Kaupunkiviljeltyjen kasvisten laatu on Helsingissä hyvä, ilmenee Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden selvityksestä.
Saatujen tulosten perusteella Helsingin pihoilla, viljelypalstoilla ja parvekkeilla kasvatettujen kasvisten käyttö elintarvikkeena on turvallista.
Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden elintarviketarkastajat selvittivät ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten erityisesti viljelypalstoilla viljelemien kasvisten vierasainepitoisuuksia. Viime vuonna tehdyssä selvityksessä oli mukana 31 viljelijää ja näytteitä tutkittiin 72 kappaletta.
Kaupungin elintarviketarkastaja Tiina Paavolan mukaan selvityksessä ei tutkittu maaperää tai ihmisten käyttämiä lannoiteaineita, vaan valmiita vihanneksia ja juureksia.
– Kaupunkilaisille tarjottiin mahdollisuutta tutkituttaa omia kasviksia, sanoo Paavola.
Kaikista näytteistä tutkittiin kadmium- ja lyijypitoisuudet, osasta näytteistä myös nitriittipitoisuus.
Analyysit teetettiin MetropoliLab Oy:ssä. Elintarvikekelpoisuuden arvioinnissa käytettiin EU:n lainsäädännössä kadmiumille, lyijylle ja nitriitille annettuja raja-arvoja.
Tulokset hyviä, mutta osassa näytteistä lyijypitoisuudet ylittyivät
Tulosten mukaan yhdenkään näytteen nitriitti- tai kadmiumpitoisuus ei ylittänyt raja-arvoja.
Kuuden kasviksen lyijypitoisuus ylitti annetut raja-arvot. Näistä näytteistä neljä oli juureksia, yksi tomaatti ja yksi kesäkurpitsa. Juuresten lyijypitoisuuden raja-arvon ylitys oli hyvin pieni eikä sitä voi pitää merkittävänä.
Tomaattinäyte oli kasvatettu parvekkeella ilmeisesti sinkkiämpärissä ja muut viljelypalstoilla. Näiltä viljelypalstoilta tutkittiin 21 näytettä, joista 16 näytteen lyijypitoisuudet olivat pieniä.
– Tulokset olivat hyviä. Emme näe mitään syytä, miksi kaupungissa ei voisi viljellä elintarvikkeita, ainakin näillä viljelypalstoilla ja kotioloissa. Raja-arvoylityksetkin olivat niin pieniä, Paavola sanoo.
Vielä ei ole selvää, tehdäänkö vastaavia selvityksiä jatkossa.
Palstat ovat suosittuja
Helsingissä on noin 40 viljelypalsta-aluetta eri puolilla kaupunkia.
Viljelypalstat ovat varsin suosittuja. Esimerkiksi Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin kulttuuri- ja kaupunginosayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Milla Karkulahti kertoo, että yhdistyksellä on yhteensä 76 viljelypalstaa ja noin 30 viljelylaatikkoparia Arabian kaupunginosassa.
– Kaikki ovat käytössä, niihin on myös jonoa.
Karkulahti itse viljelee hyötykasveja ja kukkia sekä palstalla että parvekkeella.
Hän on miettinyt myös viljelyn turvallisuutta. Aikoinaan keskustassa asuessaan hänelle ei olisi tullut mieleenkään kasvattaa syötäviä kasveja parvekkeella.
– Ihan maalaisjärjellä voi viljelypaikan valita. Näin, kuinka paljon liikenteen aiheuttamaa pölyä tuli parvekkeelle muutenkin, joten ei olisi houkuttanut kasvattaa siinä versoja tai esimerkiksi mansikkaa.
Karkulahden mielestä kaupunkiviljelijän tulee itse tarkastelle sitä, mikä on liikenteen ja saasteiden määrä suhteessa viljelyksen sijaintiin.
– Esimerkiksi iso lasitettu parveke tai kattoviljelmä voi olla hyvinkin sopiva keskustassakin, mutta oma parvekkeeni ei ollut.
Sama hänestä pätee myös palstaviljelyssä.
– On hyvä tutkia maaperää, eikä kannata viljellä valtatien vieressä. Jokainen voi myös itsenäisesti teettää analyysin oman pihan maaperästä, jos siltä tuntuu ja on syytä epäillä pitoisuuksia.
