Itä-Helsingin Kivinokka, Jollas ja Etelä-Laajasalo ovat otollisia paikkoja puutiaisille, jotka viihtyvät vesistöjen rannoilla.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL suosittelee tänä keväänä näillä alueilla paljon ulkoileville ihmisille puutiaisaivotulehdukselta suojaavaa TBE-rokotetta. Koska kyseessä on suositus, rokote on omakustanteinen.
Aiemmin vastaava suositus on annettu pääkaupunkiseudulla vain Espoon saaristoalueella.
– TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Myös punkkien nymfit ja toukat voivat levittää virusta, mutta niiden puremaa ei yleensä havaita, sanoo THL:n tutkija Sari Huusko.
Nymfit ovat nuoria, kaksivuotiaita punkkeja. Vain millimetrin mittainen nymfipunkki jää helposti huomaamatta, koska se viettää ihmisen iholla lyhyemmän ajan kuin kolmevuotias, aikuinen punkki.
Huono-onninen voi toki saada punkin pureman jo yhdellä metsälenkillä, mutta Huuskon mukaan altistumisriski kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän luonnossa ulkoilee.
Sen vuoksi rokotesuositus on määritelty luonnossa erityisen paljon yli neljän viikon ajan liikkuville ihmisille.
Uusia alueita ilmaisen rokoteohjelman piiriin
Kivinokka, Jollas ja Etelä-Laajasalo nousivat THL:n rokotesuosituslistalle, koska näillä alueilla on havaittu toistuvasti yksittäisiä puutiaisaivotulehdustapauksia vuosina 2015–2019.
THL seuraa tehostetusti puutiaisaivotulehduksen esiintyvyyttä ja selvittää alueita, joissa TBE-virusta kantaville puutiaisille voi altistua. Tautitapausten määrää kartoitetaan kansallisen tartuntatautirekisterin laboratorioilmoitusten avulla. Tartunta-alueita selvitetään haastattelemalla sairastuneita ja tarkastelemalla heidän sairaskertomustietojaan.
Uudellamaalla Lohjalla myös kansallista rokotusohjelmaa on tänä keväänä laajennettu uusille alueille Lohjanjärven saaristossa. Lisäksi Varsinais-Suomessa koko Kustavin kunta on liitetty kansallisen rokotusohjelman piiriin. Näillä alueilla asukkaat ja kesäasukkaat saavat maksuttoman rokotteen.
Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormunen ei ole yllättynyt siitä, että uusia riskialueita ilmenee.
– Tämä on ollut nähtävissä Suomessa ja ympäri Eurooppaa, että luultavasti ilmastonmuutos lisää puutiaisten määriä tai parantaa alueiden kelpoisuutta viruksen kannalta. Uusia viruskeskittymiä on syntynyt eri paikkoihin, Sormunen sanoo.
Nymfit tartuttavat toukkia myyrien korvissa
Sormusen mukaan puutiaiset saattavat viihtyä vesien äärellä, koska ne lisäävät ilmankosteutta ja tasaavat lämpötilojen vaihtelua. Silloin sääoloille herkät toukat voivat lähteä aiemmin keväällä liikkeelle ja kohdata nymfejä, jotka kantavat TBE-virusta.
–Toukat eivät syntyessään kanna virusta. Se tarttuu niihin nymfeistä, kun ne ruokailevat vierekkäin myyrien korvissa. Näin ollen toukkien ja nymfien samanaikainen liikkeellä olo on oleellista viruksen elinkierron kannalta, Sormunen sanoo.
Puutiaisten esiintymisessä on yleensä kaksi huippua vuodessa.
– Toukokuu on yleensä se kuukausi, kun ne lähtevät massoittain liikkeelle. Jos eivät vielä ole lähteneet, niin varmaan piakkoin lähtevät, jos säät pysyvät tämmöisenä.
Heinäkuussa tilanne tavallisesti rauhoittuu, kunnes seuraava huippu tulee elo-syyskuussa.
Lue myös:
