Jo alakouluikäiset koululaiset ottavat osaa Suomessa ramadaniin eli muslimien paastoon. Parhaillaan menossa oleva ramadan-kuukausi on paastonaika, jolloin muslimit pyrkivät pidättäytymään ruoasta ja juomasta aamunsarastuksen ja auringonlaskun välillä.
Ainakin Tampereella on lähtenyt viesti asiasta opetushenkilöstölle, jossa suositellaan ruokailua lapsille.
– Lapset eivät paastoa. Paastovelvollisuus koskee terveitä, murrosiän ylittäneitä muslimeita. Jotkut lapset harjoittelevat paastoamista kevyesti, mutta koulupäivään kuuluu ruokailu, Tampereen ohjeessa sanotaan.
Tampereen kaupungin suunnittelija Katja Simonen sanoo, että ohje perustuu muslimien käytäntöön, että lapset ja sairaat eivät paastoa. Ohje tehtiin viime keväänä, kun Suomessa oli poikkeuksellisen kuuma.
Ohjeesta kertoi ensin Suomen Kuvalehti.
Ruokailu vähenee selvästi
Ramadan näkyy jo peruskouluissa, joissa on paljon muslimeja. Tamperelaisen Pohjois-Hervannan koulun rehtori Ilpo Nybacka sanoo, että koulu ei suosittele lapsille paastoa. Koulu ei voi kuitenkaan pakottaa lapsia syömään.
Rehtorin mukaan käytäntö on sama myös esimerkiksi luterilaisille, kristinuskossa puhutaan myös paastosta. Koulu ei järjestä myöskään erillistä rukoustilaa muslimeille tai muille uskontokunnille.
Ramadanin aikana koulun ruokalassa kuluu noin 60 ruoka-annosta vähemmän kuin muuten. Rehtorin mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro ramadanin viettäjien määrästä. Osa on vain saattanut keventää syömistään paaston aikana.
Nybackan mukaan ramadanin aikana oppilaat eivät olleet sen levottomampia kuin muutenkaan toukokuussa.
Vanhemmilta ei ole tullut yhteydenottoja, jossa olisi kritisoitu kaupungin suositusta.
Islam-tutkija Jaakko Hämeen-Anttila Edinburghin yliopistosta pitää outona, jos oppilaat eivät saisi harjoittaa uskontoaan.
– Koulupäivään kuuluu ruokailu, mikä on hieno juttu Suomessa, mutta onko enää nykyään kouluruoan syöminen pakollista? Kyllä minusta edelleen tuntuu ongelmalliselta, etta koulu noinkin suoraan puuttuu asiaan. Jos se on vain suositus, ei pakko, niin silloin tietysti ratkaisu jätetään lasten vanhemmille ja lapsille.
Islamilla ei ole Hämeen-Anttilan mukaan yhtä ainoaa säännöstöä, joten paaston aloittamisikä ei ole selkeä kysymys.
– Pienet lapset eivät ota osaa paastoon, ja paaston aloitusikä vaihtelee, mutta viimeistään murrosiässä lapset alkavat paastota aikuisten kanssa, Hämeen-Anttila sanoo.
Moni muukin jättää syömättä
Helsinkiläisessä Vesalan peruskoulussa oppilaista 50 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Koulussa on noin 300 muslimia. Ruuan kulutus vähenee myös Vesalan koulussa ramadanin aikana.
Rehtori Juha Juvonen sanoo, että joitakin kolmasluokkalaisia ottaa osaa paastoon.
– Kolmosluokkien opettajat ovat kysyneet, miten pitäisi toimia. Tiedän, että on tämänikäisiä, jotka paastoavat. Pienemmissä oppilaissa ei ole montaa mutta kun mennään yhdeksänteen luokkaan asti, prosentuaalinen osuus kasvaa.
Koulu ei ole saanut kaupungilta ohjeistusta ramadanin vietosta, kuten Tampereella.
– Se on perheiden itse linjattava. Emme pakota ketään syömään.
Näkyykö syömättömyys koulussa levottomuutena?
– Lukuvuoden lopussa opettajat pitävät ulkona tunteja ja tehdään paljon retkiä. Syömättömyydestä ei ole näkyvää vaikutusta. Jos ei syö, ei se vireystaso voi olla samanlainen.
Syömättömyys on koulun arkea, koska moni muukin jättää aamupalan tai kouluruuan väliin.
