Hallituksen lupaus turvata ympärivuorokautinen yhteispäivystys Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä ei tarkoita sitä, että kaikki nykyiset erikoissairaanhoidon palvelut säilyvät Kemissä tulevaisuudessakaan.
Hallitus on luvannut, että Länsi-Pohjan ympärivuorokautisesta päivystyksestä säädetään substanssilaissa, jonka avaamisesta päätettiin eilen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta linjasi tiistaina, että tulevassa sote-uudistuksessa Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystyksen jatkuminen turvataan. Myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vahvisti, että yhteispäivystyksestä säätävä laki avataan, jotta nykyisen kaltaiset palvelut voivat jatkua Rovaniemen keskussairaalan lisäksi myös Kemissä.
Laissa ei määritellä sitä, mitä palveluja Kemissä tulisi säilyttää. Sote-uudistuksen voimaanpanolaissa on nyt säädetty määräaika päivystyksen jatkumiselle Kemissä vuoteen 2032 saakka.
Nyt säädettävä terveydenhuoltolain muutos puolestaan takaa päivystyksen jatkumisen pitkällä aikavälillä. Lakimuutoksen arvioidaan tulevan eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Lue myös:
Ministeri Krista Kiuru vahvistaa: Länsi-Pohjan yhteispäivystys säilyy sote-uudistuksessa
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi sanoo, että edelleen erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoamisesta päätetään kuitenkin Lapin hyvinvointialueella. Lohi tähdentää, että mihinkään lakiin ei ole tulossa kirjauksia esimerkiksi tietystä rahoitusosuudesta Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluille.
– Rahoitus hyvinvointialueelle tulee tarpeen perusteella, millekään alueelle ei myönnetä lisää rahaa rakenteiden perusteella. Vaikka Lappiin jää kaksi keskussairaalaa, niiden tehtäväjaosta on sovittava rahoituksen puitteissa hyvinvointialueen sisällä.
Länsi-Pohjan jättiulkoistuksen purku tulee toteutumaan ja sen mahdolliset korvausseuraamukset on Markus Lohen mukaan tarkoin selvitetty.
– Jos on sopimussakko lain perusteella irtisanottavista laajoista ulkoistussopimuksista, niin lain mukaan sakkoa ei tarvitse maksaa. Nämä kaikki on testautettu peruslakivaliokunnalla. Yksityisille palveluntuottajille korvataan välittömät vahingot, joita syntyy, Lohi sanoo.
Lapissa Posion kunta on ulkoistanut terveydenhuoltonsa Länsi-Pohjan tavoin yksityiselle toimijalle. Lohen mukaan ei ole mikään ongelma, jos Posio jatkaa ulkoistamista sote-uudistuksen jälkeenkin.
– Kyse on koko hyvinvointialueen mittakaavassa pienestä alueesta ja perusterveydenhuollosta, joten sen suhteen ei olisi ongelmia, vaikka se jatkaakin tätä. On ihan hyvä, jos meillä on yksityisiä palveluntuottajia, jotka ovat aivan kuin kirittämässä julkista palveluntuotantoa parempaan suoritukseen, sanoo Lohi.
Mehiläinen Länsi-Pohja pitää ulkoistuksen mitätöintiä uhkana palveluille
Mehiläinen Länsi-Pohja pitää hallituksen esittämää Meri-Lapin sote-ulkoistuksen purkua uhkana alueen palveluiden jatkuvuudelle.
Toimitusjohtaja Lasse Männistö perustelee väitettä esimerkiksi sillä, että Mehiläisen kehittämän digiklinikan käyttö loppuu.
– Digiklinikalla on hoidettu 15-20 prosenttia perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä, mikä on vapauttanut lääkäreiden resurssia fyysisiin tapaamisiin sekä vähentänyt päivystyksen käyttöä, hän sanoo.
Lisäksi Männistön mielestä toiminnan haltuunotto voi uhata palveluiden saumatonta jatkuvuutta, mikä herättää huolta henkilöstössä ja vaikeuttaa rekrytointeja.
Männistön mukaan Mehiläinen Länsi-Pohja neuvottelee tilanteesta uuden perustettavan Lapin hyvinvointialueen kanssa.
Taistelu oman sairaalan puolesta yhdistänyt yli puoluerajojen
Vuosia Länsi-Pohjan keskussairaalan kohtaloa koskevissa neuvotteluissa mukana ollut Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen on tyytyväinen siihen, että kuntien yhdessä ajama kahden sairaalan malli päätyy lainsäädäntöön.
– Tämä koko prosessi on ollut yhtä isoa torjuntavoittoa. Kaikki kunnat yhdessä lausuimme, että Lapissa täytyy olla mahdollisuus kahden sairaalan malliin. Lapin kansanedustajat Kaisa Juuso, Markus Lohi ja Katri Kulmuni ovat tässä tehneet tosi ison työn.
Nousiaisen mukaan taistelu oman sairaalan säilymisen puolesta on yhdistänyt alueen päättäjiä ja vaikuttajia yli puoluerajojen, minkä hän toivoo jatkuvan edelleenkin.
– Yhä täytyy edunvalvontaa tehdä, kun sote-uudistus käynnistyy ja olla tarkkana, että mahdollisimman laajoina palvelut Meri-Lapissa säilyvät ja hyvinvointikeskuksiin saadaan hyvät palvelut.
Keskussairaala on tärkeä työllistäjä
Kemin kaupungin elinkeinojohtaja Mervi Nikander näkee sairaalan jatkuvuudessa ison merkityksen työllisyyden ja elinkeinorakenteen tasapainon kannalta.
Mehiläinen-Länsi-Pohja on tällä hetkellä Kemin kolmanneksi suurin työllistäjä ja koko Lapissakin Länsi-Pohjan kokonaisuus kuuluu kuuden suurimman työllistäjän joukkoon.
– Nyt on yksi huoli vähempänä. On ihmisten turvallisuuden tunteen ja alueen brändinkin kannalta tärkeää, että meillä on keskussairaala alueella, Nikander sanoo.
Leveitä hartioita tarvitaan
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi pitää lakiesitystä järkevänä, varsinkin kun sitä joulukuun jälkeen tarkennettu. Kokonaisvaltaiselle sote-uudistukselle on Länsi-Pohjassa todellista tarvetta.
– Tarvitaan leveämpiä hartioita, sillä väki ikääntyy ja vähenee, tässä eivät pienet kunnat enää yksin selviäisi.
Luosujärvi muistuttaa, että erikoissairaanhoito on vain pienempi osa sote-uudistusta kuin mitä ovat kuntien peruspalvelut.
Sote-uudistuksen vaikutukset sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien toimintaedellytyksiin riippuvat Luosujärven mukaan siitä, millainen rahoitusjärjestelmä lopulta on. Nyt on liian varhaista tehdä lopullisia johtopäätöksiä.
– Esillä olleet luvut muuttuvat koko ajan.
