona Etelä-Sudanista paennutta, ovat maan pakolaisluvut – jälleen – uusissa ennätyksissä. Ugandan omien tilastojen mukaan maassa on jo 1,4 miljoonaa pakolaista.
Etelä-Sudanin pakolaiskriisiä kuvaillaan pahimmaksi sitten Ruandan kansanmurhan vuonna 1994, ja Uganda on kantanut siitä suurimman taakan.
Kokonaismäärän pelätään nousevan huomattavasti vielä tänä vuonna, koska pakolaisia on tulossa lisää sekä Kongosta että Etelä-Sudanista, arvioi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Etelä-Sudanissa pelätään jälleen nälänhätää kevään aikana, ja Kongossa taistellaan nyt myös seuduilla, joilla ennen oli vakaata.
Tuoreet pakolaiset ovat paenneet Ituri-maakunnan raakaa väkivaltaa. Siviilejä on tapettu viidakkoveitsillä ja kyliä poltettu.
Myös Etelä-Kivussa, Tanganjikassa ja Kasain maakunnassa väkivaltaisuudet ovat leimahtaneet. Pari viikkoa sitten neljä ihmistä kuoli poliisin luoteihin pääkaupunki Kinshasassa presidentin vastaisissa mielenosoituksissa.
Jokaiselle pakolaisperheelle maatilkku
Vielä vuoden 2015 lopussa Uganda oli kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottanut maa Afrikassa. Silloin uutisoitiin ”ennätysluvuista”, kun pakolaisia oli reilut puoli miljoonaa.
Nyt pari vuotta myöhemmin heitä on siis jo kolme kertaa enemmän, ja Uganda on kärjessä pakolaisten vastaanottajana.
YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi ylisti Ugandan pakolaispolitiikkaa tammikuisella vierailulla maassa.
Uganda on onnistunut ylläpitämään Afrikan, tai jopa koko maailman, edistyksellisimmän pakolaispolitiikan lisääntyvistä pakolaismääristä huolimatta, hän totesi.
Ugandassa ei mielellään virallisesti puhuta pakolaisleireistä, vaan asutusalueista. Tavoitteena on, että jokainen pakolaisperhe saisi oman maatilkun voidakseen rakentaa savimajan ja viljellä oman ruokansa. Pakolaiset saavat myös liikkua ja työskennellä vapaasti maassa.
Menestystarinalla on kuitenkin myös varjopuolensa.
Pohjois-Ugandassa sijaitsee maailman suurin pakolaisleiri, Bidibidi. Suurin osa eteläsudanilaisista pakolaisista asuu juuri Pohjois-Ugandassa, joka on maan köyhimpiä alueita.
Se aiheuttaa kitkaa pakolaisten ja paikallisväestön välillä; muun muassa maankäyttö ja ruoka-apu herättävät paikallisväestössä välillä kateutta. Toisaalta he voivat myös hyötyä pakolaisten läsnäolosta, esimerkiksi käymällä pakolaisasutusalueella koulua.
Rahahanat kiinni petosepäilyjen vuoksi
Pakolaisten tarkka laskeminen on haastavaa, koska Ugandan rajat ovat paikoin epätarkat. Muutama virkamies yritti hyötyä tästä.
Neljä virkamiestä hyllytettiin helmikuun alussa ihmiskauppa- ja petosepäilyjen vuoksi, maan pakolaisasioista vastaava pääministerin toimisto kertoi.
Virallisia lukuja oli peukaloitu ja papereita väärennetty, jotta epäillyt voisivat itse vetää välistä. Virasta pidätettyjen joukossa on myös Ugandan pakolaiskomissaari.
Ugandan hallitus, YK ja EU tutkivat kavallusepäilyjä ja UNHCR kertoo, että moni lahjoittaja on laittanut rahahanansa kiinni kunnes todelliset luvut saadaan varmistettua.
Samaan aikaan Ugandassa on kuitenkin valtava määrä hädänalaisia, ja uudet tulokkaat Kongosta voivat joutua ahtaalle.
– Pakolaisvirran Kongosta naapurimaihin odotetaan yltyvän vuonna 2018, ja pyydämme lahjoittajia antamaan enemmän, UNHCR:n edustaja Babar Baloch sanoi Genevessä helmikuun puolessavälissä.
Tavoitteena on kerätä lähes 300 miljoonaa euroa kongolaisten pakolaisten hädän lievittämiseksi, mutta toistaiseksi summasta on saatu kasaan vain prosentti, Baloch kertoi.
Uganda laajentaa pakolaisasutusalueitaan
Suomen Pakolaisavun Ugandan maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga kertoo, että uudet tulokkaat ovat näkyneet järjestön toiminnassa kahdella eri asutusalueella.
– Sekä Kyaka II:n että Kyangwalin asutusalueille on sijoitettu noin 5 000 uutta tulokasta. On ollut kova kysyntä aloittaa heti lukutaitokurssit heille, ja pistimme pystyyn pikavauhtia kummassakin kymmenen uutta ryhmää uusille tulokkaille.
Hoiman kaupungin lähellä Länsi-Ugandassa sijaitseva Kyangwalin pakolaisasutusalue asuttaa tällä hetkellä noin 40 000 pakolaista, ja tila on loppumassa.
– Siellä kaavaillaan jopa uuden asutusalueen perustamista. Niiden kapasiteetti olisi yhteensä 90 000 pakolaista, Saarela-Kaonga kertoo.