– Meillä on valitettavasti monia lapsia, joilla aamiainen jää väliin. Sinänsä tämä on valitettavasti meidän arkea. Syömättömyydestä väsyneitä on uskonnosta riippumatta, Juvonen sanoo.
Eri uskonnot otetaan huomioon
Koulussa on monia uskontokuntia, eikä kenellekään järjestetä erillistä rukoustilaa.
– Erityistä rukoustilaa meillä ei ole järjestetty, mutta meiltä löytyy aina jokin rauhallinen soppi, missä voi rukoilla, rehtori Juvonen sanoo.
Eri uskontokunnat ja uskonnottomat on huomioitu Vesalan koulussa niin, että heille on omia tapahtumia. Koko koululle oli tänä vuonna isot kevätkarkelot, jotka eivät liity mihinkään uskontoon.
Päättäjäispäivänä huomio on yhdeksäsluokkalaisissa, jotka saavat päättötodistuksen.
– Kyllä me Suvivirsikin lauletaan juhlan päätteeksi. Soveltaen pidämme suomalaisesta perinteestä kiinni huomioiden lainsäädännön ja nämä seikat. Perinteet ja niiden jatkuminen ovat myöskin tärkeitä, Juvonen sanoo.
Opetushallitus ei ota kantaa
Opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta sanoo, että opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat ovat kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien vastuulla. Opetushallitus ei ota ramadanin viettoon kantaa.
Opetushallitukseen ei ole kantautunut tietoa, että kyse olisi laajasta ongelmasta.
– Tietysti on oletettavaa, että vaikeuksia voi olla enemmän silloin, kun ramadan osuu lukuvuoden loppuun, jolloin kouluissa on jo muutoinkin levottomampaa ja oppilaat yleensäkin väsyneempiä vuoden koulutyöstä.
Koulu ei voi syöttää oppilaita väkisin, joten Nissilän mukaan tarvitaan joka tapauksessa kodin ja koulun yhteistyötä.
– Suomessa on perustuslain nojalla uskonnon vapaus, joten lähtökohtaisesti uskontoon ja sen harjoittamiseen liittyvät asiat ovat yksilöiden itsemääräämisoikeuteen kuuluvia. Mutta on selvää, etteivät perheiden sisäiset uskonnolliset käytänteet saa heijastua negatiivisesti koulujen arkeen ja koulutyöhön.
Keskustelua paaston vaikutuksista tarvitaan.
– Ramadaniin vietossa kysymyshän ei ole vain ruoasta pidättäytyminen vaan sen tavoitteena on myös asettautua niiden asemaan, joilla ruokaa ei ole. Suomessa on vietetty tästä syystä Nälkäpäivää vuosikymmeniä. Sinällään ei siis koulun näkökulmasta ole kyse niinkään paaston kieltämisestä vaan huoli lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista.
OAJ: Perheet päättävät
Opettajien ammattijärjestön erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen ei ole kuullut, että ramadan olisi kielletty jossain koulussa.
– Islam on uskonto muiden joukossa. Samalla tavalla esimerkkinä kouluissa järjestettävät itsenäisyyspäivän tanssiaiset neljännellä luokalla tai vanhojen tanssit. Perheet saavat itse päättää, osallistuuko lapsi tai nuori niihin. Esimerkiksi lestadiolaisperheiden lapset eivät välttämättä osallistu.
Ramadan ei Lyhykäisen mukaan tuota kouluissa erityisiä ongelmia. Yläluokilla ruokala voi olla tyhjempi.
– Pikkuoppilaat saattavat kokeilla ramadania, mutta toiveena on aina, että huoltajat ilmoittavat siitä kouluun. Jos kokeilu ei tunnu hyvältä, oppilaat syövät normaalisti.
Myös Päivi Lyhykäinen sanoo, että myös muut kuin muslimit jättävät kouluruuan väliin.
– Toki päivällä syömättömyys voi näkyä keskittymishäiriönä, mutta monet yläluokkalaiset saattavat jättää ruokailun väliin eikä se näy oppitunneilla mitenkään.
Oppilaan ennalta tiedetyt poissaolot pitää ilmoittaa koululle eli pyytää vapautusta koulutyöstä.
Yle pyysi kommenttia kolmesta islamilaisesta yhdyskunnasta, mutta ei ole vielä saanut kommentteja.
Lue lisää:
Ramadan ja Suomen yötön yö hankala yhdistelmä: Syödä saa vain iltamyöhään
Irakilaisperheen ramadan Suomessa: Paastoa, jouluvaloja ja mustikkapiirakkaa
