Näyttää aiempaa todennäköisemmältä, että Britannian ja EU:n välille ei saada sopimusta brexitistä eikä suunnitelmaa brexitin jälkeisestä yhteistyöstä. Yle kertoi asetelmista pari viikkoa sitten.
Sopimukseton ero voi pahimmillaan johtaa kaaokseen paitsi saarivaltion rajoilla myös siellä kauppaa käyvissä yrityksissä. Lentokoneet voivat jäädä kentille, rekat satamiin.
– Tilanne on ainutlaatuinen. Britannian sisäpolitiikassa asetelma on niin hankala, että hallituksen on vaikea vetää minkäänlaista linjaa. Tai sitten, jos on jokin linja, niin sitä ei voida EU:n puolella hyväksyä, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kuvailee.
Hän toivoo kuitenkin monien muiden Ylen haastattelemien suomalaisasiantuntijoiden tavoin, että jonkinlainen sopimus syntyy. Aikaa on alkuperäisen suunnitelman mukaan lokakuuhun.
Lue jutusta alempaa, mitä sopimukseton brexit tarkoittaisi suomalaisten kannalta.
Aikaraja umpeutuu pian, onko kyse taktikoinnista?
EU:n komissio kehotti jo heinäkuisessa tiedonannossaan varautumaan myös vaihtoehtoon, että sopimusta ei synny.
Britannian viranomaiset puolestaan aikovat laatia kansalaisille 70 dokumentin tietopaketin, jossa kerrotaan, miten sopimukseton lähtö vaikuttaisi yhteiskunnan eri sektoreihin ja yrityksiin.
Suomessa ministeriöt pohtivat erilaisten brexit-vaihtoehtojen vaikutuksia omien toimialojensa kannalta. Pöydällä on myös malli, jossa sopimusta ei saavuteta.
Kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset ovat vaatineet kesän kuluessa tilanteeseen selvyyttä. Esimerkiksi Saksan elinkeinoelämän järjestö BDI on hälytellyt jäsenistöään siitä, että brexit-neuvottelut ovat "humpuukia", eikä niissä tulla saavuttamaan talouselämän kannalta hyviä tuloksia.
Yksi EU:n pääneuvottelijoista kirjoitti maanantai-iltana Twitterissä, että liike-elämän kannattaa valmistautua sekasortoiseen brexitiin.
Varoittelussa voi olla kyse myös neuvottelutaktiikasta, suomalaiset asiantuntijat huomauttavat. Esimerkiksi komission pitää reagoida ajoissa varmuuden vuoksi, jotta sitä ei päästä jälkikäteen syyttämään toimimattomuudesta.
Toisaalta, jos neuvottelut olisivat sujuneet hyvin ja kummankin osapuolen hyväksymä lopputulos häämöttäisi lokakuussa kuten suunniteltiin, varoitteluja ei kuultaisi.
Kysyimme suomalaisilta tilannetta seuraavilta asiantuntijoilta, mitä sopimuksettomasta (No Deal) erosta seuraisi.
Britannialle seuraukset olisivat pahimmat
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä sopimukseton ero olisi järjetön kaikkien kannalta, ja siksi hän uskoo sopimukseen vielä päästävän.
– Sopimukseton tilanne olisi ennemminkin vahinko, Vihriälä pohtii.
Vaikka esimerkiksi Britannian kauppaministeri Liam Fox on arvioinut, että No Deal -vaihtoehdon todennäköisyys on jo 60 prosenttia, Vihriälä uskoo Britannian hallituksen neuvottelevan kuitenkin tosissaan.
– Voi olla, että jotkut ääribrexitöörit haluavat No Dealiä, mutta ei hallitus varmaankaan, koska seuraukset ovat niin hankalat ennen kaikkea Britannialle.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti arvioi, että ylivoimaisesti suurin häviäjä neuvottelujen kariutuessa olisi Britannia.
