Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Neljän lapsen äiti päätti muuttaa kaupungista syrjäiseen Miehikkälään – vuokrasi perheelleen kaksi omakotitaloa: "Saatan ostaa viikon ruuat kerralla"

Kaikki pienet kunnat eivät kuihdu. Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevaan alle 2000 asukkaan Miehikkälään muutti viime vuonna yli sata ihmistä.

Tytär ja äiti seisovat talonsa edessä auringonpaisteessa talvella
Janni Mentula muutti kolmen sisaruksensa ja äitinsä Henna Nygrenin kanssa Miehikkälään noin vuosi sitten. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle
  • Mirjam Tahkokorpi
  • Kiira Ikävalko

Hohtavien hankien peittämien peltojen keskellä seisoo hirsitalo. Ihan sen vieressä samassa pihapiirissä on vielä toinenkin pieni omakotitalo. Niissä molemmissa asuu Henna Nygren neljän lapsensa kanssa vuokralla.

Nygren muutti noin vuosi sitten lastensa kanssa Kotkasta alle 1 900 asukkaan Miehikkälään lähelle Venäjän rajaa. Paikka oli jo tuttu, koska he olivat asuneet siellä aiemminkin.

– Meillä oli jo ennestään tuttuja täällä. Nyt oli hyvä hetki muuttaa takaisin, Henna Nygren sanoo.

Kymenlaaksossa sijaitseva Miehikkälä on erikoinen kunta siltä osin, että siellä väkiluku kasvoi – toisin kuin muualla maakunnassa.

Lue lisää: Miehikkälän väkiluku kasvoi viime vuonna ainoana Kymenlaaksossa – kunnanjohtaja pitää kasvua merkittävänä: ''Erittäin myönteistä''

Äiti ja tytär kertovat, mikä on parasta Miehikkälässä
Henna Nygren muutti neljän lapsensa kanssa takaisin Miehikkälään. Mikä siellä on parasta ja mitä siellä voi tehdä?

Toiseksi pahin väestötappio

Etelä-Savo kärsi viime vuonna Suomen maakunnista suurimman väestötappion asukaslukuun suhteutettuna. Se menetti noin 1 700 asukasta.

Heti perässä tuli Kymenlaakso. Tilastokeskuksen tammikuussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan Kymenlaakson väkiluku pieneni 1 656 hengellä.

Koko maan väkiluku sen sijaan kasvoi viime vuonna lähes 11 000 hengellä. Suomen väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan joulukuun lopussa noin 5,5 miljoonaa. Vaikka vauvoja syntyi hieman edellisvuotta enemmän, silti se ei riittänyt kattamaan kuolleiden määrää.

Syy väkiluvun kasvuun olikin muuttovoitto ulkomailta: Suomeen muutti yli 19 000 ihmistä enemmän kuin suomalaisia muutti ulkomaille.

Väkiluku kasvoi kahdeksalla

Miehikkälässä asukasluku kasvoi viime vuonna – tosin vain kahdeksalla asukkaalla. Se on silti enemmän kuin monessa muussa kunnassa.

Syynä hienoiseen kasvuun oli muuttovoitto: Miehikkälään muutti viime vuoden aikana 106 ihmistä, mikä on 40 ihmistä enemmän kuin oli poismuuttajia.

Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen arvioi aiemmin Ylelle väkiluvun kasvun johtuvan siitä, että Miehikkälä on viime vuosina parantanut peruspalveluitaan. Kuntaan on esimerkiksi rakennettu uusia kouluja ja kirjasto. Näin Miehikkälä on halunnut houkutella asukkaiksi varsinkin lapsiperheitä.

– Tämä oli oikeastaan vain ajan kysymys, milloin Miehikkälään alkaa muuttaa uusia asukkaita, Arto Ylönen sanoi.

Äiti ja tytär seisovat vierekkäin keittiössä
Henna Nygren ja Janni Mentula pitävät Miehikkälän pienuutta hyvänä asiana. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle

Lasten koulut olivat yhtenä syynä myös Henna Nygrenin perheen paluumuuttoon. Nygrenin lapsista nuorin on 11-vuotias ja vanhin täyttää pian 16 vuotta.

– Täällä on puhtaat ja pienet koulut, se oli tosi suuri syy, Nygren sanoo.

Perheen vanhimman lapsen luokalla on vain kymmenen oppilasta. Äidin mukaan pieni oppilasmäärä on näkynyt koulumenestyksessä.

– Se näkyy todellakin. Numerot ovat nousseet. Helpommin saa apua, tottakai. Jos on yli 20 oppilaan luokka, niin eihän siellä opettaja voi lainkaan niin paljon perehtyä, Henna Nygren sanoo.

Neljä vauvaa

Syntyvyys on edelleen hyvin pientä Miehikkälän kunnassa. Viime vuonna sinne syntyi ainoastaan neljä vauvaa.

Miehikkälässä kuoli viime vuonna 36 asukasta, eli kuntalaisia menehtyi reilusti enemmän kuin syntyi.

Miehikkälä on yrittänyt houkutella uusia asukkaita maksamalla jokaisesta syntyvästä vauvasta tai adoptoitavasta lapsesta 10 000 euron lahjarahan. Sitä maksetaan 1 000 euron erissä 10 vuoden ajan.

Viime vuonna vauvaraha maksettiin viidelle lapselle: neljälle vastasyntyneelle ja yhdelle adoptiolapselle.

Kunnanjohtajan havaintojen mukaan Miehikkälään on muuttanut lapsiperheiden lisäksi nuoria pareja, joilla ei ole vielä lapsia.

– Lapsirahan vaikutus varmasti näkyy pienellä viiveellä, kunnanjohtaja Arto Ylönen sanoo.

