Ilmastopaneeli: Suomessa pitäisi vähentää nopeasti metsien hakkaamista ja ostaa enemmän sähköautoja

Suomen metsien käytön on muututtava, jotta ilmasto­tavoitteet saavutetaan. Viivyttely muissa ilmasto­toimissa lisää hakkuiden rajoittamisen tarvetta.

Ilmasta kuvattuna Nelostietä. Kuvassa tie ja sen molemmin puolin metsäistä maastoa.
Nykymenolla metsien ilmastotoimet kaatuvat tieliikenteessä hoidettaviksi.Kuvassa nelostie halkoo metsiä ja hakkuuaukeita Leivonmäellä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
  • Jenni Frilander

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen on kiinni metsien hakkuumääristä.

Näin arvioi hallituksen ilmastoasioiden neuvonantaja Suomen ilmastopaneeli tuoreessa raportissaan.

Suomi ei ole hiilineutraali maa vuonna 2035, jos metsien hakkuuta ei merkittävästi vähennetä.

Hakkuita pitäisi vähentää vuosittain jopa 11–16 prosenttia.

Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu vielä tässä kuussa puoliväliriiheen, jossa ilmastotoimista ja metsistä odotetaan päätöksiä hiilineutraaliuden tiellä pysymiseksi.

Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen kulminoituu Ilmastopaneelin mukaan maankäyttöön eli maa- ja metsätalouteen, joiden ilmastotoimia ei ole edistetty tehokkaasti.

Maa- ja metsätaloudessa on tehtävä muutoksia, jotta ilmastotoimet eivät kasaannu liikaa esimerkiksi liikenteen päästövähennysten kontolle, paneeli toteaa. Metsien käytön on muututtava, jotta Suomi saavuttaa kansalliset ja EU:ssa yhteisesti sovitut ilmastotavoitteet, paneeli jatkaa.

Uittolautta Pielisjoella Hasanniemessä Jokiaseman kohdalla matkalla Lappeenrantaan sellutehtaalle.
Puuta uitettiin Pielisjokea pitkin Lappeenrantaan sellutehtaalle viime kesänä. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Viivyttely lisää hakkuiden rajoittamisen tarvetta

Metsiemme hakkuumäärät pitää paneelin laskelmien mukaan painaa 61–64 miljoonaan kuutioon vuodessa, jotta metsien hiilinielut saadaan tasapainoon suhteessa Suomen päästöihin.

Se tarkoittaa noin 11–16 prosentin vähennystä hakkuisiin verrattuna vuoden 2023 tasoihin. Silloin puuta hakattiin metsistämme 72,7 miljoonaa kuutiota.

Metsäteollisuuden ainespuu ei vähenisi samassa suhteessa, koska energiantuotantoon ohjautuvan puun osuus on pienenemässä.

– Kasvaneet hakkuumäärät ovat keskeisin syy metsien hiilinielun katoamisessa ja metsien muuttumisessa päästölähteeksi, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, johtava tutkija Sampo Soimakallio.

Hakkuiden vähentämiselle ei hänen mukaansa juuri ole vaihtoehtoja.

Tutkija Sampo Soimakallio kertoo videolla, kuinka realistista on vähentää hakkuita 11–16 prosenttia.

Metsien hiilinielujen vahvistamiseen löytyy myös liuta muita tehokkaita keinoja, jotka eivät rajoita hakkuita suoraan. Maankäytön päästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi erilaisilla toimilla erityisesti turvemailla ja metsien käsittelyssä sekä hillitsemällä metsäkatoa.

– Valitettavasti niiden käyttöönotossa on viivytelty, mikä lisää hakkuiden vähentämistarvetta, sanoo Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää tiedotteessa.

UPM tehdas ulkoa.
UPM:n Lappeenrannan-sellutehdas. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Vain täyssähköautoja liikenteeseen

Fossiilisia päästöjä on vähennetty verrattain nopeasti, koska käytössä on ollut vaikuttavia ohjauskeinoja ja energiamurros on edennyt vauhdikkaasti, paneeli toteaa.

Puhtaan sähkön tuotanto tarjoaa Suomen teollisuudelle myös kilpailuetua ja houkuttelee uusia investointeja.

Tieliikenteen päästöjä voidaan vähentää nopeimmin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta suurentamalla ja autokannan sähköistyksellä.

Sähköistymisen nopeuttamiseksi tarvitaan paneelin mukaan johdonmukaista taloudellista ohjausta ja viestintää, jotta sekä uusina että käytettyinä hankitaan vain täyssähköautoja.

Autoja parkissa kirkon edessä.
Sähköautoja parkissa Riihimäen kirkon edessä. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

EU-velvoitteet painavat päälle

Kaikkien ilmastotoimien hyödyntämisellä on jo kova kiire, sillä Suomen hiilinieluvelka on ehtinyt paisua massiivisiin mittoihin EU:ssa yhteisesti sovittuihin velvoitteisiin nähden. Velka myös ”erääntyy” ensimmäisen kerran jo tänä vuonna.

Velka tulee EU:n ilmastolaista ja LULUCF-asetuksesta, jossa Suomi on sitoutunut säilyttämään metsiensä hiilinielun tietyn kokoisena.

Ensimmäisellä velvoitekaudella eli vuosina 2021–2025 maankäyttösektorin tulisi olla laskennallisesti nollapäästöinen. Suomen viidessä vuodessa kertynyt alijäämä on kuitenkin noin 110 miljoonaa tonnia.

Mikäli Suomi ei pysty saavuttamaan velvoitteitaan tai täyttämään niitä joustoilla ja ostettavilla päästöyksiköillä, laskennallinen päästö siirtyy niin sanotun taakanjakosektorin velvoitteeksi. Siellä kustannukset taas ovat korkeammat kuin maankäytössä.

Suomi voi paneelin mukaan yhä saavuttaa velvoitteensa, mikäli hakkuita maltillistetaan selvästi alle 70 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja muut maankäyttösektorin toimet otetaan viipymättä käyttöön.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella

Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.