PYHTÄÄ Pahvikupista kahvia hörppiessä ei tule heti ajatelleeksi, että pitelee kädessään myös muovia. Se on itseasiassa välttämätöntä, jotta neste ei tule kupista läpi rinnuksille.
Yritykset etsivät kuitenkin kuumeisesti muoville korvaajaa, ja yksi sellainen toimii Pyhtään Stockforsin historiallisessa tehdasmiljöössä Kymenlaaksossa.
Paperex Colombier aloitti paperin ja kartongin muovittoman päällystämisen Pyhtäällä juhannuksen jälkeen. Noin kolmen miljoonan euron suuruista koneinvestointia on valmisteltu pitkään, ja yhtiön tavoitteena nostaa tuotantomäärä 75 000 tonniin vuodessa. Uusi kone työllistää toistaiseksi vain kourallisen ihmisiä, mutta jatkossa työntekijöitä tarvitaan lisää.
Vesipohjaista päällystystä ei ole saatu toimimaan aiemmin
Yhtiön tuotteita voi käyttää esimerkiksi kahvikupeissa, rullakääreissä, lautasissa ja monissa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Ne on suunniteltu kestämään lämpöä, kosteutta, rasvaa ja ne ovat lisäksi kierrätettäviä.
– Investointiin vaikutti yksinkertaisesti markkinoiden imu. Markkinoilta tulee koko ajan ja on tullut jo vuosia hyvin voimakas pyrkimys siihen, että kaikesta turhasta muovista pitäisi päästä eroon, sanoo Paperex Colombierin liiketoimintajohtaja Harri Mutanen.
Paperin ja kartongin päällystyksessä käytetään vesipohjaista dispersiotekniikkaa. Sen ongelmana on aiemmin ollut se, että tekniikalla ei ole saatu aikaiseksi riittävän peittävää pintaa. Tekniikkaa on sittemmin parannettu lisäämällä päällystyksessä käytettyjä kerroksia.
– Se onkin hyvä kysymys, miksi tätä ei ole aiemmin käytetty. Tekniikka sinänsä on kymmeniä vuosia vanha, mutta kukaan ei ole osannut jalostaa sitä kaupallisesti menestyksekkääksi bisnekseksi aikaisemmin. Toivottavasti me onnistumme siinä ja uskomme että onnistumme, sanoo Harri Mutanen.
Colombier-konsernin omistaja on maineikas Björnbergin teollisuussuku, joka on aiemmin tullut tunnetuksi Myllykoski-yhtiön omistajana. Pyhtään päällystyskoneen myötä suku tekee paluun paperinjalostuksen pariin Suomessa.
Tutkija: Pakkaus on entistä tärkeämpi
Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä sanoo, että suomalaiset metsäyhtöt ovat varautuneet hyvin muovin korvaamiseen muilla materiaaleilla. Hän muistuttaa, että painopaperin jälkeisessä ajassa pakkaus on entistä tärkeämpi asia kuluttajalle.
Harlinin mukaan panostukset muovittomuuteen ovat kiihtyneet varsinkin kuluneen reilun vuoden aikana. Se näkyy investointeina teknologiaan ja tutkimukseen. Suomen etuna on helposti muunneltava konekanta ja teollinen osaaminen. Ajatus kuitupohjaisten tuotteiden käyttämisestä nesteiden tai kosteiden tuotteiden pakkaamiseen ei ole hänen mukaansa kovin yleinen maailmanlaajuisesti.
– Sellaisia yrityksiä on vain muutamia maailmassa ja Suomi on hyvin siinä linjassa mukana. Onneksi täällä on osattu katsoa asioita pakkaamisen näkökulmasta. Muovi ja pakkaaminen liittyvät niin läheisesti toisiinsa, Harlin toteaa.
Yksi esimerkki uudentyyppisestä muovittomasta pakkauksesta on Kotkamillsin valmistama kahvikuppi- ja laatikkokartonki. Tuote kestää esimerkiksi rasvaa ja kosteutta.
EU haluaa kaikki muovipakkaukset kierrätettäviksi
Muovijäte on valtava maailmanlaajuinen ympäristöongelma, ja huomiota on kiinnitetty esimerkiksi valtamerissä kelluvan muoviroskan määrään. Suomessa muovin vähentämistä on viime aikoina vauhditettu muun muassa kansalaisaloitteella, joka vaatii kosmetiikassa käytettävien mikromuovien kieltämistä.
Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kaikesta muovijätteestä noin puolet on peräisin pakkauksista. Hänen mukaansa tällä hetkellä ei näytä siltä, että muovi katoaisi maailmasta kokonaan.
– Kulutuskäyttäytymisessä on jo tapahtunut muutoksia, samoin ihmisten asenteissa. Se asia on tavallaan jo tullut pullosta ulos, eikä sitä saa enää sinne takaisin.
Harlin arvioi, että seuraavaksi muovittomuus voisi näkyä esimerkiksi maataloudessa. Lämpimissä maissa saatetaan kerätä vuoden aikana kolmekin satoa, ja urakkaa vaikeuttaa maassa olevan muovin määrä. Maaperän laatu heikkenee nopeasti, kun esimerkiksi madot eivät pääse liikkumaan muovikalvojen läpi.
EU ilmoitti keväällä haluavansa kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita ja suunnitteilla on muovidirektiivi, johon liittyvää lausuntoa tutkimusprofessori Harlin valmistelee parhaillaan. EU:n muovistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki unionin alueella myytävät muovituotteet ovat kierrätettäviä.
– Yritykset lähtevät tekemään uusia vaihtoehtoja varmistaakseen oman toimintansa jatkuvuuden. Riski olla reagoimatta näin isoon julkiseen mielipiteeseen ja politiikan muutokseen on liian suuri. Kyllä tässä on astuttu jonkin rajan tai käännekohdan yli selkeästi, toteaa tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä.
