Maailman suurin kehitysvammaisten urheilutapahtuma, Special Olympics -kisat keräsi tänä vuonna ennätysmäärän osallistujia, kun 7000 urheilijaa kilpaili mitaleista ja menestyksestä.
Torstaina päättäjäisiä vietettävissä kesäkisoissa oli 24 lajia, joista tennis tuli mukaan neljä vuotta sitten.
Silloin starttasi myös projekti, jonka tavoitteena oli saada ensimmäiset suomalaiset tenniksenpelaajat mukaan maailmankisoihin.
Pallohallista palmujen alle
Projektiin osallistui 26-vuotias helsinkiläinen Tommi Tyynilä, joka on pelannut tennistä kuusivuotiaasta lähtien. Siitä huolimatta hän ei ollut koskaan kilpaillut, edes kotimaassa.
Puitteet elämän ensimmäiseen turnaukseen olivat vähintäänkin näyttävät: hulppeat massakentät palmujen katveessa, ottelua silmä kovana seuraavat kansainväliset tuomarit, irtopallot kentältä keräävät pallopojat ja suuri äänekäs yleisö.
Valmistautuminen kisoihin sujui hyvin ja Tyynilä sijoitettiin taitojensa perusteella kilpailemaan kolmanneksi parhaalle tasolle.
Mieliala oli korkealla.
Mitaliottelun nurja puoli
Turnauksessa Tyynilä pelasi kaksi ottelua. Ensimmäisenä vastustajana oli Irakin Murtada Makassees. Nuori irakilainen otti voiton.
Tappio vei Tommin pronssiotteluun Puerto Ricon Angel Yadiel Davilaa vastaan.
– Tommi menetti itseluottamusta ensimmäisen erän tappion jälkeen ja koki, että hänellä ei ole mahdollisuuksia voittaa. Kävimme tiukan keskustelun ja toisessa erässä hän kokosi itsensä uskomattomalla tavalla, kertoo Tyynilän tennisvalmentaja Roger Nyberg puhelimitse Abu Dhabista.
Toisen erän voitto vei ottelun tie-break-peliin, mutta Tyynilän venyminen eri riittänyt ja pronssi karkasi käsistä. Suurten odotusten jälkeen neljäs sija on urheilijalle pahin mahdollinen.
Pettymys oli kova.
Urheiluhuuman kaksi puolta
Puhelinlinja Abu Dhabiin on kirkas ja kuuluva. Silti toisessa päässä on hiljaista. Arabiemiraateissa paistaa aurinko ja on miellyttävän lämmin.
Tommi Tyynilän pettymys tappiosta ei ole lientynyt kahdessa päivässä ja se kuuluu äänestä. Hän kertoo kuulumisistaan vain muutamalla sanalla. Kohteliaasti, mutta hyvin lyhyesti:
Kokemus on ollut kiva ja Suomen joukkueen majapaikkana toiminut hotelli on hieno. Suomen joukkueen kanssa on yhdessä käyty katsomassa muun muassa jalkapalloa ja koripalloa.
Tenniksestä hän ei halua puhua. Aihe on vielä liian arka.
Pettymykset kasvattavat urheilijaa
Muiden paikallaolijoiden arviot pelistä ovat silti kannustavia. Valmentaja Roger Nyberg kertoi Tommin pelanneen turnauksessa parasta peliään ikinä. Nyberg on valmentanut Tyynilää jo viidentoista vuoden ajan, mutta valmentajalle pelaajan tiukka ja itselleen vaativa luonne tuli nyt aivan uudella tavalla esiin.
Tyynilän pettymys omaan suoritukseen purkautui kentällä kiukkuna.
– Hän oli pelien jälkeen sitä mieltä, että tennis saa jäädä. Eniten harmitti ennen kisoja annettu lupaus työkavereille järjestettävistä mitalikahveista, kertoo Tyynilän äiti Leena Tyynilä.
Työkaverit Helsingin rautatieaseman ravintola Aseman Wurstilla voivat kuitenkin jo laittaa kahvin tippumaan, sillä palkintojenjaossa myös neljäs sija palkittiin mitalilla.
Vertaistukiverkot ympäri maailman
Leena Tyynilä oli paikan päällä seuraamassa poikansa ensimmäistä tenniskilpailua. Samalla hän tutustui muihin kehitysvammaisten vanhempiin ja totesi haasteiden olevan hyvin samanlaisia maasta riippumatta.
Mistä löytyy työpaikka, mistä asunto? Pärjääkö lapseni ilman minua?
Urheilun merkitys itsenäistyvien nuorten elämässä on suuri.
– Olen valtavan ylpeä Tommista. Itsensä ylittämisen lisäksi täällä on korostunut entisestään se, että jokaisella on oikeus urheilla. Urheilu mahdollistaa itsensä toteuttamista monilla eri tavoilla ja tuo sisältöä elämään.
Suomessa kehitysvammaisia tennispelaajia on vähän, eikä samalla tasolla pelaavia vastustajia juurikaan ole. Tyynilän innostuksesta tennikseen syntyi alunperin kehitysvammaisten tennistiimi, jota Nyberg valmentaa.
Nyt suunnitelmissa on kutsua Abu Dhabissa tavattuja urheilijoita Suomeen pelaamaan.
Tennis opettaa elämänhallintaa
Ennen kisoja Tyynilä kertoi kodissaan Helsingissä tenniksen merkityksestä hänelle. Keskiöön ei noussut lyöntien tekninen taito tai voitettujen pisteiden tuoma hyvä fiilis.
Special Olympics -kisoihin valmistautuminen toi elämään urheilijan identitettiä, jossa kiinnitetään huomiota ruokavalioon, lepoon ja lihashuoltoon.
Tavoitteet tenniksessä ja elämässä kulkevat käsi kädessä.
– Tavoittelen terveellistä, fyysistä kuntoa. Syön monipuolisesti ja pidän painon hallinnassa, jotta pystyn juoksemaan kovaa ja pärjäämään testeissä, joita tennistiimissä tehdään. Tietysti olisi kivaa myös voittaa, mä olen melkoisen hyvä pelaaja.
Urheilu tarjoaa näyttämön suurille tunteille ja niiden hallinnalle. Urheilu opettaa pettymysten sietämistä ja ennen kaikkea tappion jälkeen takaisin pystyyn nousemista.
Abu Dhabin kisojen jälkeen Tyynilän tennistiimillä on harjoitusleiri kotimaassa.
Elämä jatkuu.
Lue lisää aiheesta:
Arvokisakonkari Sanna Sepponen on löytänyt urheilun ilon ja haluaa näyttää esimerkkiä
