Tampereen yliopistossa perjantaina tarkastettavan väitöskirjan mukaan pessimismi on merkittävä riskitekijä sepelvaltimotaudin synnylle ja sen aiheuttamalle kuolleisuudelle.
Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläisen tutkimuksessa seurattiin vajaata 3 000 päijäthämäläistä 52–76-vuotiasta miestä ja naista reilun kymmenen vuoden ajan. Aluksi tehtiin kysely (Life orientation test revised), jolla selvitettiin, kuinka paljon heillä on optimistisia ja pessimistisiä luonteenpiirteitä.
Tutkimuksen aikana selvisi, että pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna vähiten pessimistisiin. Pessimistisimmillä oli myös vaara kuolla sepelvaltimotautiin yli kaksinkertaisesti muihin tutkittuihin verrattuna.
– Näyttää siltä, että pessimismi on oma itsenäinen riskitekijä. Vaikka elintavat, kolesterolit ja verensokerit otettiin pois laskuista, pessimismi yksin selitti sepelvaltimotaudin kasvua, sanoo Pänkäläinen.
Pänkäläinen luonnehtii pessimismiä maailmankatsomukseksi, jossa ihminen odottaa huonoja asioita tapahtuvaksi ennemmin kuin hyviä. Pessimisti odottaa asioiden menevän pieleen.
Tutkimuksessa huomattiin, että pessimismiin taipuvilla ihmisillä elimistön tulehdustaso oli kohonnut.
– Ihmisillä on sekä optimistisia että pessimistisiä piirteitä. Tämän tutkimuksen mukaan optimismista ei ole hyötyä. Hyöty tulee siitä, että pessimistisiä piirteitä ei ole kovin paljon.
Pessimisteillä huonot elintavat
Jo aiemmin on tiedetty, että masentuneet ihmiset sairastuvat helpommin sepelvaltimotautiin, mutta persoonanpiirteitä ei ole aiemmin linkitetty tieteellisellä tasolla fyysiseen sairastamiseen.
– Minulle oli yllätys, että pessimismi nousi niin selvästi esiin itsenäisenä riskitekijänä. Maailmalla on tehty tutkimuksia, että tulehdustila ei selitä pessimismiä, vaan toisin päin.
Tutkimuksessa myös selvisi, että pessimistit elävät epäterveellisemmin kuin muut. Heillä ei ollut myöskään halua muuttaa elintapojaan.
Sepelvaltimotautia aiheuttavat pessimismin lisäksi korkea verenpaine, kolesteroli, ylipaino, tupakointi ja vähäinen liikunta.
Pessimismi kasvaa nuoruusiässä ja on pysyvää
Pessimismiä ja optimismia pidetään melko pysyvinä luonteenpiirteinä, jotka kehittyvät ennen aikuisikää. Tutkimusryhmän vanhimmat ikäluokat olivat nuorempia pessimistisempiä. Pänkäläisen mukaan samanlaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa ympäri maailmaa.
– Lapsuus- ja nuoruusiän taloudelliset vaikeudet ja huonot perheolot aiheuttavat pessimismiä. Aineellinen hyvinvointi on ennen ollut huonompaa, siksi pessimismi on vanhemmilla ikäpolvilla suurempaa.
Koska kyseessä on luonteenpiirre, siitä eroon pääseminen on varsin vaikeaa.
– Yksittäisissä asioissa synkistelystä voi oppia pois. Saattaa olla, että pessimistisestä maailmankatsomuksesta ei pääse eroon. Siitä huolimatta pessimismin selvittämisestä voi olla hyötyä.
Pänkäläisen mukaan sairauksien ennaltaehkäisyssä kannattaisi selvittää taipumus pessimistiseen luonteenlaatuun. Silloin muihin riskitekijöihin voisi puuttua hanakammin.
– Pessimisti lähtee vähän nihkeästi tällaiseen, koska hän ajattelee, ettei siitä mitään hyötyä kuitenkaan ole. Yhtälailla siitä on hyötyöä sekä optimistille että pessimistille, että pitää elintavoistaan huolta, toteaa Pänkäläinen.
Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläisen väitöstutkimus tarkastetaan perjantaina 22. marraskuuta poikkeuksellisesti Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Väitöskirjan voi lukea verkosta: Pessimism as a Risk Factor for Coronary Heart Disease
