Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Viestejä vuosisatojen takaa: vanhoja kirjeitä voidaan nyt lukea avaamattomina uuden tekniikan avulla

1600 - 1700-lukujen vaihteen taidokkaasti taiteltuja kirjeitä on pystytty ensimmäistä kertaa lukemaan kerros kerrokselta uuden tietokonealgoritmin avulla. Kirjeet kertovat valistusajan alun elämästä sekä jo unohtuneesta taitteluperinteestä.

Brienne-arkusta löytynyt skannaamalla avattu kirje.
Uusi kuvantamismenetelmä paljastaa kirjeiden viestit, mutta myös taidokkaan taittelutekniikan. Kuva: Unlocking History Research Group / Nature
  • Olli-Pekka Lukka

Ennen kuin teollisesti tuotetut kirjekuoret tulivat yleiseen käyttöön 1800-luvulla, itse kirjeitä taiteltiin usein omiksi kirjekuorikseen, eräänlaisiksi kirjepaketeiksi. Ne olivat niin konstikkaita avata, että vastaanottaja helposti huomasi, jos joku oli luvatta lukenut kirjeen.

Historiantutkijatkin ovat joutuneet tähän asti leikkaamaan tällaisia kirjeitä auki ja hauraita dokumentteja on samalla jouduttu vaurioittamaan. Nyt avuksi on kehitetty tekniikka, joka mahdollistaa salatuimpienkin kirjeiden lukemisen ilman avaamista.

Nature Communications -tiedesivusto kertoo, että mm. Massachusetts Institute of Technologyn ja Adobe Researchesin tutkijat skannasivat ensin kirjeet röntgenmikrotomografiaa käyttäen. Näin syntyi kolmiulotteinen kuva, josta tietokonealgoritmi pystyi erottelemaan kirjeen eri kerrokset luettaviksi.

Tekniikka ei ole aivan uusi, sillä aiemmin röntgenmikrotomografiaa on käytetty mm. kääröjen, kirjojen ja kerran tai kahdesti taiteltujen dokumenttien purkamiseen. Nyt kehitetyn uuden algoritmin avulla kuitenkin aukenevat myös moneen kertaan taidokkaasti taiteltujen, erilaisia lävistyksiä ja sisäkkäisiä taskuja sisältävien kirjeiden salat.

Avaamattomia kirjeitä Hollannista

Tekniikka ei ainoastaan paljasta kirjeiden tekstisisältöä vaan tuo arvokasta tietoa kirjeiden taittelun jo pitkälti unohtuneista tekniikoista. Erilaisia taittelumenetelmiä kehitettiin vuosisatojen kuluessa tuhansia ja skannatuista kirjeistä löytyvät taitosten jäljet auttavat pääsemään niistä perille.

Arkku täynnä avaamattomia kirjeitä.
Hollannin Haagissa museossa säilytettävä satoja vuosia vanha postiarkku tarjoaa aina vain uusia tietoja menneisyydestä. Kuva: Unlocking History Research Group / Nature

Aineistoa tutkijat saivat muiden lähteiden ohella Hollannin Haagissa postimuseossa säilytettävästä ns. Brienne-kokoelmasta. Vanhassa postiarkussa on vuosien 1689 ja 1706 välillä Haagiin tulleita kirjeitä, joiden vastaanottajia ei aikanaan löydetty tai jotka olivat jo kuolleet.

Arkku on ollut ilo tutkijoille, ja sen yli 2 500 kirjeestä kuutisensataa on edelleen avaamatta.

Kirjeiden lähettäjien joukossa on yhteiskuntaa laidasta laitaan, esimerkiksi herttuoita, diplomaatteja sekä tavallisia ihmisiä, miehiä ja naisia. Sisältönä on mm. sairaan lohduttamista uskonnollisella tekstillä, Ranskassa vangiksi joutuneen hollantilaisen sotilaan terveiset perheelleen ja kauppiaiden kirjeenvaihtoa.

Kirjeiden avulla saadaan tietoa 1700-luvun taitteen elämästä ja myös muiden kuin yläluokan ihmisten kirjeenvaihtotottumuksista.