Inarinsaamelaisille pyhää Ukonsaarta Inarijärvellä ehdotetaan kokonaan rauhoitettavaksi. Väitöskirjatutkija ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ja metsäekologi Inka Musta nostivat aiheen keskusteluun kuluneella viikolla Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Musta ja Harlin ehdottavat, että maihinnousu Inarissa sijaitsevalle Ukonsaarelle kielletään kokonaan.
Musta ja Harlin viittaavat kirjoituksessaan viimeviikkoiseen uutiseen Australiasta. Australian yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä, kivimuodostelma Uluru suljettiin turisteilta pysyvästi viime lauantaina, koska paikka on alueen alkuperäiskansalle pyhä. Vierestä Ulurua saa ihailla, mutta kivimuodostelman päälle kiipeäminen on tästedes kielletty.
Inarinsaamelainen Inka Musta on kotoisin Inarista ja katsellut Ukonsaarta kotitalonsa ikkunasta lapsesta saakka. Toissa kesänä Musta osallistui venematkalle, joka vei ihmisjoukon inarinsaamelaisten pyhälle saarelle. Matka herätti hänessä monenlaisia tunteita.
– Tulin hyvin surulliseksi, kun näin miten ihmiset käyttäytyivät saarella. He eivät kunnioittaneet paikkaa ollenkaan. Ukonsaari on minulle pyhä paikka, niin kuin myös muille saamelaisille, kertoo Musta.
Keskustelua on käyty 2000-luvun alusta
Inarissa sijaitseva Ukonsaari, inarinsaameksi Äijih, on tunnetuin saamelaisten pyhä paikka Suomessa. Arkeologisissa tutkimuksissa Ukonsaarelta on löydetty muun muassa uhrieläinten luita, sarvia sekä metalliesineitä. Ukonsaari on tutkimusten mukaan ollut rituaalisessa käytössä viimeistään 1300-luvulta lähtien.
Pyhä kalliosaari kiehtoo myös ulkomailla asti. Ukonsaari on ollut ehdolla UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Uutissivusto CNN taas listasi lokakuun alussa Inarijärven yhdeksi kauneimmista paikoista Euroopassa.
Ehdotus Ukonsaaren rauhoittamisesta ei ole kuitenkaan uusi asia, sillä aiheesta on keskusteltu jo 2000-luvun alusta lähtien. Oulun yliopiston Giellagas-instituutin väitöskirjatutkija ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ehdotti saaren täydellistä rauhoittamista jo vuonna 2007.
– Aihe oli minulle jo tuolloin hyvin tärkeä. On hyvin surullista, että saamelaisten pyhät paikat on varastettu ja viety. Se on saamelaisille hyvin kipeä asia, sanoo Harlin.
Harlinin mielestä saamelaisen kulttuuriperinnön hallinta pitäisi olla saamelaisten omissa käsissä.
– Saamelaiskäräjät ja Saamelaismuseo Siida voisivat yhdessä hallita saamelaisten kulttuuriperintöä, ehdottaa Harlin.
Metsähallitus ei voi kieltää rantautumista
Inarijärven Ukonsaarella vierailee vuosittain satoja ellei tuhansia ihmisiä. Kesäisin saareen pääsee veneellä ja talvella kelkalla tai vaikka hiihtämällä. Merenkulkulaitos rakensi Ukonsaareen betonilaiturin 1980-luvulla, joten saarelle on helppo rantautua. Saaren laelle voi nousta portaita, jotka Metsähallitus on rakentanut vuonna 2002.
Vaikka muinaismuistolaki suojelee Ukonsaarta, se ei yksinään mahdollista saaren täydellistä rauhoittamista ja maihinnousukieltoa, sanoo Metsähallituksen puistojohtaja Pirjo Seurujärvi.
– Asiaa on selvitelty eri keskusteluissa. Koska Ukonsaari ei ole luonnonsuojelualueella, Metsähallitus ei voi rajoittaa ihmisten liikkumista. Ihmisten oikeus liikkua ja rantautua on niin vahva, sanoo Seurujärvi.
Seurujärven mielestä on kuitenkin hyvä, että asiasta keskustellaan.
– Nykypäivänä alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön suojelu koetaan todella tärkeäksi asiaksi. Ehkä mielipiteet ja ajatukset ovat näinä aikoina vähän erilaisia.
Puistojohtaja Seurujärvi ei näe Ukonsaaren täydellistä rauhoittamista kuitenkaan mahdottomana ajatuksena.
– Lakeja säädetään joka päivä. Jos kulkeminen saareen halutaan kieltää, niin kyllä se jollakin tavalla varmasti voi onnistua. Metsähallituksella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole minkäänlaista keinoa kieltää kulkemista, sanoo Seurujärvi.
Seurujärvi väläytteleekin ajatusta uudenlaisesta matkailutuotteesta, jossa Ukonsaarta pääsisi ihailemaan ilman, että saareen astuu jalallaan.
– Talvella ja sulan veden aikana saaren kiertäminen ja tarinan kertominen olisi toimiva matkailutuote. Vaikka tästä on puhuttu jo kauan, ei tällaisia uusia matkailutuotteita ole tainnut kukaan kehittää. Saareen on niin helppo kulkea ja rantautua, sanoo Seurujärvi.
”Saamelaisia täytyy kuunnella”
Ukonsaaren rauhoittamisella olisi Mustan ja Harlinin mukaan suuri merkitys saamelaisyhteisölle. Kyse on saamelaisten oikeuksista, sanoo Musta.
– Toivoisin, että virkamiehillä ja matkailuyrityksillä olisi halua edistää asiaa ja kunnioittaa saamelaisten oikeuksia. Saamelaiset, matkailuyritykset ja Metsähallitus pitäisi saada keskustelemaan, ehdottaa Inka Musta.
Mustan mielestä matkailu on hyvin tärkeää Inarin kunnalle, eikä hän missään nimessä vastusta sen kehittymistä. Saamelaisten ääni vain pitäisi saada kuulumaan paremmin.
– Kaikkien alueen yritysten, jotka hyödyntävät saamelaiskulttuuria toiminnassaan, pitäisi käydä vuoropuhelua saamelaisten kanssa. Yritysten pitäisi kysyä saamelaisten mielipidettä, jos aikomuksena on hyödyntää saamelaisten pyhiä paikkoja. Saamelaisia täytyy kuunnella, sanoo Musta.
