Erityisruokavaliota noudattavan on hyvä tutkia ravintolassa ruokalistan pieni präntti, jossa selitetään, mitä käytetyt lyhenteet tarkoittavat. Moni on tottunut ajattelemaan, että esimerkiksi G-merkintä ruoka-annoksen perässä tarkoittaa gluteenitonta.
Siihen ei voi kuitenkaan sokeasti luottaa, kertoo Keliakialiiton hotelli-, ravintola- ja catering-alan asiantuntija Eija Lindberg.
– Tällä hetkellä merkintöjä on aika kirjavasti. Suomessa on totuttu, että yleisimmin G-merkintä on aina tarkoittanut gluteenitonta, mutta se voi yhtä lailla tarkoittaa, että annos sisältää gluteenia. Tai että annos voidaan erikseen valmistaa gluteenittomana.
Käytäntöön tuli kirjavuutta uuden EU-asetuksen myötä viime vuosikymmenen puolivälissä. Asetus edellyttää ilmoittamaan ruoan sisältämistä allergeeneista, ei siitä, mitä ruoka ei sisällä.
Rinnakkaiset käytännöt voivat hämmentää
Puurot ja vellit voivat mennä sekaisin sen suhteen, mitä laki edellyttää ilmoittamaan ja mikä on vapaaehtoista.
Merkintä esimerkiksi gluteenittomaan ruokavalioon sopivasta annoksesta on vapaaehtoinen, eikä asiasta ole viranomaisohjeistusta. Lyhenteitä käytettäessä ravintolan tulee kuitenkin aina selittää, mitä merkintä kyseisessä ravintolassa tarkoittaa.
Lainsäädännön mukaan ravintolan tulee sen sijaan ilmoittaa tietyistä allergiaa tai intoleransseja aiheuttavista ruoka-aineista, joita annoksessa on käytetty.
Asiakkaalle tulee siis kertoa allergeenin nimellä, jos annoksessa on käytetty esimerkiksi vehnää, ohraa tai ruista. Tieto voidaan kertoa kirjallisesti tai kehottaa esimerkiksi taululla kysymään henkilökunnalta suullisesti.
– Allergeenit on aina ilmoitettava lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Merkinnät, kuten gluteeniton, ovat vapaaehtoisia. Niillä ei voi korvata allergeenien ilmoittamista koskevia vaatimuksia, painottaa ylitarkastaja Minna Anthoni Ruokavirastosta.
Allergeenien merkitseminen on sinänsä yksiselitteinen tapa, mutta rinnakkaiset käytännöt voivat hämmentää.
– Laki ja asetus määrää ravintoloita ilmoittamaan, kun annos sisältää jotain allergisoivia ruoka-aineita. Siinä rinnalla ravintolat yrittävät merkitä soveltuvuuden tiettyyn erityisruokavalioon, niin tässä on vähän kaikilla oppimista vielä, toteaa Lindberg.
Merkkiviidakkoon kaivataan selvennystä
Keliakialiittoon tulee Eija Lindbergin mukaan yhteydenottoja paitsi hämmentyneiltä asiakkailta, myös ravintoloitsijoilta, jotka toivovat yhtenäisiä merkintäkäytäntöjä.
– Kyllä tähän merkkiviidakkoon olisi hyvä saada joku selkeä järjestys. Mutta siinä täytyy myös viranomaisen, kuten Ruokaviraston olla mukana, jotta se palvelee kaikkia osapuolia, myös ravintoloita ja ammattikeittiöitä, sanoo Eija Lindberg.
Ruokaviraston ylitarkastaja Minna Anthonin mukaan vireillä ei ole uutta lainsäädäntöä merkinnöistä. Hän kertoo, että kunnallisessa elintarvikevalvonnassa puututaan mahdollisiin epäkohtiin, mikäli lainsäädännön vaatimuksia ei noudateta.
– On tärkeää, että annettavat tiedot ovat selkeitä ja kuluttajalle ymmärrettäviä.
Eri maissa eri käytännöt
Suomessa on pitkät perinteet erityisruokavalioiden merkitsemisestä ruokalistoihin. Toisin on ollut muualla Euroopassa.
Eija Lindbergin mukaan monessa maassa ruokalistoissa ei ole ollut juuri mitään merkintöjä. Viime vuosina tilanne on muuttunut.
– Allergiset ja keliaakikot ovat olleet hirveän innoissaan, että kerrankin he pystyvät tarkistamaan, voivatko he syödä jotain tiettyä ruoka-annosta.
EU:n vuonna 2011 antamaa elintarviketietoasetusta on sovellettu vuodesta 2014.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (epp, kok.) mukaan direktiivitasoisen sääntelyn käytännön toteutus jää kansallisten tulkintojen varaan.
– Tämä on juuri ongelmallista, kun lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu. Erilaisten ruoka-allergioiden osalta tosiaan tulee välillä ongelmia, kun ei ole asetusta, joka säätäisi niin, että jokaisessa maassa gluteenittomuus ilmoitettaisiin samalla tavalla, toteaa Pietikäinen.
Merellä symbolit kertovat annoksen sisältämistä allergeeneista
Eri maiden välillä seilaavilla laivoilla erityisruokavalioiden huomioiminen on arkipäivää, toteaa M/S Amorellan ravintolapäällikkö Nanna Lahtinen.
Matkustajilla on monenlaisia ruokavalioita. Yleisimpiä ovat gluteenittomuus ja laktoosittomuus.
– Viking Line on ottanut merkintätavan, joka on varmasti yleisin maailmanlaajuisesti ja Euroopassa. Kun merkitsemme allergeenit, merkintä tarkoittaa, että tuote sisältää kyseistä allergisoivaa ainetta, kertoo Lahtinen.
Myös Tallink Siljalla käytössä ovat symbolit, joiden merkitys avataan erillisessä oppaassa. Viljatähkän kuva kertoo tuotteen sisältävän kyseistä allergeenia.
Nykykäytäntö on viestintäjohtaja Marika Nöjdin mukaan otettu käyttöön muutamia vuosia sitten. Aiemmin käytännöt saattoivat vaihdella riippuen siitä, minkä maan lipun alla laiva seilasi.
– Laivoillamme matkustaa normaalitilanteessa useita eri kansalaisuuksia. Asiakkaalle on selkeämpää, että yhtiömme laivoilla on yhtenäinen käytäntö, kertoo Nöjd.
Varsinkin alkuvaiheessa symbolit aiheuttivat hämmennystä, kertoo Keliakialiiton HoReCa-asiantuntija Eija Lindberg.
– Yhteydenottoja tuli tosi paljon juuri laivayhtiöiden käytännöistä. Helposti otti väärää ruokaa, kun siinä oli tähkä-merkintä, ja se tarkoittikin, että sisältää vehnää, kuvailee Lindberg.
Riski sekaannuksille on olemassa, myöntää myös ravintolapäällikkö Nanna Lahtinen Vikingin M/S Amorellalta.
– Ihan varmasti menee sekaisin. Olisi hyvä, että saataisiin maailmanlaajuinen ohjeistus, jonka mukaan kaikkien tulisi toimia.
Molemmista laivayhtiöistä kannustetaan kääntymään rohkeasti henkilökunnan puoleen, jos merkinnöistä on epäselvyyttä.
Sama pätee myös kuivalla maalla.
– Kaikkein varminta on kysyä ravintolan henkilökunnalta, mitä merkintä tarkoittaa, jos sitä ei ole missään muuten kerrottu, sanoo Eija Lindberg.
Keskustele aiheesta Yle tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 3.9. kello 23.
