Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan InSight-laskeutujan puolisen vuotta kestänyt avaruusmatka tuli päätökseensä maanantai-iltana, kun se laskeutui naapuriplaneettamme pinnalle ennen iltakymmentä.
InSightin kohteena oli Elysium Planitian tasanko, joka on tuliperäinen alue hieman Marsin päiväntasaajan pohjoispuolella. Siellä sitä odottaa ainakin kaksi vuotta kestävä työrupeama.
InSightin on määrä tutkia planeetan sisustaa, sen värähtelyjä ja lämpötilaa. Mittauksia se tekee kolmella eri laitteella, kertoo Marsiin perehtynyt yksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.
Ensiksikin InSightilla on seismologinen mittalaite, jonka se siirtää emolaitteen viereen marsperää vasten. Laite tutkii sisäosia seismisten aaltojen avulla. Niitä syntyy planeetan sisäisten järistysten ja meteoriittien törmäysten seurauksena. Nämä aallot risteilevät ja heijastelevat eri rakennekerrosten rajapinnoista.
Toinen laite on lämpöanturi, joka tunkeutuu viiden metrin syvyyteen. Se mittaa lämpötiloja eri syvyyksissä. Näin voidaan laskea "lämpövuo" eli lämmön johtuminen sisäosista pintaan. Tiedot auttavat tekemään arvioita lämmön lähteestä ja sisäosien lämpötiloista.
Kolmanneksi InSightissa on radiolähetin, joka lähettää jatkuvasti tietoa Marsia kiertävälle satelliitille. Tämän signaalin doppler-siirtymästä voidaan laskea, kuinka paljon Mars huojuu. Marsin on tiedetty huojuvan, mutta nyt sen suuruudesta odotetaan saatavan tarkempaa tietoa.
Näillä kolmella mittalaitteella voidaan Ari-Matti Harrin mukaan päätellä hyvinkin tarkkaan Marsin sisärakenne ja sisäosien hienorakenne. Ja jos yhdenmukaista tietoa on sekä Maasta että Marsista, voidaan olettaa, että muutkin kiviplaneetat ovat rakenteeltaan samankaltaisia.
Laskeutuminen on kriittisin hetki
Marsin kaasukehään saapuessaan InSightin nopeus on noin 20 000 kilometriä tunnissa. Tuolloin sillä on vain seitsemän minuuttia aikaa hidastaa vauhtia niin, että laskeutuminen planeetan pinnalle sujuu pehmeästi.
"Seitsemän minuuttia kauhua", kuvailevat Nasan insinöörit odotettavissa olevaa jännitystä.
Laskeutumista on testattu vuosien ajan. Sitä koskevat komennot on kuitenkin ohjelmoitu etukäteen laskeutujan tietokoneelle, eikä lennonjohdolla ole keinoja muuttaa niitä viime hetkellä.
Laskeutumispaikka on valittu huolella. Alue on iso ja tasainen. Harrin mukaan tärkeää on, että laskeutumispaikalla saadaan hyvä kontakti Marsin pintaan eikä esimerkiksi hiekkaa ole liian paksulti.
Kaikkia riskejä ei kuitenkaan pystytä etukäteen eliminoimaan, kuten historiasta tiedetään. Kaikista Marsiin tehdyistä laskeutumisyrityksistä peräti kaksi kolmasosaa on mennyt tavalla tai toisella mönkään.
Huonoa onnea – tai osaamista – on ollut erityisesti eurooppalaisilla hankkeilla. Esimerkiksi vuonna 2016 Euroopan avaruusjärjestön Esan Schiapparelli-luotain murskaantui Marsin pintaan laskeutumisen loppuvaiheissa ilmantuneen ongelman takia.
– Riskialtista tämäkin. Nasa on onnistunut viime aikoina hyvin, joten fiilikset ovat positiiviset, sanoo Harri.
Tänä iltana Suomen aikaa nähdään, jatkuuko Nasan myötätuuli edelleen.
Onko Marsin sisus sula?
Harrin mukaan InSight on puhdasta planeettatutkimusta, joten isoja yllätyksiä ei ehkä ole odotettavissa. Eräs sellainen voisi kuitenkin olla se, jos Marsin ydin paljastuisi sulaksi. Se olisi iso asia, hän sanoo.
Suomi on ollut mukana monissa avaruushankkeissa, ja InSightiinkin Ilmatieteen laitosta pyydettiin aluksi mukaan. Siinä vaiheessa Suomen rajalliset paukut päätettiin panna muihin hankkeisiin.
Esimerkiksi vuonna 2020 sellaisia on tulossa parikin: Nasa lähettää Marsiin kulkijan, josta löytyy Ilmatieteen laitoksen valmistama mittauslaite. Lisäksi Suomi osallistuu Euroopan avaruusjärjestön vastaavaan hankkeeseen.
Mars on ollut jo vuosikausia avaruusmahtien kiinnostuksen kohteena, kuten Ylekin on kertonut. Mikäpä maa ei haluaisi olla ensimmäinen, joka lähettää ihmisen Punaiselle planeetalle. Ja vaikka InSight ei suoraan liity näihin hankkeisiin, lisää ihmiskunnan ymmärrystä Marsista.
Lisää aiheesta: NASA InSight Team on Course for Mars Touchdown
