Suomen Mielenterveysseura avasi maaliskuussa arabiankielisen Kriisipuhelimen. Pitkään maahanmuuttajien parissa kriisityötä tehneessä seurassa oli huomattu, että matalan kynnyksen avulle oli tarvetta.
Huomio oli oikea. Seitsemän kuukauden aikana arabiankieliseen Kriisipuhelimeen on tullut noin 400 yhteydenottoa.
Yleisimmät syyt yhteydenottoihin ovat ahdistuneisuus, masennus ja turvapaikkapäätökseen liittyvät kysymykset. Kriisipuhelintoiminnan päällikkö, sosiaalipsykologi Susanna Winter huomauttaa, että maahanmuuttoprosessi on henkisesti kuormittava tilanne, etenkin jos ei ole ketään kenelle puhua siitä.
Vaikka nykymaailmassa yhteydenpito on helppoa, moni turvapaikanhakija ei halua avautua todellisesta tilanteestaan läheisilleen.
– Ei haluta lisätä lähtömaassa olevien läheisten huolta. Halutaan antaa kuva, että täällä on kaikki hyvin, nyt ollaan turvallisessa Suomessa, Winter sanoo.
Tässä ristivedossa yksin huolien kanssa painiminen käy nopeasti raskaaksi.
Soittajat usein nuoria
Arabiankieliseen Kriisipuhelimeen soittavat kaikenikäiset, eri tilanteissa olevat ihmiset. Suomenkieliseen linjaan verrattuna nuorten osuus soittajista on suurempi, kertoo Winter. Nuori saattaa soittaa esimerkiksi keskustellakseen uuden kotimaansa ja vanhempiensa kulttuurien välisistä ristiriitaisuuksista ja niiden aiheuttamista paineista.
Aiemmin näistä asioista oli mahdollista keskustella arabiaksi vain kasvokkain Mielenterveysseuran kriisikeskuksissa. Näitä kriisikeskuksia ei kuitenkaan löydy kaikilta paikkakunnilta. Puhelin sen sijaan löytyy lähes jokaisen taskusta.
Ja puhelin löytyy silloin, kun tilanne on akuutti.
Kun suomenkieliseen Kriisipuhelimeen soitetaan, tilanne on usein kehittynyt vuosien saatossa. Puhelu koskee useimmiten ihmissuhteita tai umpikujalta tuntuvaa elämäntilannetta. Tilanne on raskas ja se vaatii tukea, mutta se ei välttämättä ole akuutti.
Arabiankieliseen Kriisipuhelimeen tulevat puhelut koskevat sen sijaan asioita, jotka ovat juuri tapahtuneet. Kielteinen turvapaikkapäätös tai huonot uutiset kotimaasta saavat tarttumaan puhelimeen.
Vaikka syyt puheluihin vaihtelevat, lähtökohdat kaikkiin puheluihin ovat samat, käytiin keskustelu sitten suomeksi tai arabiaksi.
– Silloin kun ihminen on kriisissä, häntä helpottaa se, että hän voi puhua ja että on joku, joka kuuntelee ja on hänestä kiinnostunut, Winter sanoo.
Arabiankielisten verkkosivujen suosio kasvanut huimasti
Mielenterveysseura on ylläpitänyt suomenkielistä Kriisipuhelinta vuodesta 1970 lähtien. Siihen soittoja tulee vuosittain noin 170 000.
Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityön ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Toimintaa pyöritetään Veikkauksen tuotoilla.
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter toivoo, että kielivalikoimaa voitaisiin laajentaa nykyisestä. Jo tällä hetkellä Mielenterveysseuran verkkosivuilta löytyy tietoa mielenterveyden ongelmista arabiaksi, kurdiksi ja soraniksi. Viime kuukausina sivujen arabiankielisen osion suosio on kasvanut huomattavasti.
– Kun ihmiset voivat täällä hyvin, se lisää kaikkien hyvinvointia, Winter sanoo.
Lue myös:
Näin saat apua kriisitilanteessa - kokosimme listan auttavista puhelimista
