Viime vuoden joulukuussa rovaniemeläinen Sara Seppänen (ps.) osallistui Lapin aluevaltuuston kokoukseen videoyhteydellä.
Kokous kesti noin kymmenen tuntia. Seppänen oli linjoilla 11 minuuttia.
Seppänen on käyttänyt etäyhteyttä aluevaltuuston kokouksissa muulloinkin. Usein hän on vain piipahtanut niissä.
Joulukuun osallistumisen kestoa hän perustelee lennon aikataulun muutoksella.
– Lento oli myöhässä ja ajattelin meneväni kuulolle kokoukseen etänä. Lento pääsikin lähtemään oletettua aikaisemmin ja jouduin poistumaan, Seppänen kertoo.
Kokouksista etuajassa poistuminen ei ole paikallispolitiikassa harvinaista. Usea kansanedustaja toimii myös kunnan ja alueen päättäjärooleissa.
Samanaikaiset roolit voivat mutkistaa päätöksentekoa. Ne johtavat esteellisyyteen. Päättäjät jättävät aikatauluongelmien vuoksi kokouksia väliin tai poistuvat niistä ennen aikojaan.
Ylen tutkiva toimitus selvitti poliitikkojen päällekkäisiä rooleja. Löysimme 26 kansanedustajaa ja yhden europarlamentaarikon, jotka ovat toimineet tällä vaalikaudella vähintään neljässä merkittävässä päättäjäroolissa. Kolme heistä on sittemmin luopunut joistain tehtävistään.
Mukaan vertailuun laskettiin jäsenyys kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa sekä aluevaltuustossa ja -hallituksessa.
”Olen täysin keskittynyt luottamustehtäviini”
Selvityksessä kävi ilmi, että kolmella kansanedustajalla on päätyönsä lisäksi kaikki nämä neljä luottamustehtävää. He ovat perussuomalaisten Jaana Strandman, RKP:n Henrik Wickström ja kokoomuksen Mia Laiho.
Strandman kertoo toimineensa 25 vuotta rehtorina ja luokanopettajana ja olevansa sen vuoksi hyvä organisoimaan ajankäyttönsä.
– Perhetilanteeni on sellainen, että olen täysin keskittynyt luottamustehtäviini, hän sanoo kesken eduskuntapäivän.
Strandman toimii lisäksi muun muassa Ylen hallintoneuvostossa, Opetushallituksen johtokunnassa ja Arktisen alueen parlamentaarikkovaltuuskunnassa.
Jonkin aikaa sitten hän edusti myös Etelä-Savon maakuntahallituksessa, Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä Mikkelin Yrittäjien ja Etelä-Savon Energian hallituksessa. Kaupunginhallituksessa hän oli toistuvasti jäävi päättämään energiayhtiötä koskevista asioista, koska oli aiemmin toiminut yhtiön hallituksessa.
Strandman on myös poistunut useista alueen kokouksista tunteja etuajassa.
– Joskus olen lähtenyt etuajassa pois, jos on ollut ministerin tiedonanto tai valtiovarainvaliokunnan kokous. Olen katsonut, että on ollut tärkeämpää olla siinä mukana.
Enemmän poissa kuin paikalla kokouksissa
Perehdyimme satoihin hyvinvointialueiden ja kuntien kokouspöytäkirjoihin. Niistä käy ilmi, että valtaosalle kansanedustajista on kertynyt vuosina 2023–2024 useita poissaoloja.
Selvän poikkeuksen tekee Paula Risikko (kok.), joka on Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja ja oli mukana kaikissa kokouksissa.
Kokkolalainen Janne Jukkola (kok.) ja oululainen Jenna Simula (ps.) jättivät väliin yli puolet aluevaltuuston kokouksista ja tamperelainen Sari Tanus (kd.) yli kolmasosan.
– Kokouksiin osallistuminen on minulle tärkeää, mutta toisinaan päällekkäiset aikataulut ovat tehneet sen perheelliselle haastavaksi, sanoo Jukkola.
Jenna Simula puolestaan sanoo, että kun hän oli viimeksi ehdolla aluevaaleissa, aluevaltuuston vaatima aika ja kokousrytmi eivät olleet vielä tiedossa. Tuolloin hyvinvointialueet vasta perustettiin. Nyt on helpompi arvioida, mihin aika riittää. Simula on ehdolla enää vain kuntavaaleissa.
Simula sanoo, että hänellä on aluevaltuustosta valitettavan paljon poissaoloja.
– Olen siitä harmissani, sillä pyrin aina hoitamaan minulle suodut luottamustoimet tunnollisesti.
Sari Tanus perustelee poissaoloja hallitusneuvotteluilla, eduskunnan työmatkoilla ja täysistunnoilla sekä muutamilla sairaspoissaoloilla.
Perussuomalaisten Sara Seppänen on mukana myös Lapin aluehallituksessa. Siellä hän on jättänyt väliin yli puolet kokouksista. Lapissa aluehallituksen kokoukset järjestetään keskiviikkoisin, toisin kuin monilla muilla hyvinvointialueilla, joissa kokouspäivä on maanantai. Silloin eduskunnassa ei ole istuntoja.
– Keskiviikkoisin eduskunnassa tehdään valiokuntatyötä. Tämän vuoksi olen voinut osallistua vain osittain hallituksen kokouksiin, Seppänen sanoo.
