Hitas-järjestelmä luotiin samoja tavoitteita varten, joita Helsingin kaupungilla on tänäkin päivänä.
Hitas-järjestelmää on kritisoitu tavallisia markkinahintoja edullisempien asuntojen väärästä kohdentumisesta myös varakkaille ihmisille.
Hitas-järjestelmä luotiin Helsingissä 1978, jotta entistä useammilla olisi mahdollisuus hankkia omistusasunto. Kuntaliiton entisenä toimitusjohtajana tunnettu Jussi-Pekka Alanen (sd.), 82, toimi tuolloin Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana 1974–79.
Nykyään eläkkeellä oleva mies muistetaan myös "hitaksen isänä", koska hänellä oli merkittävä rooli järjestelmän synnytyksessä.
– Kaikki alkoi kaupunginvaltuustossa, jossa käsiteltiin Katajanokan tyhjien alueiden rakentamista. Asia herätti paljon keskustelua siihen aikaan, Alanen muistelee.
Valtuutetut pohtivat sitä, että jos kaupunki myy kohtuuhintaan tontteja Katajanokalta, ensimmäiset ostajat saavat ne edullisesti, mutta voivat myydä ne kalliilla hinnalla eteenpäin myöhemmin.
Samalla kaupunki kuitenkin halusi tarjota tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, koska uusi koulutettujen nuorten aikuisten sukupolvi tarvitsi paljon asuntoja 70-luvulla.
– Monet heistä olivat väliinputoajia, jotka olivat liian varakkaita saadakseen edullisen arava-asunnon, mutta liian köyhiä markkinahintaisiin kovan rahan asuntoihin.
Alasen mieleen jäi pyörimään, mitä asialle voisi tehdä.
– Jäin miettimään, miten asuntoja voisi tuottaa sosiaalisesti niin, että niistä ei saa heti kaivetuksi voittoja.
Virkamiehet löivät päänsä yhteen ja laativat esityksen järjestelmästä, jonka avulla kaupungin edulliseen hintaan luovuttamalle tontille rakennettujen asuntojen jälleenmyyntihintoja ruvettiin säännöstelemään.
– Se oikeutti kaupungin lunastamaan asunnon, jos omistaja myy sen johonkin muuhun kuin kaupungin säännöstelemään hintaan.
Kaupunginvaltuuston enemmistö suhtautui myönteisesti esitykseen puoluerajoista riippumatta.
– Siinä ei ollut mitään oikeisto–vasemmisto-jakoa vaan kannattajia oli kaikissa puolueissa. Vain noin kolmannes vastusti esitystä.
Hitas ei pysynyt vilkastuvien asuntomarkkinoiden perässä
Alasen mukaan hitas toimi aluksi hyvin 1970-luvulla, kun asuntokauppa ei ollut yhtä vilkasta kuin nykyään. Järjestelmä palveli samoja tavoitteita, joita kaupungilla on myös tänä päivänä. Asuinalueille haluttiin rakentaa eri hintaisia asuntoja, että ne eivät eriytyisi rikkaiden tai köyhien saarekkeiksi.
– Katajanokalla tässä onnistuttiin hyvin.
Mutta sitten tuli 80-luku, jolloin asuntomarkkinat alkoivat vilkastua.
– Ihmiset ostivat ja möivät asuntoja kiivaampaan tahtiin. Mukaan tuli sijoittamista ja keinottelua.
Hitas-asuntoihin pääsivät käsiksi myös ne, jotka hankkivat useita asuntoja ja vuokrasivat niitä eteenpäin tehden itselleen voittoa.
– Bisnes ja voittojen tavoittelu eivät olleet sen alkuperäinen idea, Alanen toteaa.
Alanen ei jää haikailemaan kehittämänsä idean perään, kun hitaksesta luovutaan.
– Hitas ei palvele enää alkuperäistä tarkoitustaan.
Hänen työnsä ei kuitenkaan valu täysin hukkaan, sillä kaupunki pyrkii edelleen monimuotoiseen sosiaaliseen asuntorakentamiseen.
Helsingin poliittiset puolueet ovat asettaneet tavoitteen, jonka mukaan kaupunkiin pitäisi nousta 8 000 uutta asuntoa vuosittain vuodesta 2023 lähtien. Kaupungin omaa tuotantoa tästä pitäisi olla neljännes eli 2 000 asuntoa.
Viidennes vuosittaisesta asuntotuotannosta rakennetaan asumisoikeus- ja osaomistusasunnoiksi.
Lue myös:
