Pääministeri Antti Rinne (sd.) ja useat ex-ministerit kommentoivat maanantaina HS:n uutista Veijo Baltzarin kyseenalaisista toimintatavoista.
– Kun luin tuon Helsingin Sanomien pitkän jutun, tuli sellainen tunne, että todella järkyttävää, Rinne sanoi maanantaina virkamatkallaan Moskovassa puhuessaan toimittajille.
– Jos tieto pitää paikkansa, se tarkoittaa sitä, että kuva, joka minulla oli Veijo Baltzarista, järkyttyy kovin.
Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina laajasti teatteriohjaaja ja kirjailija Baltzarin, 77, toimintatavoista. Lehden mukaan Baltzar manipuloi, lähenteli ja kontrolloi teatterinsa alaikäisiä tyttöjä ja nuoria naisia vuosina 2011–2018. Poliisi epäilee Baltzaria törkeästä ihmiskaupasta. Hänet vangittiin viime torstaina. Baltzar kiistää kaikki epäilyt.
Useat ex-ministerit kummeksuivat maanantaina, miksi he eivät ole kuulleet Baltzarin toiminnasta aiemmin. Tapausta ehtivät kommentoida sekä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) että presidentti Tarja Halonen.
Haavisto oli HS:n mukaan pahoillaan siitä, että hänen asemaansa on käytetty Baltzarin yhteisön pönkittämiseksi.
Halonen myönsi Baltzarille vuonna 2011 kulttuurineuvoksen arvonimen. Arvonimi myönnettiin "normaaliin tapaan", Halonen kommentoi HS:lle.
– Siinä on ollut hakemus, ja kun ei ole ollut mitään syytä kieltää sitä, niin kyllä se nimitetään, Halonen sanoi.
Baltzar kiinnosti ministeriötä
Opetus ja kulttuuriministeriö innostui vuonna 2011 kulttuurineuvos Veijo Baltzarin pedagogiikasta ja päätti teettää Humanistisella ammattikorkeakoululla (Humak) selvityksen tämän opetustavoista. Tarkoitus oli selvittää, olisiko Baltzarin kokemuksellisesta opetusmenetelmästä malliksi yleisemmin ammattikorkeakoulujen taideopetukseen.
Opetusministeriön nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo, ettei näyttöä saatu siitä, että metodi olisi ollut teoreettisesti eheä ja eettinen. Raportti oli päinvastoin erittäin kriittinen. Lehikoinen oli tuolloin korkeakoulu- ja tiedepoliittisen osaston johtaja.
Yliopettaja Hanna Laitinen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta osallistui tutkimuksen tekoon. Hän kertoo Ylelle, että kyseessä oli aivan uudentyyppinen toimeksianto.
Laitinen tutki kollegojensa kanssa Baltzarin tekstejä ja käsikirjoituksia sekä haastatteli Baltzarin koulutukseen osallistuneita. Sen lisäksi tutkijat itse osallistuivat opetusjaksoon, jonka Baltzar veti.
Tutkijat Baltzarin opissa
Kohtaaminen Baltzarin kanssa oli Laitisen mukaan hyvin erilainen kuin mihin tutkijat olivat tottuneet.
– Osittain menetelmät olivat samoja kuin draamapedagogiikassa, mutta siinä oli myös osia, jotka eivät olleet eettisesti kestäviä, Laitinen muistelee.
Baltzarin työskentelytapa herätti hänen mukaansa osallistujissa melko paljon tunteita.
– Se liittyi tapaan, jolla opetuksessa käsiteltiin henkilökohtaisia asioita, Laitinen toteaa.
Baltzarin menetelmä sisälsi hänen mukaansa ohjauksellisesti riskejä ja ristiriitoja Humakin pedagogisten näkemysten ja opettajan yleisen ammattietiikan kanssa.
– Siinä olivat nämä eettiset riskit vielä tämän muun päälle, Laitinen sanoo.
Humanistisen ammattikorkeakoulun Humakin raportti päätyi kriittiseen arvioon Baltzarin pedagogiikasta. Tutkijoiden mukaan toimintaan liittyi vaaroja, eivätkä he suositelleet menetelmän kehittämistä eteenpäin.
Kuitenkaan mitään lainvastaista ei havaittu.
– Mitään rikolliseen toimintaan viittaavaa ei pantu merkille, eikä myöskään sitä, että opetukseen olisi osallistunut alaikäisiä, sanoo rehtori Jukka Määttä.
Jälkikäteen voi kuitenkin kysyä, miksi raportista ei kerrottu julkaisuajankohtana laajemmin, esimerkiksi tahoille, jotka rahoittavat kulttuurihankkeita?
– Tieto ei kulkenut riittävän hyvin viranomaisilta rahoittajatahoille, joita on monia. Sen voi sanoa nyt. Silloin sitä ei ymmärretty, koska kyseessä oli vain yksittäinen hanke, kansliapäällikkö Lehikoinen sanoo
Arhinmäki järkyttyi
Kulttuuriministerinä tuohon aikaan toiminut Paavo Arhinmäki (vas.) kertoi Ylelle maanantaina, että hän järkyttyi Helsingin Sanomien eilisestä uutisesta ja hän ihmettelee nyt, minne tieto Baltzarin epäeettiseksi havaitusta toiminnasta hautautui.
Arhinmäen mukaan hän kuuli ensimmäisen kerran raportista luettuaan siitä lehdestä sunnuntaina. Raportti oli hänen mukaansa tehty tiedepuolella eikä siitä ollut informoitu ministeriön kulttuuripuolta.
Silloinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) puolestaan kysyy, miten on mahdollista, että Baltzar sai toimia pitkään ennen kuin tapaus paljastui. Hänkään ei muista kuulleensa raportista mitään silloin, kun se julkaistiin.
Silloinen korkeakoulu- ja tiedepoliittisen osaston johtaja, nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo, ettei raportti hautautunut mihinkään.
– Se on on ollut julkinen ja kaikkien nähtävillä kaikki nämä vuodet, hän sanoo.
