Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Tuntemattomienkaan elvytystä ei ole kaihdettu korona-aikana – puhallukset tulisi kuitenkin säästää vain lapsille, tukehtuneille ja hukkuneille

Punainen Risti päivitti elvytysohjettaan koronatartuntojen välttämiseksi jättämällä puhallukset pois aikuisen elvytyksestä.

Ensiapukurssilla harjoitellaan elvytystä nukella.
Elvyttäessä kädet asetetaan keskelle rintalastaa, jota painetaan rytmikkäästi noin 100–120 kertaa minuutissa. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP
  • Nina Svahn

Koronapandemia ei ole vähentänyt ihmisten auttamishalua elvytystilanteissa, kertoo ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisma HUS Akuutista.

– Kyllä me tietysti ajattelimme, että mitenköhän esimerkiksi maallikkoelvytyksen osalta käy, mutta mitään systemaattisia, huolestuttavia havaintoja ei ole tullut esiin.

Koronatartuntariskin välttämiseksi esimerkiksi Punainen Risti on päivittänyt elvytysohjettaan korona-aikana.

Uuden ohjeen mukaan puhalluselvytystä ei suositella pandemian aikana.

Punainen Risti Ensiavun koulutussuunnittelija Pilvi Kyrönlahti kertoi maanantaina Radio Suomen Yle Helsingin iltapäivälähetyksessä, että aiemmin elvytysohjeena on ollut 30 painallusta ja kaksi puhallusta.

– Jos kyseessä on tuntematon henkilö, josta ei tiedetä, voisiko hänellä mahdollisesti olla koronatartunta, niin tietysti jätetään puhallukset pois.

– Muutenkin pyritään siihen, että mahdollisimman vähän hengitysilmaa tulisi vaihdeltua, Kyrönlahti lisää.

Puhalluselvitys on kuitenkin yhä tarpeen lapsille, tukehtuneille sekä hukkuneille.

– Ja on myös hyvä muistaa, että jos kyseessä on lähiomainen, niin covid-riski on hyvin pieni, joten silloin voi puhaltaa.

Pelkkä paineluelvytys voi myös pelastaa

Uudenmaan alueesta vastaavan Keravan hätäkeskuksen päivystäjiä kouluttava Pekka Saloranta sanoo, että hätäkeskuspäivystäjän kuuluu antaa ensisijaisesti ainoastaan paineluelvytysohjeita.

– Puhaltaminen tehdään helposti väärin ja saatetaan puhaltaa ilmaa vatsalaukkuun, jolloin vatsan sisältöä saattaa päästä ilmateihin.

Eli kun hätäkeskus antaa puhelimitse elvytysohjeita, tilanteessa keskitytään vain paineluun.

– Ellei kyseessä ole hukuksiin joutunut, tukehtunut tai alle murrosikäinen lapsi, Saloranta täsmentää.

Hän ei muista viimeisen vuoden ajalta yhtään tapausta, jossa auttaja olisi kieltäytynyt antamasta edes paineluelvytystä.

Koulutussuunnittelija Pilvi Kyrönlahden mukaan päivitetty elvytysohje on herättänyt paljon kyselyitä ja pohdintoja ensiapukursseilla.

– On paljon puhuttu siitä, että keitä uskaltaa elvyttää ja onko pelkkä painelu tehokasta, kun puhallusta on niin paljon korostettu vuosien varrella.

Valtaosa sydänperäisistä sydänpysähdyksistä tapahtuu kotona tai vastaavassa ympäristössä. Nopeasti aloitettu elvytys voi parhaimmillaan jopa kolminkertaistaa mahdollisuudet selvitä.

– Painelun ideana on kierrättää verta elimistössä. Ja tietysti veren mukana happea, joka on varsinkin aivoille elintärkeää. Tehokas painelu, jolla saadaan sydäntä pumpattua, on jatkohoidon ja kuntoutuksen kannalta todella tärkeää.

Ensihoidon henkilökunta saanut vain vähän tartuntoja

Viime keväänä pandemian ensimmäisen aallon aikana ensihoidon tehtävämäärät laskivat noin 15 prosenttia, kun ihmiset liikkuivat aiempaa vähemmän.

Kesällä tilanne normalisoitui, ja nyt on jälleen nähtävissä pieni notkahdus, kertoo ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisma HUS Akuutista.

Kuisma on tyytyväinen, kuinka nopeasti etulinjassa työskentelevät ensihoidon ammattilaiset oppivat viime keväänä suojautumaan asianmukaisesti mahdollisilta virustartunnoilta.

Myös ambulanssien koronapesuja joudutaan tekemään HUS-alueella 40–45 kertaa vuorokaudessa. Se sitoo sekä henkilöstöä että kapasiteettia.

– Jotain olemme tehneet oikein, koska meidän henkilöstön sairastuminen on onneksi ollut erittäin vähäistä yleisissä kansainvälisissä vertailuissa.

– Meillä on myös toimintavarmuus hyvissä kantimissa, koska henkilöstömme on yli 90-prosenttisesti rokotettu, Kuisma lisää.

Elvyttämistä voi harjoitella vaikka sohvatyynyllä

Myös ensiapukurssit järjestetään nyt etäopetuksena ja kurssilaiset harjoittelevat mahdollisuuksien mukaan kotioloissa.

Elvytysnuken sijaan kohteeksi käy vaikka sohvatyyny, sanoo koulutussuunnittelija Pilvi Kyrönlahti.

– Kouluttaja pystyy antamaan palautetta kameran välityksellä nähdessään käsien asennon, ryhdin, paineluasennon ja tahdin.

Elvyttäessä kädet asetetaan keskelle rintalastaa, jota painetaan rytmikkäästi noin 100–120 kertaa minuutissa.

– Aikamoista haipakkaa siinä saa pitää, Kyrönlahti sanoo.

Aikuisen rintakehän tulisi painua elvytyksen voimasta 5–6 senttimetriä alaspäin. Jos paikalla on useita auttajia, elvyttäjää vaihdetaan parin minuutin välein niin, että pumppaus pysyy tehokkaana ja elvytettävän veri kiertää.

Painalluksissa voi käyttää apuna oman kehon painoa.

– Jossain vaiheessa auttajan etureisissä ja selkä- ja pakaralihaksissakin alkaa tuntua polte. Siitä tietää, että painelut sujuvat hyvin.

Elvytystä ei pidä keskeyttää, ellei autettava osoita virkoamisen merkkejä. Ammattilainen voi lopettaa elvytyksen todettuaan tilanteen toivottomaksi.

11.2.2020 klo 8.42 Juttuun täsmennetty, että koulutussunnittelija Pilvi Kyrönlahti työskentelee Punainen Risti Ensiavussa, joka on vuonna 2017 toimintansa aloittanut Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston ja piirien omistama yhtiö.

Lue myös:

Elvyttäminen pelastaa henkiä myös ilman puhalluksia