Analyysi: Vasemmisto voitti ja perussuomalaiset murskattiin – nämä asiat vaalitulos muuttaa Suomessa

Kokoomuksen neljät vaalit kestänyt voittoputki kuntavaalien piikkipaikalla päättyi, kirjoittaa Lounais-Suomen vastaava tuottaja Anniina Luotonen.

Anniina Luotonen.
Anniina LuotonenLounais-Suomen vastaava tuottaja

Reilumman yhteiskunnan puolesta kampanjoinut SDP otti selkävoiton kokoomuksesta niin kunta- kuin aluevaaleissa.

Samalla päättyi kokoomuksen neljät vaalit kestänyt voittoputki kuntavaalien piikkipaikalla.

SDP:n kannatus oli kuntavaaleissa reilu 23 prosenttia kun äänistä oli laskettu vajaa 94 prosenttia. Kokoomus oli toisena reilun 21 prosentin kannatuksella.

Asetelma kunta- ja aluevaaleissa oli hallituspuolueille armoton.

Pitkin kevättä hallitus on joutunut perustelemaan, miksi hoitotakuu pidennettiin kolmeen kuukauteen aiemmasta kahdesta viikosta ja miksi sosiaaliturvasta leikataan.

Vielä ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) esitteli eduskunnassa säästölistaa, jolla vähennetään menoja niin lastensuojelusta kuin vanhusten hoivastakin.

Taakkana on myös päätös useiden sairaaloiden yöpäivystyksen karsimisesta.

1. Vasemmiston voitto kielii protestista

Kahden viime vuoden aikana kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat vieneet läpi leikkauksia ja veronkorotuksia, joilla tilkitään julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla.

Myös hyvinvointialueet ovat joutuneet säästämään palveluista ja henkilökunnasta, mikä on näkynyt jatkuvina otsikoina vanhustenhoivan, lastensuojelun ja terveyspalveluiden kriisistä.

Paikallisvaalit voi tulkita suomalaisten protestiksi, sillä oppositiopuolueet keräsivät kannatusta hallituksen kustannuksella.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tulkitsi tuoreeltaan, että vaalitulos kertoo suomalaisten halusta muutokseen.

Katso video:

Kokoomuksen Petteri Orpo tulkitsi tulosta toisin. Hänestä suomalaiset yhä arvostavat kokoomuksen vastuunkantoa vaikeina aikoina. Vaalitulos on Orpon mukaan puolueelle kova, vaikka ykkössijaa ei tullutkaan.

Kokoomuksen tavoitteena oli voittaa nämäkin vaalit, ja ykkössijan menetys on kirvelevä tappio myös puheenjohtaja Orpolle.

Kokoomus kampanjoi viime hetkiin saakka vastuullisella talouspolitiikalla ja sillä, että velalla ja veroilla ei voi elää loputtomasti. Valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla perussuomalaisten viesti oli sama, eikä lupauksia lisärahasta kuulunut – päinvastoin.

2. Perussuomalaisten romahdus horjuttaa hallitusta

Perussuomalaisten heikko menestys on murskaava. Puolue oli saamassa kunta- ja aluevaaleissa alle kahdeksan prosentin kannatuksen ja oli valahtanut vasemmistoliiton ja vihreiden taakse.

Puheenjohtaja Riikka Purra selitti tulosta tuoreeltaan sillä, että puolueen kannattajat ovat kiinnostuneempia eduskuntavaaleista.

Puolue ei ole onnistunut myöskään pitämään kiinni valtuutetuistaan. Ylen selvityksen mukaan puolueen riveistä loikkasi yli sata perussuomalaista kunnanvaltuutettua viime kauden aikana.

Perussuomalaisilla on painolastinaan jo epäonnistuneet eurovaalit, joissa puolueen meppimäärä laski kahdesta yhteen.

Heikko vaalimenestys voi enteillä vaikeuksia hallituksen sisälle, mutta hallituksen kaatumista puolue tuskin tällaisen vaalituloksen jälkeen heti tavoittelee.

Vaalien jälkeen hallituspuolueiden on odotettu varautuvan uusiin vaikeisiin päätöksiin, jos velkaantuminen ei ole asettumassa.

Mutta jatkaako Riikka Purra yhtä haukkamaista säästöjen etsintää kuin ennen? Kannatuksen romahdus on puolueelle joka tapauksessa varoitusmerkki.

3. Keskusta ei ole katoamassa

Keskustan vaalivalvojaisissa riemu oli sunnuntaina rajaton.

Kotikentällään alue- ja kuntavaaleissa puolue lunasti kannattajiensa luottamuksen. Keskusta oli nappaamassa kuntavaaleissa kolmannen ja aluevaaleissa toisen sijan.

Valtuutettujen määrällä mitattuna keskusta näytti säilyttävän paikkansa Suomen suurimpana kuntapuolueena eli se oli saamassa eniten valtuutettuja.

4. Kokoomus menetti pormestarivallan

Etelän isojen kaupunkien vallan menettäminen on kokoomukselle yksi vaalien kipeimmistä seurauksista.

Turussa valtarakenteen jytisevät sillä kokoomus menettää lähes historiallisen ykköspaikkansa SDP:lle. Nykyinen pormestari Minna Arve olisi näin tekemässä tilaa SDP:n Piia Elolle. Elo on toiminut viime kaudella Turussa kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarina.

Tampereella pormestariksi on vahvoilla SDP:n Ilmari Nurminen. Kalervo Kummola jäisi näin toiseksi.

Helsingissä SDP:n ja kokoomuksen kannatus oli myöhään illalla rinta rinnan valtuustopaikkojen lukumäärällä mitattuna, mutta kannatuksessa kokoomus oli viemässä voiton. Näin Daniel Sazonov olisi vahvemmilla pormestariksi kuin SDP:n Eveliina Heinäluoma.

Lähiviikkoina kaupungeissa katsotaan, kenen taakse valtuustot asettuvat, mutta perinteisesti pormestariksi on noussut eniten ääniä saaneen puolueen ehdokas.

5. Uudet valtuutetut aloittavat lupaustensa lunastamisen

Olivatko paikallisvaalit valtakunnan politiikan kuumemittari vai äänestivätkö ihmiset sittenkin paikallisten teemojen takia?

Laitospaikkaa odottavan vanhuksen omainen, vammaisen lapsen omaishoidon päätöstä odottava isä tai työnhakija äänestivät näissä vaaleissa ehkä myös ihmistä, jonka toivovat vievän heidänkin asiaansa eteenpäin.

Näissä vaaleissa voiton veivät monet sellaiset ihmiset, joihin luotetaan.

Kirjoittaja aloitti huhtikuun alussa Ylen Lounais-Suomen vastaavana tuottajana.

Muokattu 14.4.2025 klo 0.28: Päivitetty tuoreet luvut äänten laskennan edetessä.

Vaalituloksiin pääset tutustumaan Ylen tulospalvelussa.