Kansanedustajat poistuvat kokouksista tunteja etuajassa
Kansanedustajat myös saapuvat välillä kokouksiin myöhässä ja lähtevät niistä pois ennen aikojaan – jopa tuntikausia etuajassa.
Enemmistöllä kansanedustajista löytyi merkintöjä myöhästelystä tai kokouksesta poistumisesta huomattavasti ennen sen loppumista. Toisinaan kokoukset ovat venyneet ilmoitetusta.
Alueiden kokousten pituus vaihtelee paljon. Pisimmillään on kokoustettu noin kymmenen tuntia päivässä. Pitkään venyvistä kokouksista voidaan maksaa korotettua palkkiota.
Toisen ääripään esimerkki on Länsi-Uudenmaan aluehallituksen vuoden 2023 etäkokous, joka kesti 11 minuuttia. Kyseisessä etäkokouksessa täyteen palkkioon vaadittiin kahdeksan minuutin läsnäolo.
Länsi-Uudellamaalla jäsenen pitää olla vähintään kaksi kolmasosaa paikalla kokouksessa, jotta voi saada täyden 355 euron kokouspalkkion. Hyvinvointialueilla on erilaisia käytäntöjä siinä, miten ne maksavat kokouksiin osallistumisesta.
Valtaosalla kansanedustajista vähintään yksi jääviys
Kun kansanedustajat ovat kokouksissa paikalla, he ovat usein esteellisiä äänestämään asioista. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun hyvinvointialue päättää poliitikon kotikuntaan liittyvästä asiasta ja tämä on itse kuntapäättäjä.
Monella kansanedustajalla esteellisyyksiä kertyi lukuisia kahden vuoden aikana. Vertailun 27:stä päättäjästä kymmeneltä ei löytynyt esteellisyyksiä kokouspöytäkirjojen perusteella. Luvut eivät välttämättä ole täsmällisiä, koska kaikilta alueilta ei saatu yksityiskohtaisia tietoja.
RKP:n Henrik Wickströmille, joka on yksi viiden roolin kansanedustajista, esteellisyyksiä on kertynyt useissa tilanteissa. Inkoon kaupunginhallituksessa hän on ollut jäävi potilasjärjestelmiin liittyvissä ratkaisuissa, joita hän ollut tekemässä myös kunnassa ennen hyvinvointialueiden perustamista
– Varsinkin pienellä paikkakunnalla on tavallista, että joku on esteellinen. Ongelmaksi se muodostuu, jos on aina esteellinen. Omalla kohdallani tästä ei ole muodostunut ongelmaa.
Viisi merkittävää luottamusroolia vastuulleen ottanut Mia Laiho on ollut puolen tusinaa kertaa esteellinen alueen päätöksenteossa. Hän pitää määrää pienenä.
Laihon mukaan jääväykset ovat koskeneet esimerkiksi hyvinvointialueen ja kunnan välisiä vuokrasopimuksia ja omaa kuntaa koskevia merkittäviä palveluverkkomuutoksia, kuten tilojen vuokrasopimuksia.
– Kuntien johtotehtävissä toimivat ovat jäävänneet itsensä, ettei tule eturistiriitaa, että ajatellaan kunnan eikä koko Länsi-Uudenmaan näkökulmasta, Laiho sanoo.
Toisinaan samassa kokouksessa voi olla lukuisia esteellisiä henkilöitä, jotka ovat jäävejä monien eri asioiden käsittelyssä ja äänestyksissä. Joskus lähes koko kokouksen puheenjohtajisto on jäävännyt itsensä ennen äänestystä.
Yli sadan tonnin tulot kunnalta ja alueelta
Kansanedustajat ovat saaneet poissaoloistaan huolimatta merkittäviä tuloja kuntien ja alueiden luottamustehtävistä.
Suurimmillaan tienestit nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa. Edustajille voidaan maksaa kokouspalkkioiden lisäksi muun muassa kilometrikorvauksia, vuosipalkkioita, korvausta ansiotulon menetyksestä, lastenhoidon järjestämisestä ja oman laitteen sekä tietoliikenneyhteyden käytöstä. Puheenjohtajille maksetaan suurempia palkkioita kuin rivijäsenille.
Tulojen kärkeä edustaa Seinäjoen kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa sekä aluevaltuustossa edustava Paula Risikko, jolle kaupunki ja hyvinvointialue maksoivat 2023–2024 yhteensä lähes 90 000 euroa.
Länsi-Uudenmaan hallituksen puheenjohtajan pallilla istuvan Mia Laihon palkkiot kunnalta ja alueelta nousivat yhteensä yli 100 000 euroon. Tämä summa maksettiin kansanedustajan palkkion päälle.
Juttuun ei saatu kaikkien kansanedustajien palkkiotietoja, koska moni kunta ja hyvinvointialue jätti vastaamatta tietopyyntöön.
Juttua muokattu 10.4.2025 klo 18.50: Täsmennetty mitä Mia Laihon mainitsemat esteellisyystilanteet koskevat.
Juttua muokattu 11.4. klo 13.07. Täsmennetty, että Sari Tanus oli poissa yli kolmasosan valtuuston kokouksista. Aiempi muotoilu oli ”melkein puolet”.
Jutun tiedonhankinnassa ovat olleet mukana Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat Jussi Pennanen, Clarissa Rosi, Miina Tynkkynen, Irja Valta ja Hanne Vuorela.
