– Se vähän harmittaa, että ne eivät näy tähän, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell miettii ääneen Haagapuiston koulun pihalla samalla rakennuksen katolle tähyillen.
Koulu on yksi tusinasta Hangon kaupungin omistamasta kiinteistöstä, joihin tulee "ne", eli aurinkopaneelit kuluvan kevään loppuun mennessä.
Katolla niitä ei voi olla huomaamatta: miltei koko tasakatto peittyy paneeleihin, kunhan meneillään oleva asennustyö valmistuu. Aurinkovoimala tuottaa noin neljänneksen Haagapuiston koulun sähköntarpeesta.
– Meidän on pakko tehdä jotain. Jokaisen kaupungin, yrityksen ja yksilön on kannettava vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta, Strandell vetoaa.
Koulun sisätiloihin tulee myöhemmin näyttö, josta voi seurata aurinkovoimalan sähköntuotantoa.
Tavoitteena miljoonasäästöt
Hangon kaupunki on hankkinut osan aurinkovoimaloistaan Suomen ympäristökeskuksen järjestämän yhteishankinnan kautta ja osan yhteistyössä kahden yrityksen kanssa.
Forus Oy ja paneelivalmistaja Valoe tarjoavat kunnille sähkön ostosopimusta asentamistaan aurinkovoimaloista. Hanko sitoutuu ostamaan aurinkovoimaloiden tuottaman sähkön yrityksiltä, kunnes paneelien ostohinta on katettu. Sen jälkeen paneelit siirtyvät kaupungin omistukseen.
– Näin hankinta on täysin kustannusneutraali, me emme siis investoi tähän euroakaan, Strandell painottaa.
Hän laskee aurinkosähkön tuottavan kaupungille miljoonien eurojen säästöt, kunhan voimaloiden hankintahinta on ensin katettu.
– Toki kaupungille välittömästi koituva imagohyöty ja hiilipäästöjen väheneminen ovat myös tärkeitä asioita, mutta meidän päättäjät painottavat erityisesti säästöjä. Näissä asioissa on edettävä talouskulma edellä, Strandell hymähtää.
Ympäristökeskuksen kautta tehty aurinkopaneelihankinta toimii Hangossa leasing-periaatteella.
– Kuntien on nyt helppo lähteä mukaan kokeilemaan, voi ottaa vaikka yhden pienen voimalan. Puhutaan kuitenkin vain muutaman tuhannen euron investoinnista, tai kuukausiveloituksena menot eivät edes muutu, koska sähkölasku pienenee suurin piirtein yhtä paljon, KL-Kuntahankintojen cleantech-asiantuntija Pasi Tainio kannustaa.
"Ehdottomasti pitäisi saada enemmän kuntia mukaan"
Kaikkiaan Suomen ympäristökeskuksen järjestämään yhteishankintaan on tähän mennessä lähtenyt mukaan 52 tahoa.
– Vähän pienemmälläkin määrällä hankinta olisi ollut kannattava, mutta ehdottomasti pitäisi saada vielä enemmän kuntia mukaan, tämän hetkistä osallistujamäärää voi pitää vasta tyydyttävänä, KL-Kuntahankintojen cleantech-asiantuntija Pasi Tainio toteaa.
Myös Hangon kaupunginjohtaja hämmästelee vähäistä osallistujamäärää.
– Toivottavasti me nyt olemme tässä edelläkävijöitä ja näytämme vähän tietä muulle Suomelle.
Suomen Ympäristökeskuksen järjestämän aurinkopaneelien yhteishankinnan suurin yksittäinen kohde on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kuntayhtymän HSY:n Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos, jonne on asennettu nimellisteholtaan 475 kilowatin aurinkovoimala.
Kunnat ja kuntien yli 50-prosenttisesti omistamat organisaatiot voivat osallistua yhteishankintaan vuoden 2020 loppuun saakka.
Laitteet kehittyvät ja hinnat laskevat
Hangon yhteensä 12 erillisen aurinkovoimalan hankinta hakee vertaistaan Suomessa. Voimaloiden yhteisteho on noin 700 kilowattia.
Normaali ostohinta pelkästään Haagapuiston koulun katolle asennetuille paneeleille olisi noin 100 000 euroa. Aurinkopaneelien mikkeliläinen valmistaja Valoe povaa laitteiden hintojen laskevan vielä hieman.
– Hinta on tippunut noin puoleen viime vuosien aikana, ja moni varmasti olettaa, että lasku jatkuu. Minä en usko enää ihan samanlaiseen tahtiin, mutta en usko hintojen nousuunkaan, Valoen toimitusjohtaja Iikka Savisalo puntaroi.
Aurinkosähkön kysyntä kasvaa, ja se vauhdittaa osaltaan myös tuotekehitystä.
– Varmasti hyötysuhde per neliömetri paranee vielä ja paneeleiden käyttöikää yritetään kasvattaa koko ajan. Sadan vuoden käyttöikää tavoitellaan ja uskon, että siihen myös päästään, Savisalo vakuuttaa.
Hanko on yksi viidestä alkuperäisestä Hinku-kunnasta, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuosien 2007 ja 2030 välisenä aikana muun muassa uusiutuvan energian avulla.
Tällä hetkellä haasteessa on mukana yhteensä 40 kuntaa.