Lisäksi kunta on maksanut jo usean vuoden ajan 4 000 euron avustuksen niille asukkaille, jotka ostavat ensimmäisen asunnon Miehikkälästä.

Tyttö ja iso koira seisovat lumisen pellon laidalla
Janni Mentula kertoo nauttivansa luonnon rauhasta. Hän ulkoilee päivittäin useita tunteja. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle

Henna Nygren pitää avustuksia hyvänä kannusteena. Hän itse ei tosin muuttanut Miehikkälään esimerkiksi vauvarahan perässä, koska lapset olivat jo niin isoja.

– Tottakai se voi joitain kannustaa, mutta en usko, että ihmiset muuttavat tänne ainoastaan siitä syystä, Nygren sanoo.

Nygrenin tytär, pian 16-vuotias Janni Mentula suunnittelee hakevansa opiskelemaan turvallisuusalaa noin puolen tunnin ajomatkan päähän Haminaan. Hän ei pidä mahdottomana sitä, että jäisi asumaan Miehikkälään.

– Täältä pääsee bussilla Haminaan, joten menen sitten sillä sinne, Janni Mentula sanoo.

Parempi ilmapiiri

Henna Nygren ja Janni Mentula pitävät Miehikkälän pienuutta pelkästään hyvänä asiana.

– Täällä on enemmän kavereita ja pienemmät piirit, joten on parempi ilmapiiri. Täällä on helpompi olla oma itsensä, Janni Mentula kertoo.

Myös äiti Henna Nygren pitää siitä, että kaikki asukkaat tuntevat toisensa.

– Täällä on turvallista ja tietää, että kun lapset lähtevät johonkin, niin ei tarvitse miettiä siellä tapahtuu. Saa olla aika rauhassa sen suhteen, Nygren sanoo.

Nygren kertoo saaneensa aina apua muilta asukkailta, ihan pyytämättäkin.

– Kerran autostani puhkesi rengas. Siihen pysähtyi heti mies, joka alkoi vaihtaa rengasta mitään kyselemättä. En tuntenut miestä nimeltä, mutta ihan tutunnäköinen oman kylän mies oli kyseessä, Henna Nygren muistelee huvittuneena.

Lapset ulkoilevat

Koronaepidemian aikana vapaa-ajan harrastukset ovat yleisesti olleet vähissä niin lapsilla kuin aikuisilla.

Nygren-Mentulan perheellä kuitenkin on riittänyt tekemistä ulkosalla. Osa lapsista tykkää kalastaa, osa käy hoitamassa hevosia. Janni Mentulan kaverit eivät notku kauppakeskuksissa, vaan ulkoilevat keskenään.

– Itse tykkään olla enemmän luonnossa ja rauhassa. Talvella luistellaan, jotkut hiihtävät. Salpalinja-museossa on kaikkia reittejä. Täällä on ulkona tosi paljon tekemistä: frisbee-golfia ja suunnistamista, Janni Mentula luettelee.

Mentula kertoo, että ulkona tulee oltua päivittäin monta tuntia. Kavereiden kanssa voi mennä myös grillaamaan ja viettämään aikaa nuotion äärellä.

– Kesällä uidaan ja ajellaan mopolla tai mönkkäreillä.

Janni Mentula ajaa itse mopolla. Äitiä tämä välillä hirvittää, jos sattuu olemaan huono keli. Silloin tosin mopo saa jäädä kotiin. Hyvä puoli on se, että liikennettä on pienellä kylällä vähemmän.

– Luulen, että turvallisempaa täällä on ajella mopolla kuin jossain kaupungissa, Henna Nygren sanoo.

Tyttö seisoo moponsa takana auringonpaisteessa talvella
Janni Mentulalla on käytössä oma mopo. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle

Pitkät välimatkat

Janni Mentulalla on matkaa kouluun noin seitsemän kilometriä. Hän kulkee sinne päivittäin koulubussilla, joka hakee hänet aamulla omasta pihasta.

Koulun jälkeen koulukyyti jättää Mentulan noin kolmen kilometrin päähän Vuorelan liikenteen tallille. Sieltä Janni kävelee kotiin tai äiti hakee hänet autolla kauppareissulla.

Lähimpään kauppaan on matkaa seitsemän kilometriä. Joskus Henna Nygren käy ostoksilla Vaalimaan rajalla vajaan 20 kilometrin päässä tai Kotkassa, jos siellä sattuu olemaan muutakin asiaa. Pitkät välimatkat eivät häiritse Henna Nygreniä.

– Siihen on tottunut. En minä Kotkassa asuessakaan jatkuvasti juossut kaupoissa. Saatan ostaa viikon ruuat kerralla ja käyn hakemassa vain jotain maitoa ja leipää, jos niitä puuttuu, Henna Nygren sanoo.

Lapsilla oma talo

Nygren-Mentulan pihalla on yksi erikoisuus, joka saisi monet nuoret vihreiksi kateudesta: hirsitalon vieressä on toinenkin talo, jossa perheen kaksi vanhinta lasta asuvat omillaan.

Perheen äiti Henna Nygren sanoo, että järjestely on toiminut hyvin, vaikka välillä hän joutuu käymään komentamassa lapsia siivouspuuhiin.

– Se on hyvää harjoittelua tulevaisuutta varten. Kaverit viihtyvät täällä, kun saavat olla niin sanotusti rauhassa, vaikka olemmekin tässä vierekkäin, Nygren toteaa.

Lue lisää: Rokat asuvat lapsiperheiden paratiisissa: Kunta maksaa vauvoista 10 000 euroa ja vireillä on ilmainen päivähoito – "Uskomattoman hienoa"

Voit keskustella aiheesta 11.2.2021 kello 23.00 saakka.

Lisää Kymenlaakson uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.