Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset luottavat kantasuomalaisiin enemmän kuin lähtömaansa ihmisiin.
Luottamus on korkeaa myös poliisiin, oikeuslaitokseen sekä koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmään.
Tyytyväisyys suomalaiseen politiikkaan vaihtelee kieliryhmittäin. Englanninkieliset kiittelevät eniten politiikan aikaansaannoksia, kun taas somalinkieliset suhtautuvat niihin kriittisimmin.
Tulokset käyvät ilmi Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa -julkaisusta. Siinä tarkastellaan venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten arvoja, asenteita ja luottamusta sekä identiteettejä.
Kyselyyn osallistui noin 1 500 ihmistä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta, kustakin kieliryhmästä noin 300 vastaajaa.
Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.
Somalialaiset ovat kriittisimpiä
Arabian-, venäjän-, viron- ja englanninkieliset luottavat kantasuomalaisiin enemmän kuin omasta tai suvun lähtömaasta kotoisin oleviin, Suomessa asuviin ihmisiin.
Poikkeuksena ovat somalialaiset, jotka luottavat enemmän lähtömaansa ihmisiin kuin kuin kantasuomalaisiin.
Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja Mohamed Ali Jama ei pidä tulosta yllättävänä.
– Somalialaisten kokema syrjintä vaikuttaa muun muassa siihen, että he luottavat enemmän somalialaisiin kuin kantaväestöön.
Espoon kaupungin maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto pitää vakavana viestinä sitä, että Suomessa syntyneet somalinkieliset nuoret tai nuorehkot ihmiset pitävät ihon väriä enemmän suomalaisuutta rajaavana tekijänä kuin vanhemmat somalinkieliset ihmiset.
– Pitäisi käydä enemmän keskustelua siitä, mitä suomalaisuus itse asiassa on, ja kuinka paljon suomalaisuuden sisään mahtuu erilaisuutta, Haapalehto sanoo.
Luottamus suomalaisiin instituutioihin on korkea
Ulkomaalaisten luottamus koulujärjestelmään, yliopistoihin ja terveydenhuoltojärjestelmään on vahvaa.
Arabiankieliset luottavat muita enemmän poliisiin, virkamiehiin ja oikeusjärjestelmään.
Yksi raportin kirjoittaneista, tutkija Ville Pitkänen e2 Tutkimuksesta pitää tätä myönteisenä viestinä.
– Vaikka monet maahanmuuttajista tulevat maista, joissa luottamus instituutioihin ei ole kovin korkealla tasolla, niin näyttäisi siltä, että täällä suomalaisessa yhteiskunnassa luottamus sekä instituutioihin että kanssaihmisiin vahvistuu, Pitkänen sanoo.
Myös somalinkielisten luottamus instituutioihin on korkeaa, mutta poliisiin he luottavat muita kieliryhmiä vähemmän.
Tasavallan presidenttiin luotetaan kaikissa kieliryhmissä enemmän kuin eduskuntaan tai hallitukseen. Poliitikkoihin ja puolueisiin luotetaan selvästi vähemmän.
Englanninkielisistä peräti kolme neljäsosaa ja somalinkielisistä kaksi kolmasosaa seuraa Suomen yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti. Vironkieliset ovat passiivisimpia.
Somalinkieliset ovat muita pettyneempiä politiikan aikaansaannoksiin. Heistä 71 prosenttia arvioi, että suomalaisessa politiikassa saadaan harvoin mitään hyvää aikaan. Englanninkielisistä vain 12 prosenttia on tätä mieltä.
Somalialaisten liiton puheenjohtaja Ali Jama löytää somalinkielisten kriittiseen suhtautumiseen selvän syyn.
– Monet somalialaiset katsovat, että tietyt puolueet ja poliitikot ratsastavat somalialaisvähemmistön nimellä. He ajavat lähinnä vain omia etujaan, Ali Jama sanoo.
Vaikka somalinkieliset ovat pettyneimpiä politiikkaa, heidän äänestysprosenttinsa viime kuntavaaleissa oli vieraskielisistä ryhmistä korkein. Tyytymättömyys ei siis merkitse passiivisuutta.
– Haluamme korjata vääränlaista kuvaa somalialaisista olemalla poliittisesti aktiivisia ja keskustelemalla avoimesti, Ali Jama sanoo.
Vironkielisten suhtautuminen muuttoliikkeeseen yllättää
Tutkija Pitkänen pitää tutkimuksen yhtenä mielenkiintoisena yksityiskohtana vironkielisten kantaa muuttoliikkeeseen.
Lähes kaikki englannin- ja somalinkieliset pitävät kansainvälistä muuttoliikettä hyvänä asiana.
Sen sijaan vironkielisistä peräti kolme neljäsosaa on päinvastaista mieltä.
Vironkielisistä kolmasosa näkee myös EU:n vapaassa liikkuvuudessa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia.
Pitkäsen mukaan virolaisilta tuli lähinnä kansallistunnetta vahvistavia vastauksia.
– Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että virolaiset kuitenkin nauttivat EU:n sisäisestä liikkuvuudesta ja ovat maahanmuuttajia. Mutta ehkä Suomessa työskentelevät virolaiset eivät koe olevansa maahanmuuttajia, koska tulevat niin läheltä.
