Koronaepidemia vaikeutti urheiluseurojen varainhankintaa. Talouden pyörittämisessä on tarvittu hyviä ideoita.
Seinäjoen seudulla painijat ottivat paidat pois ja lähtivät mukaan ensi vuoden seinäkalenteriin.
Seinäjoen Seudun Painikummit ry järjestää erilaisia varainhankintakampanjoita. Nyt tehtävällä kalenterilla hankitaan varoja muun muassa painijoiden kilpailumatkojen, hierontojen ja muiden painiin liittyvien tarvikkeiden rahoittamiseen.
– Ideaalitilannehan olisi, että pystyisi keskittymään vain urheilemiseen. Koronan takia yhteistyökumppaneita on kuitenkin tosi vaikea saada. Toivotaan, että hyvään lopputulokseen päästään tämän kalenterin avulla, toivoo itsekin kalenterissa mukana oleva, Lapuan Virkiän 23-vuotias painija Mikko Peltokangas.
Ajatus timmikroppaisista painijoista kuvattuna eteläpohjalaismaisemassa oli heti painijamiesten mielestä hauska.
– Kun tämmönen idea nyt tuli, niin katsotaan mihin se johtaa. Hauskalta on vaikuttanut ainakin kuvauksissa, naurahtaa Seinäjoen painimiesten 23-vuotias Rami Syrjä.
– Eipä tässä mitään menetäkkään, komppaa Mikko Peltokangas.
Mikko Peltokangas ja Rami Syrjä poseeraavat ilman paitaa yhdessä neljän muun painijan kanssa ensi vuoden kalenterissa.
Timmi kroppa on valttia
Helsingin yliopiston Almanakkatoimistoon tulee näytekappaleet kaikista kalentereista, joita Suomessa julkaistaan.
Almanakkatoimiston mukaan esimerkiksi urheiluseurat teettävät innokkaasti erilaisia kalentereita.
– Se on erinomainen varainhankintatuote. Kalenterin pystyy tekemään muutamalla eurolla ja myymään vähän kalliimmalla. Siinä saa hyvän katteen, sanoo Almanakkatoimiston Minna Saarelma-Paukkala.
Seurakalenterita ostavat innokkaasti toiminnassa mukana olevien lähisukulaiset, kuten kummit ja muut.
Erilaisia urheilukalentereita tehdään vuodessa kymmenittäin.
– Joukossa on esimerkiksi jääkiekko, jalkapallo ja luistelukalentereita, Saarelma-Paukkala sanoo.
Minna Saarelma-Paukkalan mukaan suosittuja ovat edelleen myös paljasta pintaa sisältävät kalenterit. Niin sanotut tyttö- ja poikakalenterit ovat myös suosiossa.
– Kyllä ne ovat trendi.
Saarelma-Paukkala muistaa ainakin palomiesten ja opiskelijoiden teettämät kalenterit.
– Niissä näkyy kauniita vartaloita. Jotkut kyläyhdistyksetkin ovat teettäneet huumorimielessä vastaavia kalentereita, joilla sitten iloitellaan, Saarelma-Paukkala sanoo.
Lue seuraavaksi: Historiavisa: Millä nimellä taskukelloa kutsuttiin? Miten aikaa mitattiin ennen almanakkaa?
Enemmän kuin kaksi kalenteria per suomalainen
Digitaaliset kalenterit tietokoneissa ja kännyköissä eivät ole syrjäyttänyt paperisten kalentereiden suosiota kokonaan.
Minna Saarelma-Paukkala on seurannut kalentereiden tekomäärää.
– Jos katsotaan vuosikymmen taaksepäin, paperiversioiden määrä on laskenut. Parhaimmillaan niitä tehtiin noin 15 miljoonaa ja nyt tehdään noin 11 miljoonaa joka vuosi. Se on kuitenkin yli kaksi kalenteria per suomalainen. Kyllä Suomi on edelleen kalentereiden luvattu maa.
Kaikenlaiset kalenterit käyvät edelleen kaupaksi, mutta kuvakalenteri on suosituin. Tyypillisesti kalenterissa on kuukauden näkymä ja kuva jokaiselle kuukaudelle.
– Edelleen on myös erilaisia pöytäkalentereita ja lompakkokalentereita. Taskukalentereiden määrä on selvästi vähentynyt eli se on korvautunut kännykkäkalenterilla.
Seinäkalentereiden suosiota selittää myös se, että niiden kuviin panostetaan paljon.
– Seinäkalenteri on hauska sisustuselementti ja käytännöllinen tiloissa, kuten työpaikoilla, missä halutaan nopeasti katsoa kalenteritieto. Seinäkalentereihin panostetaankin esteettisesti ja kuvallisesti paljon, Saarelma-Paukkala sanoo.
Kalenterin voi tehdä kuka vaan ilman nimipäiviä. Nimipäivälliseen kalenteriin tarvitaan lupa Helsingin yliopistolta.
Lue seuraavaksi:
Helmikuun 29. ei tule joka vuosi – testaa tietosi ja opi uutta karkauspäivästä!
Navettavaatteiden alta paljastui upeita naisia – emännät tekivät pin up -kalenterin