– Sekä brittiyritykset että kansainväliset Britanniassa toimivat yritykset ovat jo alkaneet sopeuttaa toimintaansa siihen, että brexit on joka tapauksessa kielteinen Britannian toimintaympäristölle, oli sopimusta tai ei.
– Yritykset valmistautuvat siihen, että tuleva maaliskuu saattaa olla aika järjestäytymätön, Lahti muotoilee.
Britannian suhdetta EU:hun eivät määrittelisi enää 40 vuoden aikana tehdyt yhteiset säännöt vaan yleiset kansainvälisen oikeuden lait.
– Ilman sopimusta joudutaan tilanteeseen, jossa palataan lähtöruutuun; vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen, jossa ei ole perussopimuksia esimerkiksi siitä, miten kauppaa käydään, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n johtaja Timo Vuori sanoo.
Jonoja rajalla, elintarvikkeet ja lääkkeet eivät liiku?
Jos minkäänlaista sopimusta ei saada, Britannia siirtyy EU:n ulkopuolelle, ja sen rajat menevät kiinni käytännössä yhdessä yössä. Tullimuurit nousevat välittömästi.
Lääkkeitä tai elintarvikkeita ei voisi enää kuljettaa rajan yli tullaamatta niitä. Uudessa tilanteessa tulliselvitysten tekeminen ruuhkautuisi ilman lisäresursseja.
Britannian media onkin jo parin kuukauden ajan kirjoittanut uhkaavasta elintarvike-, lääke- ja veripulasta sopimuksettoman brexitin jälkeen.
– Sisämarkkinoilla on sovittu, millä tavalla lääkkeet liikkuvat paikasta toiseen niin, että niitä on aina saatavilla. Sitten kun ei olla enää sisämarkkinoilla, pitää löytää uudet menettelyt. Siihen menee vuosia, Taneli Lahti selittää.
Esimerkiksi ruuan hinta Britanniassa voisi nousta tuontitullien vuoksi, ja myös tuonti Britanniasta EU:hun kallistuisi.
Yrityksille lisää kustannuksia ja paperityötä
Tarkkoja lukuja suomalaisille yrityksille koituvista lisäkuluista brexitin jälkeen on vaikea laskea. ICC:n Timo Vuoren mukaan suurimmat kulut syntyvät tulleista ja logistiikasta, joka pitää järjestää uudestaan.
– Kauppa-alueilla on teknisiä määräyksiä, ja tavarat pitää aina hyväksyttää markkinoille. Siitä tulee yrityksille kuluja, Vuori sanoo.
Esimerkiksi Suomen Tullin mukaan brexit voi maksaa täkäläisille yrityksille jopa 115 miljoonaa euroa vuodessa tullausmenettelyjen vuoksi. Käytännössä hinnan maksavat yritysten asiakkaat.
Viennistä ja tuonnista tulee hitaampaa
Suomen ulkomaankaupasta noin viisi prosenttia on Britannian-kauppaa.
– Suomalaiset yritykset joutuvat tekemään brexitin jälkeen viennistä ja tuonnista yli 250 000 ilmoitusta lisää, kun niitä nyt tehdään noin 800 000, ylijohtaja Jarkko Saksa Tullista kertoo.
Tullin mukaan yritysten pitääkin laskea vientiin ja tuontiin yksi "logistiikkapäivä" lisää nykyiseen verrattuna brexitin jälkeen.
– Suomessa on noin 500 yritystä, jotka eivät ole tähän mennessä tehneet minkäänlaista tulliselvitystä, Saksa sanoo. Ne ovat lähinnä pieniä yrityksiä, jotka brexitissä joutuvat opettelemaan selvitysten teon.
Tarkastukset Suomen Tullissa lisääntyvät
Timo Vuori laskee, että Britannian lähtö EU:n sisämarkkinoilta ilman sopimusta voisi kasvattaa sinne kauppaa käyvien yritysten kuluja noin 30 prosenttia.
Rajojen sulkeutuessa, sopimuksettomassa tilassa myös halut investoida puolin ja toisin jäätyisivät.
– Päätökset investoinneista tehdään vuosikymmeniksi. Jos ei ole mitään diiliä, ei ole investointihaluja.
Voi myös olla, että äkkitilanteessa Britannia kieltää joidenkin nyt sallittujen tuotteiden tuonnin maahan. Jarkko Saksan mukaan Suomenkin Tullissa tarvitaan lisää resursseja tarkastusten tekemiseen.
– Kyse on esimerkiksi siitä, voidaanko Britannian tuotteita hyväksyä myytäviksi, jos ne eivät muodollisesti täytä EU:n asettamia ehtoja. Mitä sääntöjä tällaisessa äkkierossa noudatetaan, sitä ei voi tietää, Etlan Vihriälä sanoo.
Britannian-lennot ja kanaalin liikenne seisahtuvat?
Brexitissä Britannia jää EU:n lentoliikenteen sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Yle kertoi maaliskuussa, miksi lentoliikenteen sopimus brexitissä on olennainen Finnairin kannalta.
Jos lennoista ei löydy yhteistä säveltä ennen ensi kevättä, Britanniasta EU:hun lähtevät ja sieltä tulevat koneet jäävät kentille.
– Voiko Britanniaan lentää, jos sopimusta ei ole ja maa vain jää ulkopuolelle? Tällä on spekuloitu. Ajattelen, että kun päivämäärä lähestyy, niin kyllä tähän jokin sopuratkaisu saadaan, Etlan Vihriälä sanoo.
Vihriälän mukaan onkin mahdollista, että vaikka laajaa sopimusta brexitistä ei saataisi, yksittäisistä "pakollisista asioista" etsitään yhteisymmärrys.
– Lentoliikenneasia on yksi sellainen, samoin lääkkeiden saanti markkinoille tai ydinturvallisuus [esim. ydinpolttoaine liikkuu rajojen yli].
Verkko-ostokset kallistuvat
Brexit nostaa myös suomalaisten tekemien verkko-ostosten hintoja, jos Britannia asettaa tuotteille tullimaksuja.
Koska hinta on tärkein verkko-ostosten kriteeri suomalaisille PostNordin selvityksen mukaan, äkkibrexitin voi olettaa vähentävän ostoksia brittikaupoista.
Erityisen pahasti EU-ero tuntuu kuitenkin brittiläisten kuluttajien omissa lompakoissa. Punnan arvo on heikentynyt brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Sen arvioidaan laskevan edelleen brexitin jälkeen.
Suomalaiselle Britanniaan matkustavalle turistille brexit tietää säästöjä, jos eurolla saa enemmän puntia.
Suurin kärsijä voi olla suomalainen metsäteollisuus
Metsäteollisuuden osuus Suomen kaupasta Britanniaan on jo vähentynyt brexit-äänestyksen jälkeen vuonna 2016.
– On vaikea arvioida, johtuuko se vain brexitistä tai mikä on brexitin aiheuttaman epävarmuuden vaikutus, Metsäteollisuuden kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen sanoo.
Kun Britannia aiemmin oli Suomen toiseksi tärkein metsäteollisuuden vientimarkkina, viime vuonna se oli enää kolmanneksi tärkein.
Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, se "putoaa" kansainvälisessä kaupassa Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen varaan. Ne ovat yleisiä sääntöjä, jotka eivät kata kauppaa yhtä tarkasti kuin esimerkiksi EU-sisämarkkinoiden sopimukset.
– Niiden kattavuus on ihan eri tasolla kuin EU-sisämarkkinoiden sopimuksissa. Kauppaa ei mitenkään saada toimimaan samalla tavalla kuin jos Britannia olisi samalla markkinalla. Sitten pitää ottaa huomioon alkuperäsopimukset, EU:n vapaakauppasopimukset muiden kolmansien tahojen kanssa, tullitariffit... Korolainen luettelee.
Korolaisenkin mukaan metsäteollisuuden kaupankäynti vaikeutuu brexitissä ennen kaikkea hallinnollisen taakan lisääntymisen vuoksi.
